Popkulttuuria ja undergroundia

- > merkittäviksi tai huikeiksi kokemani kulttuurin tuottamat elämykset elokuvateattereissa ja näyttelyissä

lauantai 30. joulukuuta 2017

Yksi elokuvavuoden 2017 huippukohtia oli RAW, Night Visions festareilla

No minä näin leffan RAWn, se oli tärkeimpiä Night Visions festarin leffoja joita halusinkin nähdä. Huikea ja omintakeinen ja joko nosti de Saden Sodoman 120 päivää kannen jalustalle, tai sitten haastoi sen.. Sehän oli hyveellisen neidon, Justinen tarina.

Josta olen tyytyväinen. Back to basics ajankohtana oli naisten tekemä kauhu, jossa RAW oli yks tärkeimpiä. Osa elokuvista käytti myös hiljaista ääntä tai elokuvasalissa käytettiin hiljaista äänentoistoa, niin vitutti äijät, jotkja rapistelivat karkkipussejaan ja sitten mässyttivät. Kaksi kolmesta naisten tekemästä festarikauhusta oli vaikeaa kuunnella kun äijät mässytteivät ja rapistelivat. Äijät eivät kunnioittaneet elokuvia eivätkä niin ollen naisia. Eivätkä kunnioittaneet hiljaisuutta eivätkä äänimaailmaa, joss avoi olla myös hiljaisia ääniä. Mutta mässyttivätkö äijät tämän aikana?

Savoy-teatterissa olin leffafestareilla niin ihmettelin, miksi ihminen voi käyttää nenäliinaa? Miksi räkää pitää niistää sisään ja ulos. Osumatta nenäliinaan. Kovalla volyymillä. Ja aivan turhaan.

Välillä kaipaa omia VHS-aikoja, jolloin ihan sai itse katsella ja kuunnella merkillistö tai esimerkillistä harvinaista elokuvaa. Ihan just rauhassa.

concreteplaygroundin sivulla oli THE TEN BEST FILMS HARDLY ANYONE SAW IN 2017
" Forget lightsabers, caped crusaders, fast cars and fairy tales and catch up on these under-seen gems over summer."  linkissä  eli 10 parasta leffaa jota kukkaan tuskin näki. No minä näin leffan RAWn.


virallinen raileri juutuupissa:

keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Kuinka paljon Helsinki on muuttunut Mika Kaurismäen elokuvan Valehtelija jälkeen?

How much have Helsinki changed since Mika Kaurismäki´s movie Liar from year 1981? Aki Kaurismäki did it better than Spiderman... Otin leffasta pysäytyskuvia (printskriinejä, freezeframe, sivukaappauksia). Koska Aki Kaurismäki teki sen paremmin kuin Spiderman. Tai ainakin aiemmin : )

Helsinki jota ei enää ole. Vai onko? Aki Kaurismäki on pääosassa Mika Kaurismäen elokuvassa Valehtelija, 1981. Digiboksi täyttyy ja pursuaa miesten ja poikien Odysseioista...

Aki Kaurismäen näin ensimmäistä kertaa Sodankylän elokuvafestivaaleilla 1988. Siis noin seitsemän vuoden syklin jälkeen tästä elokuvasta.

KOM-teatterin näytelmän jälkeen 9.12.2017 menin Sea Horse -ravintelin eteen valokuvaamaan. En tietenkään sisään, koska olin tullut teatterista, jossa lippu oli maksanut 3€. Joissakin eteispalvelumaksu on tuon verran. Kommunisti kävelee ohi.

Itse asiassa nämä vuodet eivät ole olleet reiluja Helsingille. Ei tosiaankaan ole kaupunkianne, kaupunkiamme, kaupunkiamme käsitelty silkkihansikkain, vaan moukareiden kanssa ja katepillareitten.

Oikeasti piri piri siis piti tehdä scene framing tästä filkasta. Kuinka paljon Helsinki on muuttunut reilussa 25 vuodessa.

Alla kuvassa Akin nuoren miehen odysseia käy seireenien ( Linnanmäen merenneidot ) kautta mm Sea Horsen ohi. Linnanmäellä ei ole enää seksistisiä pudotettavia merenneitoja, eli jotain tasa-arvoa on joskus jonnekin saatu. Ajattelin, että Kaurismäet tahtoivat Homeroksen Odysseyksen tarinan takia tähän seireenejä, seireenejä.


Pysäytyskuva Mika Kaurismäen elokuvasta Valehtelija, 1981. Aki vaeltaa Sea Horsen ohi. Kuten itse kukin... 


Sea Horse ilman Akia. Joku mies kyllä käveli kuvassa aivan kuin elokuvan Valehtehtelija ja jatkoi odysseijaansa....


© Satu Ylavaara Photography 2017







Kuinka paljon Helsinki on muuttunut Mika Kaurismäen elokuvan Valehtelija jälkeen?