lauantai 2. kesäkuuta 2018

Top of the Lake: China girl parasta, puhdistavinta ja ahdistavinta telkusta

Mikä hirviössä viehättää? Miten kauhuromantiikan konventioita voi pyörittää? Jane Campionin sarjan Top of the Lake kakkoskausi China girl jatkaa yhä epämiellyttävän ja samalla hyvin tunnistettavan naisvihan, seksismin, orjakaupan, ja naisten vähättelyn kanssa mm työpaikalla poliisiasemalla. Rikosetsivä Robin Griffin ( Elisabeth Moss) jatkaa työssään hirveyksien jälkeenkin ja perässä. Hän tapaa yllättäen tyttärensä Mary Edwards ( Alice Englert ) 17-vuotiaan verbaalisesti lahjakkaan, itsenäisen, älykkään, kyynisen ja hieman sekaisin olevan koululaisen, joka on rakastunut vanhaan äijään Alexander "Puss" Braun ( David Dencik ), tai vanhaan ainakin alaikäiseen verrattuna. Tuo mies on pitkätukkainen professori Leipzigistä, jonka gradu oli suht laaja kuten mikä on mies.... Eikun miehen kohtalo. Onko hän akateeminen ollenkaan. Väittää tulevansa historian laitokselta. Hän on vuokraisäntä tai yläkerran ukko bordellissa, joka koostuu nuorista aasialaisusta tytöistä ja transtytöistä, tyttöpojista ( lady boy ), jotka myyvät itseään - lähettääkseen rahaa kotiin...

Mikään ei ole siis muuttunut Dostojevskin Rikos ja rangaistus romaanin prostitupoidun Sonjan päivistä. Tytär sanookin pussin lukeneen Dostojevskiä. Jota harvat ovat oikeasti lukeneet. Hm...

Tyttären äitipuoli tai siis kasvattiäiti Julie on harmaatukkainen Nicole Kidman. Campionilla on jokin ironinen viesti ja fetissi harmaiden hiusten kanssa - kuten sarjan ykköskaudella.

Naisen oikea ikä voi näkyä harmaista hiuksista. Joita ei tarvitse peittää. Siinä on joku Suuri voima, Louhi, vapaus, vanhojen naisten, noitien viisaus. Vapaus, luonnonläheisyys. äitipuoli on eronnut ja hänen uusi elämänkumppaninsa on nainen. Isäpuoli tai siis kasvatti-isä niin ikään parrakas Pyke ( Ewen Leslie ) on yhtä etuoikeutettu, hyvätuloinen parrakas mies, joka asuu kauniissa mutta liian valkeaksi stailatussa talossa. Kummatkin he ovat huolissaan tyttärestään. Joka seurustelee väkivaltaisen hirviön kanssa.

Ewen Leslie ei tuttu minulle elokuvista paitsi The railway man. Nicolella on valtavasti elokuvia ja sarjojakin, jotka olen noteerannut 1990-luvulta alkaen kuten Naisen muotokuva ( ohjaus Jane Campion ), The Others, Tunnit, Stoker, Dogville, Moulin Rouge!, Eyes wide shut, Lumotut sisaret, Rabbit Hole - takaisin elämään, Margot at the Wedding, The Paperboy ja sarja Big Little Lies.

Mikä hirviössä viehättää? Campion pyörittää kauhuromantiikan konventioita. Komeakutrinem proffa Alexander Puss kaukaa romanttisesta Leipzigistä ei ole kuten romaanissa Pikku naisia - elokuvaversiossa häntä näytteli Gabriel Byrne. Puss ei ole myöskään byronilainen sankari vaan kaikkea.muuta. Oikeastaan irvikuva. Äkkipikainen ja huonosti käyttäytyvä - ja vihjaa syntyneensä äpäräksi raiskauksen vuoksi. Jos nyt muistan oikein, tai tulkitsin oikein.

Alexanderia elikkä Pussia näyttelee David Dencik, ironisesti kyllä parhaimman näköisenä kuin koskaan tässä roolissa, muuten hän on säväyttänyt sisuosissa tai siis sivuosissa minua leffoissa Kaikki puskastani ( Kaikki pehkostani - seksikomedia viherpeukaloille ), Cornelis ( jossa pääosassa trubaduurina, rakkauslaulujen lurittajana ja naistenmiehenä Cornelis Vreeswijkinä oli Hank Von Helvete - tietysti bändistä Turbonegro. Olen kuvannut paljon ja harvoin Hankkia keikoillaan. ) ja tietysti Miehet jotka vihaavat naisia -elokuva, joka oli ensimmäinen ja ruotsalainen filmatisointi kirjasta, ja Millenium-saagasta, mutta Män som hatar kvinnor -alkuperäisteoksesta tehtiin englanninkielinen versio sekä kirjana että elokuvana Girl with the dragon tattoo, ja tuon nimen valitseminen teokselle oli täysin perseestä. Englanninkielinen seksistinen elokuva-ala ei uskaltanut laittaa nimeksi Men who hate women. Dencikin muita töitä Herrasmiehiä & gangstereita ( minisarja, tulikohan Teemalta t Areenasta ) ja Borgiat ( Borgiat, maan ja taivaan valtiaat -telkusarja, jossa kardinaali Orsini, ja kaikkein parhaimmillaan hän oli ihanassa elokuvassa Original vuodelta 2009. Hän oli myös taksisuhari leffassa Vampyrer vuodelta 2008, joka kenties aloitti kansankodin vampyyribuumin...

Campion vie vihan ja inhon äärelle, ja se on hyvin tunnistettavaa arkipäivänä ja verkossa anonyymisti.

Kauhuromantiikan, romantiikan - romantiikka per se,  ja kartanoromantiikan konventioita ja perversioita oli myös ykköskaudella. Onko nuoruuden rakastettu veljeni, iik! Nykyään Netflixin ja HBO nordicin kaudella kaikki on mahdollista, kuten insesti sarjassa Game of Thrones, joka on siis kirjasarjana ( Tulen ja jään lauluja ) ilmestynyt  aikaisemmin. Kirjoittaja  George R. R. Martin kertoi haastalussa, että hänen tekstinsä on varsin siistiä ja kilttiä verrattuna oikeaan historiaan...

Välillä Jane Campionin maailma muistuttaa Jean Rhysin maailmaa. Päivi Alasalmen upea goottilainen häijy kartanoromaani, ja sen parodia, nimeltään Vainola vuodelta 1996 sisälsi paljon Jean Rhysiä, jota päähenkilö tutki. On tuon kirjan ansiota, että Jean Rhysin romaaneja suomennettiin. Muutakin kuin vain Siintää Sargassomeri, joka kertoi Kotiopettajattaren romaani -tarinan ullakolle suljetun, unohdetun vaimon tarinan. Hullut naiset ullakolla -teemalla tutkittiin aikoinaan näitä suljettuja naisia...

Iljettävä Puss on myös kaksinnaija kuten kaunisotsainen mister Rochesteri.

Robinin työkaveri poliiseissa on Miranda Hilmarson, joka kuulostaa hilpeältä norskilta, viikingiltä, ehkäpä valkyrialta, ja häntä näyttelee Gwendoline Christie, tuo upea nainen, Lady ja soturi sarjasta Game of Thrones...  Ja mallina Vivienne Westwoodille, muistaisin joistakin hurjista ja meista kuvista.

Robinin ja Mirandan suhde ei ole selkeästi bestiksiä, kaikkea muuta, he ovat työkavereita alalla jossa on ruma lasikatto, sisters, sisaruksia, jotka toimivat rinnan, oikeuden puolella.

Vaikka työ- ja yömaailma, arki ja kahvilat on täynnä ällöttäviä äijiä, jotka käyttävät hyväkseen nuoria aasialaisia prostituoituja, niin tarinaa on hauska, viihdyttävä, pakko seurata.

Itse asiassa kyse on orjuudesta ja ihmiskaupasta. Sitten nämä äijät, nuoret pojat pisteyttävät bordellissa käyntinsä ja arvostelunsa verkkoon, jakavat kokemuksensa kahvilassa. Nuoret tytöt, naiset ovat vain lihanpaloja. Yksi tytöistä murhataan ja pakataan matkalaukkuun, joka tyrkätään mereen.

Seksuaalinen häirintä poliisilaitoksella, työpaikalla jatkuu. Parrakas pomo, isähahmo ei sitä harjoita, hänellä on siniset kynnet, jotka autistinen tai vammainen poikansa lakkasi, poika ei puhu, vaan murahtelee. Pomo kuitenkin aiemmin on käyttänyt prostituoituja hyväkseen.

Luo valtavasti paineita, että epäpätevät poliisimiehet jatkavat häirintää, häiritsevät naisen työtä seksuaalisella häirinnällä, piirittämisellä.

Ja toisaalta juoksuttavat Gwendolynin hahmoa Harmisonia eikun Hilmarsonia, hakemaan takkia, kahvia...

Nykyiset paineet, menneisyyden taakka. Robin silti jatkaa. Hyvä Robin!

Robin pulahtaa veteen, hän ui, vaikka rannalla ei ole muita, voi olla kylmä ilma.
Vesi, ainakin meidän mytologiassa, on portti tuonpuoleiseen.

Sarjassa tutkaillaan feminismiä, kuka tunnustautuu feministiksi, ja kuka ei, ja miksi. Kasvattiäiti Julie ( Kidman ) on Germaine Greerin oppilaita, tai perinteen jatkajia.

Sarjassa on myös hullut naiset ullakolla, tai yksi hullu nainen joka kävelee liikenteen seassa sairaalan mekossa, tai yöpaidassa, ja huutelee kadonneen lapsensa, vauvansa perään.

Läpäiseekö sarjan kakkoskausi Bechdelin testin? Päähenkilö on nainen. Naisilla on paljon vuorosanoja. Naisilla on muitakin rooleja kuin tyttöystävä, huora, äiti, myyjä, tarjoilija, vaimo, tytär, mielisairas nainen, rakastunut nainen, rakkaudessa petetty nainen.

Sarjassa tutkitaan myös äitiyttä, sijaisäitiyttä, adoptiota ja myös aborttia, abortin puolesta äänestettiin vast ikään Irlannissa, tietenkin, kuten sivistyneessä maassa ja yhteisössä pitääkin. Valitettavasti siitä tviittasi negatiiviseen sävyyn ja häiriintyneesti rasisti  joka jostain syystä arvottiin ministeriksi. Useammassakin kommentissa ihmeteltiin, miksi nähdä ihmisarvo sikiöllä, kun sitä taas ei näe esimerkiksi Välinereen kuolevilla hukkuvilla tai seksuaalisesti hyväksikäytetyillä pakolaislapsilla, vaan rasistinen liike ei halua päästää pakolaisia rajan yli.

Jokaisella naisella on oikeus omaan ruumiiseensa ja koskemattomuutensa. Oikeus valintoihinsa.




 
tekijöiden haastatteluita:

Iggy Popin alkuperäinen China Girl albumilta Idiot:
Ja tietty Bowien versio, ja tuon videon ensin'kemisen muistan, ja se oli suomennettu, taisi olla Kalle, pajavasara...
Kuka oli china girl viideolla china girl:




sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Angelika saapui elokuvateatteri Orioniin. Vhdoinkin!

Angelika elokuvien sarja alkoi Orionissa 02.05.2018 komeasti. Suomessa sekä kirjat että elokuvat kulkevat nimellä Angelika. Minun elämääni hän purjehti 70-luvun lopulla. Elokuvailta muistutti myös ikimuistoisesta kesästä 1978 johon tuo leffasarja kuului Sex Pistolsien ja Pellen lisäksi...

Angelika oli toisenlainen sankari, kuten oli myös avaruusasema Alfan toisen kauden Maya, varsinainen muukalainen, ja mikä metamorfoosi. He astuivat reippasti ahtaan naisen mallin, oletusten ja kureliivien ulkopuolle.

Angelika -kirjojen turkoosit kannet aiheuttavat aina värinöitä maaseudun kirppiksillä, kuka on purjehtinut seikkailuihin hänen johdollaan.. Oi - seikkailu, fetisismi, sadomasokismi, feminismi, ja patriarkaatin vastustus: kunkku ja arkkivihollinen arkkipiispa.

Tietysti Angelika-matka on feministinen, historiallinen, jännittävä ja vauhdikas viihde. Mutta myös fetisistinen, sadomasokistien ja solidaarinen.

Tanja Sihvonen kirjoittaa hienosti Joffreystä suhteessa kolonialismiin. Katsoin Angelikan jälkeen ties monnenneko kerran Jane Campionin Pianon, jossa Ada on myös naitettu vasten tahtoaan. Hänen miehensä suhde kolonialismiin on sitä tuttua valkoisen miehen etuoikeutettua riistoa: alkuperäiseltä kansalta riistetään maat, olkoonkin maat pyhiä. tabuja, itse asiassa osin hautausmaita. Mies ei vaivaudu edes opettelemaan heidän kieltään, maoria. Kun taas Joffrey on valtias ja herra, mutta hän pitää muista maista tuomia käsityöläisiä ja ammattinsa huippuja vertaisinaan. Tai ainakin maksaa reilun palkan. Itsekin hän on tulinen renessanssi-ihminen, uuden oppija ja kenties noita. Ainakin valtaapitäville kekkuloijille mekossa eli arkkipiiskoille ja kunkuille.

Angelikaa ei ole Orionissa koskaan näytetty.  Historiallista! Tarkennetuna herstory-altista...
Lauri Lehtinen, Alasen mukana, kertoi, ettei ei ole näkynyt Suonessa 40 vuoteen valkokankailla.
Aina tyssännyt aiemmin.

Professori Susanna Paasonen puhui, mm siitä, ettei Angelikalla ole yhtään naispuolista ystävää... Ja kaikki suhteet ovat heteroita. Angelika ei suinkaan ole yksiavioinen. Mutta heteroseksuaalinen markkina-arvo on merkittävä. Onko Angelika feministi? Hän on aktiivinen ja nauttii seksistä.

Angelikaa on näynyt telkkarissa kolmesti 1970, 1980 ja 1990 -luvuilla.

Ei sopinut mihinkään pirtaan, Angelika, sankari.

Tanja Sihvonen on kirjoittanut Angelikasta pahaiten, joten lainaan tähän KAVIn sivuilta. Sekä muualta, tuonnempana.

Sihvonen Tanja: Naisen kuva menneisyyden peilissä. Angelika-elokuvat (1964 - 68) populaarina naishistoriana. 1999, pro gradu, Turun yliopisto.

Sihvonen Tanja: MENNEISYYDEN REPRESENTOINTI POPULAARIELOKUVASSA
– Esimerkkiä  Angelika-elokuva
"History does not break down into stories but into images."
Walter Benjamin
"Angelika-elokuvat ovat spektaakkelia. Käsitän ne omalakisena mediatilana, mediamaisemana, jossa merkitykset risteilevät, verkottuvat ja rihmastoituvat toisiinsa ja jossa jokaisella kuvalla on viittaussuhde itseensä – toisiin kuviin. "
Wider Screen 2 / 2000

" Enkelten markiisittaren saaga on äärimmilleen vietyä seikkailuromantiikkaa.
1600-luvulla kovia kokeva aatelisnainen Angelika on kirjailija Anne Golonin (1921–2017) sisukas luomus. ”Puoliksi enkeli, puoliksi paholainen – täydellinen nainen”, takakansiteksti mainosti. Bernard Borderien elokuvasovitukset nivoutuivat viihderomaanien sarjaan monin tavoin. Syksyllä 1968 Tammi ja Kino-Filmi järjestivät kilpailun, jossa Suomen Angelikaksi valittiin helsinkiläinen Maj-Lis Kurkaa. " KAVIn sivulta Angelika Unchained

ja lisää: "Angelika (1964), Angelika – enkelten markiisitar (1965), Angelika ja kuningas (1966), Angelika ja merirosvo (1967) ja Angelika ja sulttaani (1968) muodostavat ehyen sarjan, jossa Angelikan (Michèle Mercier) ja mystisen Joffrey de Peyracin (Robert Hossein) kaunotar ja hirviö -jännite kestää cliffhangerista toiseen. Toimintaa ja kipeitä tunteita vyöryttävä taru etenee Aurinkokuninkaan hovista Pariisin alamaailmaan ja trendikkäästä kaakaokuppilasta Marokon sulttaanin haaremiin. Elokuvatutkija Tanja Sihvosen mukaan sarjan naisnäkökulma ja eroottinen lataus avaavat aiheita, jotka historiallisissa elokuvissa yleensä jäävät pimentoon. Äärimmäisyyksiä ja koreilua rakastavan tyylin kruunaa leveä Dyaliscope-kuvaus. Sivuosia komistavat Jean Rochefort (1930–2017), Giuliano Gemma ja Jean-Louis Trintignant." KAVIn sivulta Angelika – enkelten markiisitar (1964)


Suurella kankaalla.
Nyt. Ah.


















Kuvassa Susanna Paasonen ja Lauri Lehtinen. 

Angelika-tviittejä:

Tässä jo kirjaplokissani mainitut: Kun nämä elokuvat tulivat televisiosta 1978 ei mikkään ollut enää ennallaan! Yltiöromanttinen dekadenttinen historiallinen barokkimainen sadomasokistinen barokin ajan  Angelika on Sergeanne Golonin kirjoittama upea sankari. Nainen joka pärjää vaikka missä! Historiallinen romaani, viihderomaani, seikkailuromaani. Kohtalo heittää Angelikan monelaiseen heinälatoon, barokkilinnaan, rosvojen luolaan alamaailmaan, keskelle hovijuonittelua. Kuningaskin hyppii hänne perässään.

Angelika eroaa moderneista eli nykyajan sankareista sillä, ettei hän osaa jiujitsua eikä krav magaa. Täten Angelika eroaa Diana Gabaldonin romaanin Muukalainen, Matkantekijä sankari, aikamatkaaja, sassenach Claire Randall.
 
En tähän hätään löytänyt Angelikan kirjoja joita on useampia painoksia, paperikansin tai vain turkoosein kangaskansein. Angelika DVD-elokuvia löytyy circa 8 h 19 min...


Angelika ja demoni Angelika ja demoni
Angelika ja varjojen salaliitto Angelika ja varjojen salaliitto

Yle muistikuvaputkessa rouva Ruutu vastaa Angelika-kysymykseen linkissä

Kirjasammon Angelikat:
Angelika
Angelika, sarjan eka kirja:
"Tarunhohtoinen Angelika, enkelten markiisitar, saapuu jälleen – nyt 21.painos!

Nuori, lumoavan kaunis Angelika kokee huimaavia seikkailuja 1600-luvun Ranskassa. Yhtenä hetkenä hän on rikas kreivitär ja pienen pojan äiti, seuraavana jo vainottu ”noidan vaimo”, joka joutuu etsimään turvaa Pariisin rikollismaailmasta. Älyllään ja tarmollaan hän raivaa lopulta tiensä takaisin rikkaiden ja ylhäisten joukkoon ja itsensä Aurinkokuninkaan, Ludviq XIV:n hoviin.

Angelika on vastustamaton: puoliksi enkeli, puoliksi paholainen – täydellinen nainen!
(takakansiteksti v. 2003 painoksesta"

Angelika ja demoni:
"Angelika on löytänyt puolisonsa ja onnensa Uudesta maailmasta, mutta on tahtomattaan tullut syvästi loukanneeksi Joffreyn luottamusta. Ja nyt, heidän vielä horjuessaan rikotun keskinäisen luottamuksen rauniolla, omituinen haaksirikko heittää heidän tielleen naisen, joka on syntynyt kylvämään epäilyksiä ja levottomuutta, himoja ja salaista häpeää…
Uuden maailman uskonsodat ja eri siirtokuntien taistelut tuovat vaaroja myös Angelikan tielle. Tuossa kaaoksessa versovat veriset kapinat ja alhaiset salajuonet, jotka omituisesti tuntuvat keskittyvän lumoavan herttuatar de Maudbourgin demoniseen hahmoon. Oliko tuo nainen lumonnut Joffreyn? Oliko hän tietorikas, jalo ihminen – vaiko paholainen, joka salassa kylvi kuolemaa? Askel askeleelta Angelika ponnistelee kohti totuutta, joka voi tuoda hänelle takaisin rakkauden ja luottamuksen – taikka viedä häneltä kaiken…
(takakansiteksti)"

Sergeanne Golon wikipediassa

Historialliset romaanit Kirjasammon litania linkissä

Historialliset romanssit Helmetin litania linkissä

Tässä alla Angelika-elokuvien makeimpia paloja: arpiposkinen Joffrey, irtoripset ja mitkä puvut - silloin kun pysyivät päällä

 


Lisää:

Sergeanne Golon wikipedia eli Anne Golon ( Simone Changeux )


Mayasta:
" Sarja esitettiin Suomessa MTV:llä vuosina 1976 (ensimmäinen tuotantokausi) ja 1978 (toinen tuotantokausi). Molemmilla esityskerroilla sarjan esittäminen Suomessa lopetettiin kesken television ohjelmaneuvoston vaatimuksesta. Muun muassa Suomen lastentarhanopettajat esittivät lopettamista sillä perusteella, että sarja aiheutti lapsissa voimakkaita kauhureaktioita."  wikpedia

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Suomen hauskin mies

Kävin katsomassa tämän kotimaisen leffan Turuus, suoraan Turun kaupunginteatterin näytöksestä Seitsemän veljestä pöllähdin. Paavo Kinnunen näyttelee molemmissa. En millään ilveellä ehdi leffasta mitään kirjoittaa - paitsi valitsin, että sen halusin nähdä. Ehdottomasti. Martti Suosalo tietenkin pitelemätön teatterissa ja valkokankaalla, oikein suuren roolin äärellä - ja paineessa. Jo mainittu Paavo on kiinnostava ja uusi. Ja Leena Pöysti tekee hienon roolin, ja Jani Volanen on myös sopevasti paineessa. Erikoismainintana Mikko Reitala, joka näyttelee sekä näytelmässä että leffassa. Elokuvaversiossa hän on pappina, ja aikasen hiljaa, mutta silti hätkähdyttävän läsnä. Reitala on myös käsikirjoittanut tämän elokuvan Suomen hauskin mies. Hienoa on myös teatteri-ihmisten käyttö: Tommi Eronen, Jussi Nikkilä ja Vesa Vierikko, joita kaikkia olen nähnyt lavalla viime vuosien aikana tyydyttävästi ;)






Kuvat stillikuvia leffasta ja kulissien takaa, internetistä. 

Jo tokkiinsa olen käynyt tämän näytelmän katsomassa. Kahesti!

Trailerit, tiiserit ja haastattelut.




Finnkinon Synopsis:

" Suomen hauskin mies on Heikki Kujanpään ohjaama mustan huumorin sävyttämä draamaelokuva elämänhalusta ja naurun voimasta. Siinä jo kerran kuolemaan tuomitut vangit valmistavat näytelmän vartijoidensa ja saksalaisjoukkojen komentajan viihdyttämiseksi. Vankeina olevien teatterilaisten on nauratettava yleisöään, jotta heidän tuomiotansa ei panna täytäntöön. Teatterilaisten joukkoa johtaa Suomen hauskimmaksi mieheksi mainittu Toivo Parikka, jota esittää Martti Suosalo.

Elokuvan muissa rooleissa nähdään mm. Jani Volanen, Leena Pöysti, Paavo Kinnunen, Panu Vauhkonen, Jussi Lehtonen, Vesa Vierikko, Jussi Nikkilä ja Karri Miettinen (aka Paleface).

Tarina käyttää hyväkseen groteskeja tilanteita ja saattaa ihmisen huvittavaan valoon. Muusta maailmasta eristetyllä vankilasaarella kaikki on suhteellista ja vakavat arvot sekä itsestäänselvyydet joutuvat naurunalaisiksi. Draaman keskellä huumori kumpuaa sieltä mistä suurin tuskakin: kuolemanpelosta ja epäoikeudenmukaisuudesta.
"

Eräs minuun suuresti vaikuttanutt elokuva on Sibylle vuodelta 1979.

En osaa sanoa, miksi. Ehkä siksi, että en muistanut tämän elokuvat olleen lyhäri... On kulunut tajuttomasti vuosia kun tämän näin, eli voidaan sanoa, että vaikuttava oli. Stillikuvat Unifrance.orgin sivulta kun imdb:llä ne uupuivat.





Mutta menettääkö 30 vuotta sitten kolahtanut elokuva henkensä, kun sen katsoo.... uudelleen.

Eräs minuun suuresti vaikuttanut elokuva on Sibylle vuodelta 1979.








Katso lisää:
 Sibylle (1979) IMDb.
  Unifrance.org sivulta
    Allocinefr.n sivulta




keskiviikko 31. tammikuuta 2018

Bingo! Salaisten Kansioitten tärkein jakso ja sanoma. Foliohatut kiiltävät!

Nyt oli huippujakso, täysin sekava ja hullu, mutta alaviitteistä sai kiinni, että trumpistinen amerikka on aivan tärviöllä, mennyt hulluksi ja muuria rakennetaan. Kumpi on kauheampaa, menettää mieli vai menettää muisti? Bingo! Salaisten Kansioitten tärkein jakso ja sanoma. Foliohatut kiiltävät! NSA:


Sitten olimme Hämärän rajamailla ja Äärirajoilla. Ja halvoissa kopioissa.


Sitten Mulderi tuli meille penkomaan videokassuja:


Miten Salaiset Kansiot ovat vaikuttaneet minuun? 1990-luvulla oli analogiset lähetykset, tv ja videonauhuri. Kovassa käytössä ;)





Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu

Kylläpäz on jännä viides jakso! Silta kausi 4, jakso 5/8

Katsoin tämän  etukäteen Yle Areenasta kun illalla piti jännittää demokraattisia pressanvaaleja. Kauden alussa Saga virui vankilassa, selkä köyryssä jo laitostuneena, kaukana normaalielämästä ja omista turvallisista rutiineistaan, sinnikkyydestä, vapaudesta, rohkeudesta puhua totta miellyttämättä toista mutta myös työnarkomaanisuudestaan... Jakso antoi paljon erinäisiä polkuja ja sotkuisia lankavyyhtejä. Katsojan pitää arvailla pahemman kerran. Hyvin tärkeä on tarina väkivaltaisesta äijästä, miehestä, isästä, aviopuolisosta joka terrorisoi paennutta perhettä lähestyniskiellon jälkeenkin.

Tämä yksi sivujuonne. Että perheen pojan nimi ja kuva julkaistu kerta verkkolehdessä ja ollut näytillä tunnin ajan - kiellosta huolimatta - saa aikaan, että väkivaltainen isä löytää piilossa olevat. Pitääkö koulua taas vaihtaa?

Miten voi pysyä turvassa ja incognito nykyaikana kun koululaisetkin ovat paljon somessa. Ja kuinka paljon julkaistaan kuvia tapahtumista ja kilpailuista mm kouluissa.

Yksi juonne on tyhmien ja inhottavien poliisien rasismi ja homofobia.

Mitkä ovat Henrikin näyt? Onko hänellä kuudes aisti, painostava syyllisyys vai johtuuko harhat pilleripurkista? Miksi pitäisi päästää irti menneestä, toivosta?

Aspergernainen ja sankari Saga Norén. Kylläpä on haikeaa, kun sarja loppuu. Kohta.



Kylläpäz on jännä viides jakso! Silta kausi 4, jakso 5/8
Kylläpäz on jännä viides jakso! #Silta kausi 4, jakso 5/8. Kauden alussa Saga virui vankilassa, selkä köyryssä jo laitostuneena, kaukana normaalielämästä ja omista turvallisista rutiineistaan, sinnikkyydestä, vapaudesta, rohkeudesta puhua totta miellyttämättä toista mutta myös työnarkomaanisuudestaan... Jakso antoi paljon erinäisiä polkuja ja sotkuisia lankavyyhtejä. Katsojan pitää arvailla pahemman kerran. Hyvin tärkeä on tarina väkivaltaisesta äijästä, miehestä, isästä, aviopuolisosta joka terrorisoi paennutta perhettä lähestyniskiellon jälkeenkin. Tämä yksi sivujuonne. Että oerheen pojan nimi ja kuva julkaistu kerta viikkolehdessä ja ollut näytillä tunnin ajan - kiellosta huolimatta - saa aikaan, että väkivaltainen isä löytää piilossa olevat. Pitääkö koulua taas vaihtaa?
Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu

Nyt vietetään Julien Templen The Filth and the Fury -leffan vuosipäivää

Ehkä. Kuvassa kiikkustuolissa Johnny Rotten artikkelista, jossa kerrotaan hänen sairastuneen dementiaan... Elokuvassa rujo ja huonoryhtinen Johnny Rotten yhdistetään nin ikään rujoon mutta hulluun kuninkaaseen, vallanhimoiseen Rikuun eli Richard III ja eritoten Laurence Olivierin leffaversioon... Valokuvaaja / Photo by Ed Vill. Artikkeli linkissä.



Eikä yhtään lavastettu kuva Behind the scenes -artikkelista kulissien takaa. Salvador Dali piirtää ja Laurence Olivier istuu tiukkana. Artikkeli linkissä.




Nyt vietetään Julien Templen The Filth and the Fury -leffan vuosipäivää: ja aiemmin twitterissäni ja Orionissa kun punk oli jo 40 vee eli vuonna2016:


ja vallankumous tulee tanssimalla: Johnny Rotten ja P.I.L. oli mukana vapauttamassa Eestiä - tai ainakin sitä juhlistamassa:
inhoan tosi tv:tä enkä sitä siis katso. tosi tv on surkeata ilmaista paskaa ohjelmaa jossa ei makseta käsikirjoittajille eikä näyttelijöille eikä puvustajille eikä maskeeraajille. eniweis, katsoin kaks jaksoo, ihan vain Rottenin takia tätä ötökköohjelmaa: