Popkulttuuria ja undergroundia

- > merkittäviksi tai huikeiksi kokemani kulttuurin tuottamat elämykset elokuvateattereissa ja näyttelyissä

tiistai 17. toukokuuta 2022

Mitä folk horror eli folk-kauhun kokemuksia minulla on, oli 77 pahinta

Mitä folk horror eli folk-kauhun kokemuksia minulla on, oli?

Tässä on pääsiäisen perinne/pakana/folk horror/folk-kauhu, uuspakana/uusgoottilainen/kauhu/ kansanperinne-listani. 

01: Per Faxneldin Uhripuu. Tänä pääsiäisenä luin ja matkasin tähän kirjaan, joka tuntui tutulta mm unien ja 1800-luvun karmeiden tai liikkisten pikku-uutisten kautta. Parhautta.
Vihdoinkin sain Per Faxneldin Uhripuun kirjastosta lainattua, olin ensimmäinen varaaja, kröhöm. Koska tämä vaikutti just minulle sopivalta. Uhripuu – Neljäkymmentäneljä kansangoottilaista kertomusta, Haamu kustannus. Kuvitus Mimmi Strinnholm. Käännös Satu Grönroos. 13.03.2022
Uhripuu on ilkeä kirja, kangaskassista sen terävä kulma osui polveen kuin lääkärin vasara ja sai aikaan refleksin metroasemalla.. Lukukeskissä, mutta hyvin lyhyeen tarinaan on saatu kertalaakilla miljöö, taustat, ajanjakso ja motiivit, enemmän tai vähemmän peitellysti, vihjaten.
Riemastuttavasti ja surullisesti wanhan ajan, noin 1800-luvun tarinoissa, joista osa opettavaisia. Kun tarinoita jaksettiin kertoa, viihdyttää, pelotella, ajankuluksi, vapaa-aikana, luppoaikana. Laatuaikana, nykyään.
Menetetystä ajasta, kyläyhteisöstä. Nuoret kohtaavat syysmarkkinoilla. Agitaattorit kiihottavat kansaa oikeuteen ja tasa-arvoon. Paha saa palkkansa. Kuin aineksia olisi poimittu vanhoista sanomalehdistä ja ballaadeista, mutta kehrätty kokoon mitaltaan lyhyiksi goottilaisiksi tarinoiksi.
Gogolin tarina ( Nikolai Gogolin novelli Demonien ruhtinatar, joka tunnetaan myös nimellä Velho, Maahisten valtiatar ja nykyään Vii. Tunnetaan Mario Bavan goottilaisena kauhuelokuvana Paholaisen naamio, alkup. La maschera del demonio) tuli mieleen lukiessa Uhripuun lyhyitä tarinoita. Miten niissä olikin päästy 1800-1700-lukujen tunnelmaan...
Onko Uhripuu myös folk horroria, kansanperinnekauhua, kansantarukauhua. Miksi ei olisi. Se on kuin mittatilaustyötä minulle, jolla on toinen jalka ruotsalaisessa muinaisessa suossa, toisinaan. Ja kuitenkin yllättää.
Mutta miksi tarinoiden lukumäärä on 44. Mitä se symboloi. 
Kirjat 31/2022: Per Faxneld: Uhripuu, Haamu 2022, vuoden sykähdyttävin kirja, miltei haistoin 1800-luvun hirsirakennukset, oli siellä yksi painajaisenikin (maitoa kissoille, maitoa kissoille). Jälkisanatkin koskettivat. Aloitin tämän myös ruotsinkielisenä äänikirjana, joka on miltei kuin manaus, mutta sitten tilaukseni loppui, nyyh....

02: THE VVITCH (2015)  suoratoistona. Näin tämän tuoreeltaan valkokankaalta Night Visions festareilla 2016 pääsiäisen aikaan, ehkä, ja hyytävyys säilyy. Myös tv:stä katsottuna. 1600-luvulla hihhuli brittiperhe muuttaa Uuteen Englantiin, muttei sopeudu kyläyhteisöön vaan karkotetaan kauemmaksi karuun paikkaan missei mikään kasva. Heillä on kastamaton vauva.. Robert Eggers: The Witch.
03: WRONG TURN (2021) jos metsään haluat mennä nyt ja kyllä maalla on vajavaa. Mitäs läksit... Syvä joki ja Hill have eyes -perinteeseen kumartava kauhuelokuvien sarja kohtaa tällä kertaa pakanat. Appalakkivaelluksella ystäväjoukko polulta oikealta poikenneena saa tuta nahoissaan...



Pakollinen lisäys: 04: Midsommar - loputon yö pyöri Orionissa. Näin tosin ensin ennakossa, Night Visions esitti, ensimmäisten joukossa, kun tällä aikavyöhykkeellä asutaan.
Mikä ettei. Kun kansankodin riiteistä tuli pelottavia... 

Midsommar - loputun yö tuli Suomeen. Erityisen huikeata nähdä juuri ensi-illassa 3.7. - aikavyöhykkeiden vuoksi oltiin Impivaarassa etuasemassa. Kröhöm. Elokuvan trailerin näkeminen valkokankaalta Night Visions festareiden elokuvasalissa  oli järityttävää blogissani. 

     Midsommar - loputon yö pyöri Orionissa. Näin tosin ensin ennakossa, ensimmäisten joukossa, kun tällä aikavyöhykkeellä asutaan. Double billissä oli Skräcken har 1000 ögön, seksistinen tekele hukkasi paljon, tai kaiken, olleessaan vain miehen silmin nähty pakanallinen seksimagia.
    Ruåtsalaisessa rituaalissa ei todellakaan fiikattu. Oli kyllä grillausta, yhteislaulua, skåånelaista akvavittiä ja sitte vielä bingoarvonta. Koko midsommarin keskikesänjuhlan kertomus on maalattu puupaneeleihin, se on ensimmäinen asia, minkä näemme... 
     Tänään näin Midsommar - loputun yö elokuvan. Toisen kerran. Hälsinglandin vaakunassa seisoo pukki jolla on punaiset sarvet ja sorkat. Oikeasti. Mitä Midsommar merkitsee Ruåtsin tourismille? Samaa kuin GoT ja Viikingit Islannille, Kroatialle tai Irlannille? blogissani Tänään näin Midsommar - loputun yö elokuvan. Toisen kerran.  
    Ensimmäisellä kerralla jäi häiritsemään, mitä pöydällä pinossa olevan yhden oppikirjan kannessa luki, natsien kieli ja -- Futhark (The Secret Nazi Language of the Uthark ), eli riimut, ja tuo viikinkien aakkosjärjestelemä f-u-þ-a-r-k. Wikissä riimuista sanotaan riimuja käytetyn: "Taalainmaan syrjäseuduilla harvakseltaan jopa vielä 1800-luvun alussa".
       Olemmehan elokuvassa Hårgassa, Hälsinglandissa, jossa naapurpitäjänä on Taalainmaa. Ohjaaja Ari Aster ei etene natsit, riimu ja viikingit -saagaan tai dokumentointiin, vaan keskittyy riimuihin kielenä tai merkkijärjestelmänä. Sekä taiteena että eräänlaisena varoitusjärjestelmänä. Hälsinglandin vaakunassa seisoo pukki jolla on punaiset sarvet ja sorkat. Oikeasti.
     Minulle tuli yllätyksenä Hårgadansen, hårgatanssi, jossa paholainen viuluineen tansautti tyttösiä niin hurjaa kyytiä että kuolivat. Hårgadansenia on juutuupissa - kuvassa pukki soittaa viulua. Hm... Hyytävää on Hårgalåten -piisissä on sen sävel, joka on tuttu. Meilläpäin sitä lauletaan On kotiseutu mulla tuolla, Peräpohjolassa missä tuntenut olen...

"Hejda din stråke spelman innan, 
vi dansar liv och själ och alla ben ur kroppen. 
Nej inte slutar han sin dans 
förrän allesammans faller döda!"

Yks lemppariteoksiani on Bernt Notken Surmatants, Dance macabre tuolla Tallinnassa. Vaikka se on synkempi väreiltäänkin oleva suuri maalaus, jossa kuolemantanssissa seinäruusuksi ei jää ketän,  verrattuna valkoiselle pohjalle maalatut sinisävyiset
     Miksi Christian on ainoa joka katsoo silmiin, siis katsojaa. Miksi keinokukkia on niin paljon, pelättiinkö mehiläisiä?
     Mitä Midsommar merkitsee Ruåtsin tourismille? Samaa kuin GoT ja Viikingit Islannille tai Kroatialle tai Irlannille? Kartassani alla Hårga on harmaa alue - olemme tosi harmaalla alueella. Näkyykö satelliittikartalla pakanamenoja? Matkustaminen alueelle on edullista - tarvitset vain menolipun....

Rakastan tapaa jolla ruotsalaiset ovat syvästi kiinni alkuperäisissä, pakanallisissa perinteissään, kuten
juhannuksesta, pakanallisesta juhlasta, jossa on komea, fallinen juhannussalko, hedelmällisyyssymboli. penissymboli, joka takaa, että tulevaisuus koittaa, ketju jatkuu, elämä virtaa, ja siitä tulee nauttia. Sato viljellään ja korjataan.... Vaikka Ruotsilla on vahvat pakanaperinteet, ja myös taikauskoa, alkuperäistä uskontoa, tai uskontoja pidetään yllä, kuten taikauskoa ja magiaa - niin silti ollaan avoimia monikulttuurisuudelle musiikissa, miksauksissa, kasvisruuassa, eri taiteen lajeissa ja elämisessä sinänsä... Vaikka Suomessa juhannuksena poltetaan nykyään vain noitia - anteeksi kokkoja! Juhannuskokkoja! Mid summer bonfires in Finland.
     Vaikka ruotsalaisessa nykyperinteessä tanssitaan viattomia tai sietämättömiä kansantanasseja salon, juhannussalon ympärillä koko perheen voimin, tai vaikkapa Skansenilla, jossa perjantaina salkoa kuvasin, allsång på Skansen -laulujuhlassa, niin sitten illemmalla voi valita mieleisensä menon.
Härgalåten
 
Juhannussalon ympärillä tanssiminen, ääniraita
Cinema Orion, 2019
Kuvaan fallisia ruåtsalaisia juhannussalkoja vrt Uhrijuhla maypole, toukosalkoon
juhannussalossa on koko kylä, ainakin pelimannit...
juhannuksena keräsimme kaukakimppuja, luonnonkukista


05. folk horror: THE RITUAL (2017) Yleensä unohdetaan tämä leffa, mutta sekin antaa kiintoisaa kuvaa suruun, syyllisyyteen, miesporukan bondaukseen ja folk horroriin.

06: Mona Chollet: Naisia vai noitia? Gummerus. Aloitin vasta, mutta kiintoisa mille ajanjaksolle noitavainot eli naisviha sijoittuu eli renessanssista valistukseen...



07. folk horror: UHRIJUHLA niin kirjana, soundtrackinä, elokuvana valkokankaalta ja kotopesässä. 
kirja ostin, ehkä Lontoosta
hands up, baby hands up... Uhrijuhla nähtiin mm Night Visions festarilla, Christopher Lee in memoriam, kunnianosoituksessa. Elokuvateatteri Maximissa. 

tämä toki vain pyykkikassini... Mutta tuttu aurinko siellä hymyää...

Hail the Queen of May! Elokuvassa Uhrijuhla, Wicker Man tanssittiin toukosalon ympärillä, koska Britanniassa on lämpimämpää tanssahtaa toukokuun maagisessa alussa. Tänään vappuna, on May Day. 

kuvia Uhrijuhlasta

Rakastan: ruotsalaiset ovat syvästi kiinni alkuperäisissä, pakanallisissa perinteissään. Folktro och Magi i Skansen. Siellä ei lauleta pelkästään perinnelauluja. Ja jos ihmettelee, miksi Skansenilla aina paistaa aurinko yhteislaulun aikaan, kun Suomessa sataa tihkuttaa, niin nyt tiedätte...
Taustaa: Väärä, valheellinen marttyyri oli neitsyt, hölmö, narri, lain ja vallan, järjestyksen ja oortningin edustaja ylikonstaapeli Howie elokuvassa Uhrijuhla. Vai oliko. Linkissä The False Martyr & The Wicker Man



08. folk horror: WICKER TREE, eli pääsiäishanukas á la WickerTree. Pakko oli katsoa joskus vuonna 2017 tämä Uhrijuhlan, Wicker Manin jatko, mutta aika pashaa on... Ja karvas hinta dvd:llä. Muttei sentään niin huono kuin remake.


Epätasaisesti haahuilee ja hilluttelee, hullutteler, muttei tarpeeksi. Mutta kahdeksan vuotta ennen Midsommaria.The Wicker Tree (2011) Kauhu/trilleri, 1 h 36 m, ohjaus Robin Hardy. Alkuteos: Cowboys for Christ (2006) niin ikkään Robin Hardyn kirjoittama, kuten elokuvan käsikirjoituskin. Cowboys for Christ: On May Day. Eli vapunpäivänä.

Ei ole, ja on jatkua Uhrijuhlalle. Ohjaaja on sama, Robin Hardy ja British Lion. Amerikkalaiset yksinkertaiset, siveät nuoret, kirkassilmäiset hhihhulit esittävät hihhulimusiikkia cowboy-hatuissa jiihaa, ja heitä pyydetään Skotlantiin. Ei seksiä ennen avioliittoa.


Saako omalle mestariteokselle - Wicker Man - tehdä jatkoa, saa toki, saagaa jatkaa. Elokuva ei saanut innostunutta vastaanottoa, ja minun import-DVD:ni oli jumalattoman kallis, mutta totta kai tämän halusi nähdä.


Itsevarmat, osin arvelluttavat nainen ja mies kutsuvat heidät, ja esittelevät heille maisemia, ja vanhoja jumalattaria. Sir Lachlan Morrison (Graham McTavish) pikkukylän nimeltä Tressock valtias, vaimo on Delia (Jacqueline Leonard) joka miltei ilmeisimmin on iskenyt silmänsä stetsoniin. Tai mitä on sen alla.


Olemme nykyajassa 2011, koska vaarallinen ydinvoimala on tehnyt pitäjän populaation pienenä, siis steriileiksi. Mahoksi.


Itse asiassa hihhulit popstara ja lehmipoikansa kutsutaan Glasgowiin pelastamaan edes jokunen sielu siellä...


Mukana vanhana herrasmiehenä piipahtaa Christopher Lee, joka oli Uhrijuhlan lordi Summerisle.


John Scott musiikki. Pääosassa

Christopher Lee

Graham McTavish

Jacqueline Leonard

Henry Garrett

Honeysuckle Weeks

Clive Russell

Brittania Nicol.


Miehen pakarat näkyy, harvinaista! Niinkin seksipositiivinen kuin Uhrijuhla oli, niin se oli aikakautensa seksistinen tuote, jossa alastomia nuoria hoikkia naisia kyllä näytettiin, mutta pyhä penis pysyi piilossa.

Tästä elokuvasta piti odottaa vielä kahdeksan vuotta, että pyhä penis näkyy valkokankaalla leffassa Midsommar - loputun yö.







09: YELLOWJACKETS. Oliko vuoden 2021 paras tv sarja folk horroria? Siinä

tyttöjoukko Yellowjackets-joukkuueen jalkapallonpelaajat kisamatkallaan

kokevat pakkolaskun huitsin nevadaan, ja alkaa ankara elossajäämiskamppailu…



10: TROLLJEGEREN, mokumentti norjalaisista peikonmetsästäjistä DVD.
Päästän naurun kun näen valtavia korkeajännitejohtoja: ne ovat peikkojen sähköaitoja.

Rakastan myös skandinaavista peikko-folklorea. Tukholmassa on kauppa vain peikoille

ja tontuille. Hirmu hauska!



11. folk-kauhukokemus: NOVEMBER (2017) Rainer Sarnetin ohjaama virolainen folk horror  on valkokankaalta yksiä kauneimpia näkemiäni mustavalkoisia kauhu/fantasiaelokuvia, Rakkautta ja anarkiaa festareilla. Oli liian kallis dvd ostaa aikoinaan Räävelistä. Mukana myös legenda Dieter Laser.



12: HANNIBAL (2013) Oliko ultratyylikäs tv sarja folk horroria? Ainakin siinä käytettiin tuoreella tavalla Wendigo-myyttiä, pahaa yliluonnollista olentoa, joka syö ihmislihaa, kuten myös elokuvassa Erämaa syö miestä (Ravenous, 1999).

Erämaa syö miestä on myös yksiä lemppareitani - en ymmärrä miksi kasvissyöjänä ja pasifistina ;) Hieno elokuva ja nimi. Ja häijy. Tätäkin olen ehtinyt veuvata aluksi VHS:nä. Elokuvateatterissa tämä oli hieno nähdä ja varsinkin kuulla: hieno uusvanha kansanmusiikki mashup pääsi oikeuksiinsa täysillä. Vaikka kotona on nykyään myös Blu ray soitinkin, niin kyllä teatterin äänentoisto on toisenlaista.  
Wendigo (Windigo, Windago, Windiga, Witiko)
Myyttinen, Amerikan ja Kanadan alkuperäiskansan (mm creiden, inuitien ja ojibwojen) olento joka oli sekä Erämaa syö miestä -leffassa kuin Hannibal -sarjassakin. Taisi olla myös Salaiset kansiot ( The X-Files, ykköskauden 19. jakso?)
Hannibal-sarjassa Wendigo olikin, oliko Stag, The Stag, jolla oli Antlers, sarvet

Scott Cooperin yliluonnollinen kauhu Antlers (2021). Laatuaikaa kolmannen rokotuksen jälkeen. Neljä viikkoa ilman elokuvia
valkokankaalta, tuntuupa oudolta. Pitää katsoa suoratoistot ja -roistot tyhjiksi. 15.01.2022. 


13. Oliko Kirotut (These are the Damned, 1962) folk-kauhua? cifi/kauhu, 1 h 36 m. Onhan yksisarvisia ollut ennenkin, nahkafetisismiä, Black Leather Rock soi, rasvaletit teddypojat, kapinallinen nuoriso uhkaa...

It's Hammertime! Lähteekö lankalauantaina mopo käsistä. No ei...

Verrokkina. Kellopeliappelsiini kirjana ilmestyi 1962, leffana 1971. Tämä leffa tehtiin 1961, mutta ensi-ilta oli vasta 1963.


Röyhkeät ihmiset pukeutuvat nahkatakkiin mustavalkoisessa elokuvassa. Britannia on muuttunut, enää ei mummot kudo sukkia, vaan väkivalta uhkaa, jengit. On uuden aallon eurooppalaisen mustavalkoleffan tuntua. Naiset polttavat tupakkaa, naiset puhuvat, naiset eivät hymyile, naiset tekevät abstakteja veistoksia, tai ostavat niitä, naisilla on nahkatakit. Tai ainakin yhdellä, Freya Neilsonilla, roolissa ruotsalainen Viveca Lindfors.

Ohjaajana Joseph Losey, joka oli karkotettu Yhdysvalloista...

Perustuu H. L. Lawrencen romaaniin The Children of the Light, vuodelta 1960. The Children of Light eli Valkeuden lapset, suom. Panu Pekkanen. WSOY, 1962. Korppisarja; 16.

It's Hammertime! tuotantoyhtiönä siis Hammer Film Productions.

Julkaisupäivä: 21. toukokuuta 1965 (Suomi)

Kiinnostavia näyttelijöitä mm Viveca Lindfors ja Oliver Reed, joka on hyvin itsevarma teddy.




14. folk horror kokemus: KANNIBAALIT.

Aina kun meen mökille niin luen tän kirjan, jota myytiin sopivasti

Tiimarissa muinoin samala ku ironisesti ostin mökille kesäjuttuja, mehukannuja ja 🎯.

" Syrjäisellä vuorella Skotlannissa asustaa joukko perimältään rappeutuneita villi-ihmisiä "


Kannibaalit. Avasin vaihteeksi Guy N. Smithin romaanin Kannibaalit vuodelta 1991 ( Cannibals, 1986 ) kirjablogissani


Genren selkeimpiä väristyksiä aiheuttaa Guy N. Smith nimisen taiturin teos Kannibaalit, joka julkaistiin pokkarina 1991 suomennettuna, ja Kustannus Oy Jalava nimisen kunnioitettavan instanssin toimesta, ja jota siten myytiin sopivasti myös Tiimarissa edullisesti – samalla kuin ironisesti osti mökille kesäkalustoa, tabletteja ja mehukannua. Kirjan takakannessa kerrotaan: " Syrjäisellä vuorella Skotlannissa asustaa joukko perimältään rappeutuneita villi-ihmisiä." Olisiko parempi jos kaikki muuttuisivat takaisin villi-ihmisiksi? Unohtaisivat miesten keksimät uskonnot, sodat, veroilmoitukset ja kartat rajoineen?
     Avasin vaihteeksi Guy N. Smithin romaanin Kannibaalit vuodelta 1991 ( Cannibals, 1986 ), jossa Skotlannin syrjäseudulle tulee skandaalia pakoon epäsuhtainen pariskunta – onhan sinne avattu uuden uutukainen lomakylä! Paikalliset ovat tietenkin vihaisia, ja sisäänpäin kääntyneitä, hyvinkin taantuneita…. eivätkä oikein suostu palvelemaan moista syntistä susiparia.
    Pidän Guy N. Smithin niukasta tyylistä – kun Jeff Long ujutti romaaninsa Helvetin piirit ( 2001 ) kaiken tietonsa mm. kiipeilystä, ja vielä vanhempiensa erityisalojen tiedot mm. geologiasta, tuntui lukijasta samalta kuin maan keskipisteeseen matkaavalta, tuskaiselta taistelulta punnertaa, ei vaan itse asiassa porautua, sivujen kuin graniitin lävitse, ja vasta loppupuolella päästä itse asiaan…. Mutta jokainen taaplaa [p]irrallaan. Erinomainen kirja sekin.
    Kuten Hitchcockin Psyko myös Kannibaalit esittelevät päähenkilönsä aviorikoksen tekijöinä.
Kannibaalit -romaanissa ollaan todellakin kyläpahasessa, syrjässä, koska sinne vie vain yksi tie – kun vuorovesi ei sitä peitä… Skismaa siis dramatiikkaa tuo ja luo kun yksi kyläläisistä rakensi lomakylän turisteja varten!



15: Kuuluuko folk-kauhuun KYLÄHULLUT? Kuten Kalkkimaan Pappi, Dmitri Šostakovitš, ja Rasputin? Hullun kirjoissa: näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen, SKS, ja muita kirjoja. Kolme juródivyitä: mm meän kylän poika,  tornionlaaksolainen Kalkkimaan Pappi… kirjablogissani:

Kylähullut? Kalkkimaan Pappi, Dmitri Šostakovitš, Rasputin, Pussy Riot! Hullun kirjoissa: näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen, ja muita kirjoja. 

Hullun kirjoissa: näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen  Hullun kirjoissa näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen s. 88-97 1996 : 3, s. 84-88: Matti Kuusi: Kolme juródivyitä - tuossa erinomaisessa osiossa ovat tutut kylähullut: mm meän kylän poika,  tornionlaaksolainen Kalkkimaan Pappi, ja Dmitri Šostakovitš

Matti Kuusi huomioi, kuinka Šostakovitš ja Kalkkimaan pappi ” edustavat harvinaista taiturin, veijarin ja narrin yhdistelmää. ” -- ” Molemmat huiputtivat mahtimiehiä. Molemmat tekivät, itsensä ohella kyseenalaisiksi tai naurettaviksi yhteiskunnan vallitsevat arvot, normit ja pyhän penkkijärjestyksen. Kuusi miettii, oliko Kalkkimaan pappi juródivyi? ” Kätkikö hän kiertävän ilveilijän roolipukuun jonkin viestin, jota hän ei olisi voinut julistaa saarnastuolista eikä senaattorin pöydän takaa, minne hän aikalaistensa mielestä olisi lahjojensa puolesta kuulunut?”


Kalkkimaan pappi Pietari Aapo Herajärvi

Pietari Aapo Herajärvi wikissä 
Tornio rajattomien mahdollisuuksien kaupunki - Kalkkimaan pappi linkissä joka ei enää toimi jossa: 

” Pietari Aapo Herajärvi (Petter Abram Herajärvi) Kalkkimaan pappi s.  syyskuussa 1830 Alatorniolla - k. 3.11.1885.
Hän oli köyhä, työtävieroksuva kylähullu ja kulkija. Toisaalta hän oli hyvämuistinen ja
verbaalisesti lahjakas tarinoiden, runoja ja pilkkalaulujen tekijä.”

Kirjoja:


Pälvi Rantala: Erilaisia tapoja käyttää kylähullua.    

Kalkkimaan pappi aatteiden ja mentaliteettien
tulkkina 1800-luvulta 2000-luvulle
Lectio praecursoria Lapin yliopistossa 23.5.2009 pdf linkissä 

erinomainen kirja, jossa herttainen kansi: Pälvi Rantala: Erilaisia tapoja käyttää kylähullua (Nidottu) adlibriksen linkissä 

” Kuvaus:
Pälvi Rantalan teos Erilaisia tapoja käyttää kylähullua on kulttuurihistorian ja historiallisen sosiologian kentälle sijoittuva mikrohistoriallinen tapaustutkimus ja analyysi kylähulluudesta. Kohteena on tornionlaaksolainen kylähullu, vuosina 1830-1885 elänyt Kalkkimaan pappi ja ennen muuta hänestä puolentoista vuosisadan ajan kirjoitetut ja kerrotut tarinat, tekstit ja mielikuvat.Tutkimus perustuu Kalkkimaan papista eri aikoina kerrottuun ja tutkijan eri lähteistä kokoamaan materiaaliin: kirjoituksiin, valokuviin, taideteoksiin, tutkimuksiin ja kansanperinteeseen. Kylähullusta eri aikoina tehdyt tulkinnat kertovat myös aikansa aatteista, mentaliteeteista ja historiakuvista - siitä, mikä kullekin ajalle on ollut tyypillistä ja sallittua.
”  

Tornio rajattomien mahdollisuuksien kaupunki:
” Rantala, Pälvi: Kylähullut kertomuksissa : mikrohistoriallinen näkökulma 1800-
1900-luvun vaihteen kylien erikoispersooniin. Lapin yliopisto, 2003.
(Lapin yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja. B. Tutkimusraportteja ja
selvityksiä ; 45). Pro gradu -työ. 9

Rantala, Pälvi: Muistakko sie sen Kalkkimaan papin? Tornionlaakson 
kylähullu muistoissa ja kertomuksissa.
Teoksessa: Suuret herrat susia, pienet herrat piruja : kahdeksan 
näkökulmaa elettyyn elämään. Toim. Mervi Autti ja Marja Tuominen.
Lapin yliopisto, 2005. (Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. C. 
Katsauksia ja puheenvuoroja ; 29).

Rantala, Pälvi: Pilkkana ryhmäin ja hulluin vain. 
Teoksessa: Rajoilla : puheenvuoroja rajojentutkimisesta ja tutkimuksen rajoista. 
Toim. Pälvi Rantala ja Marja Tuominen. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus, 2005.

Rantala, Pälvi: Muistettu, vaiettu : kansanrunoilija ja kylähullu kertomuksissa.
Teoksessa: Lähde - historiatieteellinen aikakauskirja. Labyrintti ry, Joensuu 2005, ss. 94-111. 

Elore, vol. 13 - 2/2006.
Rantala, Pälvi: Menneisyyden portinvartijat - kotiseutumiehet Jalmari Puoskari ja Arvid Oukka "Kalkkimaan pappia" koskevan perinteen välittäjinä. - Teoksessa: Ääniä arkistosta (toim. Outi Fingerroos ja Tuulikki Kurki). Helsinki : SKS, 2008 s. 207-260.
ISBN 978-952-222-028-8
Rantala, Pälvi: Ammattina pilkkarunoilija.



Kalkkimaanpapin runoja ja lauluja:
Amerikkaan lähtijöiden hyvästijättölaulu

Nyt mä laulun laulelen, kansalle kuvaelen,
mietinnäksi miehille, valaisuksi vaimoille.

Puhun vielä poikasille, tyytymystä tyttärille,
Amerikkaan astukaatte, uutta maailmaa maistamaan.

Tänne nuo herrat heittäkää, työtänsä itse tekemään,
elatustaan etsimään, hallanalta hankkimaan.

Täällä vilu varren kasvattaa ja tuomio tahtoo tulla,
siksi luotu on lähtö Suomesta, talvenmaasta tanssaamasta.

Kun pakkanen täällä paukuttelee, kesäkuussakin keikuttelee,
elokuussakin ennättelee, karaatin kuusinkymme

Populappi - Artisti: Petter Abram Herajärvi (1835-1885) linkissä 

Oppitori: Kalkkimaan pappi   linkissä  jossa mainiosti sutkaistu: Jemina Staalo, itsekin shamaanin näköinen: ;)
Jemina Staalo: Tekstit: Meän verevät shamaanit / Our Shamans  
Mirjam Kälkäjä: Kalkkimaan pappi novelli, Kirjasampo 

Pohjolan Sanomat linkissä 
Tsöh,Tsöh! Kuuluuko? ( julkaistu 21.8.2012 ):
” Niinpä Lapin maakuntamuseossa perjantaina alkava erikoisnäyttely Tsöh,Tsöh! Kuuluuko? – Lappilaisen populaarimusiikin historiaa on enemmän kuin paikallaan. Harvinainen näyttely on esillä Arktikumin vaihtonäyttelysalissa 15. marraskuuta saakka.

Eräänä varhaisimmista kansanomaisen populaarimusiin esittäjistä voidaan pitää legendaarista Kalkkimaan pappia, oikealta nimeltään Petter Abram Herajärveä (1830–1885). Tornionlaakson totuudentorveksikin kutsutulla kylähullulla oli tapana esittää pilasaarnojen ja pilkkalaulujen ohella myös viihteellisiä arkkiveisuja, joita myytiin lauluvihkoina markkinoilla ja muilla tapaamispaikoilla.

Kalkkimaan papin tunnetuin arkkiveisu on vuonna 1854 julkaistu Kalkkimaan papin laulu Engelsmannein käytöksestä Oulun läänissä kesällä 1854.

Lappilaisen populaarimusiikin historia on siis pidempi ja värikkäämpi kuin äkkiseltään voisi arvata.”


Itse lisäisin nyt vuonna 2013 listaan Rasputin ja Pussy Riot!

Vast ikään tv:ssä tullut doku esitti kaikissa tyylilajeissaan kuinka vastenmielinen noitavaino ja oikeusmurha, siis farssi koko oikeudenkäynti oli, ja on. Aloin miettiä Nadjan loppulausunto oikeudessa, että oliko yksi kohta käännetty väärin, koska Pussy Riot! Punkrukous vapauden puolesta -kirjan mukaan ” Me haimme aitoa vilpittömyyttä ja yksinkertaisuutta ja löysimme ne punkin jurodstvo-luonteesta” [houkkuus kristuksen tähden.]
””Houkat”. • jurodstvo, jurodivyj < urod (ven.) „epäsikiö, rumilus‟, “ilman sukua”. • pyhän hulluuden muoto, vapaaehtoinen, teeskennelty hulluus ” lainaus
Maija Könönen: ”MIELIPUOLISUUS” VENÄLÄISESSÄ KIRJALLISUUDESSA, Hullu ja nero?
Pyhä mielipuoli? Saimaan ammattikorkeakoulu/ Aleksanteri-instituutti, Lappeenranta 14.1.2011 pdf linkissä 


Kalkkimaan Pappi oli 1800-luvun tornionlaaksolainen standup-filosofi, pilkkarunoilija, kylähullu

Pälvi Rantalan hieno, tuore kirja. Kalkkimaan Pappi oli 1800-luvun tornionlaaksolainen standup-filosofi, pilkkarunoilija, kylähullu. Tuuppaan tänne myös kaikkea Kalkkimaan pappiin liittyvää. Ennen Terveet Kädet hc-orkesteria Torniossa kohistiin Kalkkimaan papista 1800-luvulla. Isorättyän Pekka ja Teija ikuistivat sekä Terveet Kädet että Kalkkimaan papin teokseen Särkynyt lyhty, joka on tärkeimpiä Tornion turistikohteita, oikeinpa pyhiinvaelluskohteita. Apropoo: Lappi oli viimeisin alue joka pakolla käännytettiin uuteen uskontoon 1600-luvulla. Pthyi.

     Kalkkimaan Pappi oli myös aikansa 1800-luvun performanssitaiteilija, hovinarri ja pilkkakirves! 1800-luvun sanansäilä! Hän oli aikansa teräväkielinen kohujulkkis, joka grillasi silmää tekeviä. Ennen Uutisvuotoa, YleLeaksiä, Iltalypsyä, Hukkaputkea. Köyhä, isätön kulkuri työllisti itsensä älykkyytensä, niokkeluutensa ja häijyytensä voimalla, hän oli myös imitaattori & muisti pappien jargonit paremmin kuin nämä itse. Omat saarnansa olivat varmaan hurjaa tajunnanvirtaa - jossa viina lisännyt puhtia, rohkeutta. Kalkkimaan pappi kulki yks hame vyötäisillä, toinen kaulan ympärilä kuin ennustaen Greenawayn barokkia... Ihmiset maksoi hänelle sekä runon laulamista että hiljaaolosta. Kalkkimaan Pappi tunsi arvonsa. Hänellä oli Oscar Wilden & rocktähden ego...

Isorättyän Pekka ja Teija ikuistivat sekä Terveet Kädet että Kalkkimaan papin teokseen Särkynyt lyhty, Tornion maamerkki


16. folk horror kokemus: Hagazussa: A Heathen's Curse (2017) 1400-luvulla Albrun karkoitettu kylästään... Tavattoman yksinkertainen, tavattoman tenhoava ja tavattoman puhdas elokuva. Lumi on aitoa, talvi on aitoa. Paljoa ei tarvitse puhua, MMMD:n musiikki väräyttelee senkin edestä. Night Visions 2018.


17. folk horror komeus (tirsk): Mark of the Devil (1970) kauhu/historiallinen draama ‧ 1 h 36 m. Huh huh, kuinka kaunis Udo Kier on! Reggie Nalder näyttää myös hurjalta. Fontit ovat silkkaa gotiikkaa, alkumusa kevyttä kesäistä päivää. Mutta. Monenlaista kidutusta ja naisvihaa, mutta hätkähdyttävän näköisiä miekkosia. Video Nasty sen konservatiivisessa mielessä. 17.04.2022.

Udo Kier - Kreivi Christian von Meruh

Reggie Nalder - Albino, noitien metsästäjä.

Vastapainona jykevät, kestävät sängyt, romanttiset illalliset kynttilänvalossa (olikohan muovia keksitty 1600-luvulla, hm, sitä ei huomaa kun näkee vain Udon...)

Miten ihmeessä miehet (syyttäjät, kiduttajat) pystyivät todistamaan, että naiset, noidat olivat sekstanneet Paholaisen kanssa.

Naisten roolit kapeita, uhreja, Noitia, tarjoilijoita, rakastuneita hupakoita... Saahan tässä messevää burleskia aikaan.

Vanessa Benediktin roolissa Olivera Katarina, ainoa nainen joka sai Dalin polvilleen, keikan jälkeen... Fräulein Doktor (1968) leffassa hän oli Marchioness de Haro.

Patriarkaatti kidutti ja poltti naisia sumeilematta, ja myös miehiä syytettiin noituudesta - näin kirkko sai haltuunsa miesten maat, mannut ja omaisuudet. Pthyi olkoon.

Seksikohtauksissa on niin lähikuvaa, ettei tiä, ketkä on kyseessä, ja montako osallistuu... pyhä penis ei tietenkään näy.

Romanttisissa kohtauksissa soi romanttinen musiikki.


Todella paljon raaempi kuin Witchfinder general. Toisaalta paljon inspiroivaa ruoskintaa ja kahleita.

Lisää ylisanoja ja niukasti tähtiä. Ruoskimis- yms sessiot voivat saada naapurit tilaamaan paikalle miliisit, tai sitten jonottamaan lippuja.



18. varsinainen folk horror klassikko - niin hyvässä kuin pahassa: Paholaisen nahka (The Blood on Satan's Claw, 1971) Alussa oli suo, kuokka ja kaunis ateisti (Barry Andrews) aiemmasta britti-goottilaisesta kauhusta (Dracula has risen from the Grave)... Tai kivinen pelto ja aura nyt ainakin. Mutta ikävää tyttöjen ja naisten tirkistelyä.

On niitä muitakin asioita elämässä.
Tirkistellä.

lisää seksuaalisia naisia

19. folk-kauhun kokemus: VALKOINEN PEURA. Lappilaisena omassa elämässä ja taiteessa omin saamelaista kulttuuria kymmeniä vuosia, kunnes pysäytin tällaisen koneiston. Lempielokuvani koska upea näyttelijä ja käsikirjoittajana on metamorfoosin jälkeen kuten eroottinen vampyyri - vuosia ennen Hammereita! Lisää kuvia verkossa mm Elonet, Finna, kirjoissa mm pieni kirja Erik Blombergista sekä valokuvallinen teos Lailasta Lailaan.

DVD-julkaisun kansikuva
By Erik Blomberg - Skannattu, Tekijänoikeuslain 25 §, Linkki


20: Noita palaa elämään (1952) kauhu/draama, mutta oliko se kansankauhua? Folk horroria? Alaston vapaa nainen. Mylläävät luonnonvoimat. Kino Reginassa oli Noitien lumous -sarja, jossa  kuratoituja noitaelokuvia, kuten tämä, ja millaisen seksistisen vastaanoton se sai. Kriitikot eivät kritisoineet käsikirjoittajia vaan Manea "paljastelusta"

Noita palaa elämään.jpg
By Elonet.fi, Tekijänoikeuslain 25 §, Linkki

Sosialistisesta mediastani, Noitien lumous -sarja Kino Reginassa:  

" Onko Noita palaa elämään elokuva pyhimystarina? Millainen me too -tarina se on?

Millainen oli ensiyön oikeus kartanonisännillä 1600-luvulla ja 1950-luvulla? "

Noita palaa elämään -elokuva Kino Reginassa Noitien lumous -sarjassa 15.08.2020, elokuvan alusti arkistonjohtaja ja tutkija Outi Hupaniittu. Tässä klippi elokuva-aitan seksistisestä ja kaksinaismoraalisesta "arvostelusta".

21: X (2022) oliko Ti Westin tuore släsheri kansankauhua? Kyllä maalla on vajavaa... Olemme 70-luvulla syvällä teksasin takamailla jossa unelmiensa toteuttava tyttö vetääkin kokkelia nokkaan koska haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi. Tabuista, iäkkäämpien ihmisten seksuaalisuudesta.

naiset ja kauhu

hurja kauhukirjailija Shirley Jakckson, katso myös hänen elämänkertaelokuvansa Shirley, pääosassa Elisabeth Moss. Jakcosn kirjoitti monenlaista kauhua, mm goottilaista. 

Shirley poster.jpeg

By Studio and or Graphic Artist - Can be obtained from film's distributor., Fair use, Link

22: Onko Arpajaiset folk horroria? Shirley Jacksonin hyytävä novelli Arpajaiset (The lotterynovellikokoelmassa Tulilintu(suom. Titia Schurman, toim. Markku Sadelehto, Kustannus Jalava, 1993). Hyllyssä ja kirjastossa.
Mikä tästä tekee kansankauhua...

23: Käenpojat. Onko John Wyndhamin skifi-klassikko Käenpojat ( The Midwich Cuckoos, 1957 ) folkhorroria? Käenpojat teoksessa inho ja hellyys sisältyvät yhteen raskauden pelkotiloissa. Millainen eliömuoto siellä vatsassa kasvaa? Pitääkö hirviölle olla emo?

kirjablogissani: John Wyndhamin skifi-klassikon Käenpojat ( The Midwich Cuckoos, 1957 ) ostin divarista hintaan 1,70 euroa


24. folk horror kokeminen: Onko Metsäläiset kansankauhua? Jos maalle haluat mennä sä nyt niin takuulla.. Päivi Alasalmen viides romaani ilmestyi uuden vuosituhannen koitettua, napakasti v. 2000. Paljon se sisälsikin ajan ilmiöitä - vaakakupissa killuivat oikeat "pehmeät" arvot.

   kirjablgissani: Jos maalle haluat mennä sä nyt niin takuulla.. Päivi Alasalmen viides romaani Metsäläiset.

Susipari Salla ja Ilkka - kuten ennen vanhaan sanottiin yhdessä asuvasta heteromiehestä ja heteronaisesta jotka eivät olleet laillistaneet parisuhdettaan maistraatissa, olivat näin ollen siis naimattomia, eivätkä ajelehtineet avioliiton karikkoisessa satamassa ennen muinoin ja vieläkin vanhanaikaisten ts. ahdasmielisten mielestä elivät synnissä. Itse asiassa he ovat naimisissa mutta Alasalmi kuvaa miten pikkupaikkakunnalla juorut leviävät, eikä niiden tarvitse koskaan kohdata totuutta. Kirjan takakannessa heidät esitellään yhteen niputettuna lyhyesti käsitteellä " vihreä nuoripari". Mitä vihreätä he tekevät?

No muuttavat unelmansa todeksi ja muuttavat syrjäseudulle, sopivasti tyhjentyneelle kansakoululle jonka useassa huoneessa on vihdoinkin aikaa, tilaa ja inspiraatiota harrastaa mm käsitöitä jotka tuntuivat kadonneen kaikkialta, sekä tehdä oikeata työtä etätyönä.


Oliko Sudenmorsian folk-kauhua? Teatteri Avoimet Ovet: Sudenmorsian näytelmä voisi olla myös jatkoa / allegoria punaisten susinarttu-myytille, susivihalle ja naisten itsenäisyydelle.

  teatteriblogissani: Sudenmorsian on villi tanssi Viron - ja naisen - itsenäisyydelle

Teatteri Avoimet Ovet 12.02.2018

Helsingin teattereissa on meneillään
monenkirjavaa muodonmuutosta, ja tämä
Aino Kallaksen ( 1878-1956 ) romaanista Sudenmorsian tehty näytelmä on yksi niistä. Teattereiden julistuksissa, markkinoinneissa ja käytännöissä on myös muodonmuutoksia.

Lavalla on Maija Andersson - nyt hän näyttää 10 vuotta vanhemmalta kuin edellisessä näytelmässä Erottaja 1917-18, jossa hän oli nuori tyttö, punainen, piika sisällissodassa, päähenkilö  Ida Redsven. Nyt hän on alussa Aino Kallas, noin vuonna 1928, ja kirjoittaa romaania Sudenmorsian. Se on yksi lempikirjoistani, monen vuoden takaa. Minulla on useampia versioita, eriäviä kansia.

Feministinä nautin Aalon tarinasta.
Tietenkin. Sudenmorsian näytelmä on kunnianosoitus
Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhlalle. Se on myös kunnianosoitus naisen itsenäisyydelle,
vapaalle tahdolle, ja villille luonnolle. Vapaudelle juosta paljain jaloin, hiukset auki,
kuuntelematta miehen tai isän rajoituksia, sääntöjä, käskyjä.
Patriarkaatin, ylimystön, kirkon, puolueen ja muun sortajan.
Naisen rooli oli ahdas, oli oltava siveä, ja kaino, ja lempeä, jotta pääsisi naimisiin.
Romaanin alussa  nuori ja kaunis Aalo pesee lempeästi säikkyjä, pakokauhuisia lampaita. Aalo
ei ole eläintenrääkkääjä, vaan rauhoittelee paniikkisia saaliseläimiä, laumaelämiä.
Lammas on lauhkea, ja lampaalta otetaan tulevaisuudessa villat pois. Likainen villa pestään.
Lampaan villoista tehdään lämpöä ihmisille, joilta lämpö puuttuu. Villaa myös myydään.
kirjojen Suomi

Hurja nainen Aino Kallas on Suomelle liian hottia - palohälytys tyhjensi SKS:n juhlasalin. Olin paikalla….

Aino Kallas esillä Ainon pnä 10/5/17 #SKS
Susi on mielenkiintoisin kohde mitä olen kuvannut Svea-mamman helmoista. Tämä valokuvani oli filmiajoilta, ajalta ennen digikameraa. Teetin tästä negasta suurennoksen. Suuren. Seinilläni susi juoksi vapaana kenties kerran...
kehdosta hautaan 
- eikä yhdenkään kapakan kautta. Lapin lyhyt kesä, elämä

25. folk-kauhun kokemus: Kuvakirjassaan alarieston lapinkuvat, WSOY 1976 Andreas Alariesto: "Olen tehnyt nämä kuvat, koska nykyinen ja tuleva sukupolvi ei tosiasiassa tietä mittään menneisyydestä eikä esi-isien elämästä. Ja minunkin pensselini heittää kohta heilumasta."

Tyly lause, täyttä totta.

   kirjablogissani: Andreas Alarieston Lapinkuvat - pohjoisen taiteen verenkarvas laji: Groteski gotiikka:

   Lempparitaiteilijani 70-luvulta, tämä vanhempi heebo Andreas Alariesto on hyvin paljon vaikuttanut pohjoisen painajaisiin ja psyykkeeseen; kuinka pelottavalta ns. yliluonnollinen okkultistinen pelko tuntuu, kun piru ilmestyy, vääjäämättä, ja hyvin pelottavaa on myös arjen kauhu ja äärimmäiset tilanteet eli kannibalismi - varsinkin kun ne on maalattu ns. naivistisella tavalla. Taiteilijan itsensä muistan lupsakkaana maahisena. Alariesto, Andreas Artturi (1900 – 89), taidemaalari.

   "Ja kuvansa tämä itseoppinut taiteilija on tehnyt pääasiallisesti eläkevuosinaan." lukee takakannessa. ¨

Kirja julkaistu melkein samana vuonna kun ensimmäinen suomalainen punk-single levytettiin eli Briardin I Really Hate Ya.
    Alariesto syntyi Sodankylän pitäjässä, Rieston kylässä, missäpä muuallakaan.
   " Kadotettu tulee tärkeäksi, hävinnyt alkaa elää." Ja mitä tärkeintä:
" Sompion viimeinen kuuluisa noita Polvari-Jaako on Andreaksen isoisän veli ja itse isoisäkin Rieston Mikko *näki piruja*, paranteli ihmisiä."
   Hengenheimolaisia löytyy vuosituhannen vaihteen [joidenkin tahojen määrittelemänä] floppielokuvasta Erämaa syö miestä, joka minulle on kyllä varsin maistuva elokuva, jos näin mauttomasta voi mustan huumorin [onomatopoeettisesti hemrod siis peräpukamat??] ryydittämästä - siis maustamasta - kannibaalielokuvasta sanoa..
    Eräässä maalauksessa nuori, iloton pari on lentänyt pois kodasta ja etsii uutta kotia, paikkaa itselleen ja kahdelle porolleen. Jyrkässä, hengästyttävässä maisemassa on taustalla vielä tiheä, hedelmällinen metsä pelottavan kookkaine havupuineen, mutta etuosan kelottunut hongan kuolleista oksista osa muistuttaa ihmisen sääriluuta.
    Kuten Erämaa syö miestä elokuvassa on alariestostolaisessa taiteessa tultava karuissa oloissa toimeen - myös katastrofien tullessa. Ihminen on omillaan nyt. Seuraavassa maalauksessa on rikkumaton rauha: peilityyni vesi, johon kenties kuvastuen lipuvat muodottomat malvan karvaat pilvet. Mutta maan on ihminen ottanut omakseen, riehunut, ährännyt ja täyttänyt ristillä.
pohjoista huumoria, arkea, avioelämää
tässä tapahtuu niin paljon, sukupolven ajan, ettei tila riitä kuvatekstille...
    Kaksi valkoisiin puettua vainajaa makaa ammottavan hautakuilun, kuin maaäidin suun tai kohdun, vierellä. Punaisiin pukeutunutta suoraselkäistä naista pidetään jostain syystä narun päässä. [ Kuuntele esimerkiksi pohjoisen kolkon orkesterin Faff-Bey klassikko S/M Party. ]
    Kuvasta kertova teksti valottaa tarinaa kun naisella oli kaksi miestä - katso esimerkiksi Maria kaksi rakastajaa - mutta jotka ovat kaksintaistelussa menettäneet kumpikin henkensä. [ Kaksintaistelu oli vihoviimeinen knapsun macho yritys - mm Pushkin lähti kerran kaksintaisteluun, muttei tullut takaisin.]
    Ukot sitoivat siis raskaana olevan Sikka-tytön ja hautasivat hänet ja syntymättömän lapsen elävältä kuolleiden rakastajiensa väliin. Tämä jos mikään on goottilainen tarina, jotain joka kammottaa.
    Oliko meillä pohjoisessa goottilaiset tarinat totta ollen pelottavia esimerkkejä?
Seuraava kuvan nähtyäni olisi suuri kiusaus kutsua Alariestoa pohjoisen naivistiseksi Hieronymos Boschiksi mutta menköön. Kuva vilisee hirviöitä, ainoa inhimillinen [?] olio on selin kuvan katsojaan - paikat housuissaan hän näyttääkin paljasperseiseltä, osittain peikolta paljaine jalkoineen.


Kiven päälle on hypännyt sarvipäinen puoli-ihminen joka katsoo kuvan katsojaan nälkäisenä, harmain elottomin kasvoin. Maassa näkyy vampyyrin kasvot ja käsi kun hän pitkin hampain ja kirkkain silmin syö mustaa kyytä. Kannoilla ja kivenmurikoilla on ihmisen kasvot. Puolukkamätäs muuttuu saatanaksi, jolla on nälkä. Jopa kaukana killuva pyöreäkasvoinen kuu näyttää jotenkin kieroutuneelta.
Maalauksen kuvatekstissä Alariesto muistelee kuinka pitkätukkaiset harmaapäiset ukot ja
mummot alkoivat iltaisin aina puhua piruista ja kummitusolioista. "Kaikilla niillä oli jossakin
vaiheessa ollu tekemisissä pirujen kanssa. " Kammottavin kuva on luminen näkymä jossa
kodan edessä lappalaismies paloittelee lapsia, ämpäri tyhjänä.

26. folk-kauhun kokeminen, kotimainen: Luin joskus Marko Hautalan Kuokkamummon, mutta aamuyöllä heräsin: minua tuijotetaan sohvalta... Raotin verhoa, ja eihän siinä kukaan ollut. Mutta tarina tuntui lapsuudesta, nuoruudesta tutulta, elementiltä, kun kyläyhteisössä oli fiini talo, jonka oli vallanneet pirut…

Eilisen 8.4.2018 motto Hautalan Kuokkamummon alusta, René Girard lainaus.


27. folk-kauhun kohtaaminen: onko Anne Leinosen Metsän äiti ja sen maailmaan sijoittuva itsenäinen jatko Katve kansankauhua? MIssä raja menee, kuuluuko spefi tähän.


28. folk horror kokemus: onko Mia Myllymäen Kirosielu rajanhaltija folk horroria? Mikä tekee kyläyhteisöstä, kansanperinteestä kauhua, tai spefiä. Tässä kirjassa ei heti tullut ilmi mitä vuosikymmentä eletään, mikä oli hieno asia... 



29. varsinainen folk-kauhun kohtaaminen: valkokankaalta Ben Wheatleyn In the earth, vähintäänki trippaileva, uutta verta  (ja suolenpätkää) tarjoileva folkhorror, jossa retkeillään, tutkitaan ja tehdään ompelutöitä. Ja mietitään onko Reece Shearsmith kuinkaki local.. Night Visions Back to Basics fest. Take the trip! https://t.co/rDaLWzH45M


Leffat valkokankaalla 42/2022: cinema: Ben Wheatley: In the Earth. Toka Night Visions päiväni oli niukka mutta palkitseva. Pääsin katsomaan vain tämän, valitsin folk horrorin, koska kuuma Joel Fry (Cruella, Our Flag Means Death) ja paikallinen Reece Shearsmith.. Eikä todellakaan mikään pelkästään miesten elokuva.

Jos The Northmanissa syötiin kärpässieniä ja Nick Cagen seurassa LSD:tä, niin tässä trippaillaan paljolti elikkä viljalti enemmän. Jos tämä ei laukaise epilepsiakohtausta, synnytystä tai migreeniä, niin jotain on vialla. Vitzi vitzi, ei saa pilkata.

Mutta vaikuttava, hyvin musta huumori, kunnon kehokauhua ihan neulotaan

katsojan muistiin... Festivaalin jännittävimmät, eniten lipua tuottavat ja visvaisimmat hetket.

Tänään on Earth Day. Eilen oli valkokankaalta Ben Wheatleyn In the earth, vähintäänki

trippaileva, uutta verta (ja suolenpätkää) tarjoileva folkhorror, jossa retkeillään, tutkitaan ja tehdään ompelutöitä. Ja mietitään onko Reece Shearsmith kuinkaki local...

Ja sitten viikinkeihin

30: oliko Robert Eggersin THE NORTHMAN folkhorroria? Siinä oli vahva yhteisö, joka piti puoliaan, jolla oli perinteet arvossaan, mutta myös orjia. On rituaaleja, initaatioita, kärpässieniä, noitarumpuja, nuotiotansseja, manauksia, taikoja, näkijä, berserkit, naalijohdattaja anima...


At cinema today 20.04.2022 before premiere. Leffat valkokankaalta 39/2022: kevään odotetuin ja kovin viikinkieepos THE NORTHMAN (2021) toimii kuten Amleth, Hamlet, Gladiaattori (huono isä, huono poika, huono hallitsija), The Green King, ja Midsommar-vihjeitäkin (lopputeksteissä kiitetään mm Ari Asteria). Verta ja suolenpätkiä, suomalaisia noitarumpuja, The VVitch näyttelijäkaartia mukana.

Gustav Lindhin esittämä poika on osin dregenmäinen, osin jeesus, siis ulkonäöltään, huono soturi, huono hallitsija tulevaisuudessa. Claes Bangin Fjölnir-hahmossa on sekä Dracula-sarjansa kuumuutta ja julmuutta, mutta myös Hamletin isän murhaajan laskelmallisuutta, veljenmurhaajaa. Vaikka Eggers ei pidä tai arvosta tokdisen maskuliinisuuden turhaa kuvaamista niin osuu hyvin tuhoisaan ytimeen, kun miehellä on yksi ajatus, kosto.

Paljon ei ehdi tästä kirjoittaa, myöhemmin sitten. Mutta erityisen sopiva avajaiselokuva Night Visions festareilla. Intensiivinen, meditatiivinen, raivoisa, höpsö, autenttinen, fyysinen, rääkkäävä, nautinto.

My ★★★★★ The Northman (2022) @letterboxd: https://boxd.it/2LXmsD

Upea Gustav Lindh ( Queen of Hearts Rakkautta ja anarkiaa, Maan povessa,
Nousuvesi ja huomenna ennakkoon nähtävä The Northman.)
Pistän linkit blogiin, mutta Amlethista voi lukasta British Libraryn sivulta josta
kuvat ja kaappaukset. Myös Turun Sanomien pitkä juttu Turun kaupunginteatterin versiosta Hamlet vuodelta 2019, kävin tiuhaan katsomassa kyseistä.
Tein Viljami Säkinperä kyselyn, eli William Shakespearen tuotannosta tunsin 9/10 kohtaa.
Sitten olisi vielä Maggie O'Farrellin tuore romaani HAMNET, S&S 2022, jonka vasta
aloitin, mutta perehdytään tragediaan, menetykseen, ja miten se vaikutti näytelmän
isän ja pojan valintoihin, kulkuun... ja historian Amlethiin...
Ennen näytelmää Hamlet oli legenda nimeltä Amleth. Tänään 20.04.2022 ennakkoon
nähtävä Robert Eggersin THE NORTHMAN kertoo hänen verisen tarinansa, luultavasti.
Night Visions esittää. Kukapas muu.


31. folk-kauhun kokemus, sen monessa muodossaan : Nikolai Gogol: Vii (Tajunta Media, Aavetaajuusklassikot, 2017, Elisa Kirja) oli 47. vuonna 2021 lukemani kirja 02.04.2021. Novelli julkaistuna itsenäisenä e-kirjana. Klassinen kauhutarina, päivällä ollaan hjumoristisesti hutikassa ja illalla kauhu kynsii...
Elisa kirjassa on tarjouksessa myös Nikolai Gogolin Vii (1,52€), joka äskettäin tuli myyntiin BD-muodossa Filmihulluun, mutta 38€ hintaan, vuoden 1967 versiona. Novelli tunnettiin meillä nimellä Demonien ruhtinatar, josta Mario Bava teki goottilaisen klassikon Paholaisen naamio.

Paholaisen naamio (La maschera del demonio) 11.04.2018 elokuvateatteri Orionissa. Ikimuistoinen Barbara Steele goottilaisimmassa Mario Bavan kauhuelokuvassa, perustuen Nikolai Gogolin novelliin Demonien ruhtinatar, joka tunnetaan myös nimellä Velho, Maahisten valtiatar ja nykyään Vii.
"elokuva-arkiston" eli KAVIn ohjemavihkonen , esitykset tuolloin vielä Cinema Orionissa. 
noitien aikaan, huhtikussa 2018. Juliste Orionissa 

Filmatisointi Velho ( Viy, 1967) on kauhufantasia. Etuoikeutetut nuoret miehet mekoissaan seminaareissa tekevät jekkuja. Kaikki miehet saavat olla kehopositiivisia, vapaita kulkijoita, laulaa hatunreuhka päässä ja ryypätä. Miehen tarina on kansan tarina? Ja sitten, ylimaallinen nainen..

Itse asiassa aika rasittava elokuva kun kuvaa vain miesten kekkulointia. Mutta kuuluu sivistykseen. Myös kritiikki seksismistä. Jota ei niinkään huomaa Gogolin alkuperäisestä tekstistä, joka oli novelli.



32. folk horror kokemus: Woodlands Dark and Days Bewitched (2021) on Night Visions festareilla kaivattu piiitkä dokumenttielokuva folk horrorista, Uhtijuhlasta Midsommariin. Pelottaako folk-kauhu jos se näyttää, että ydinkatastrofin jälkeen palataan entiseen, aikaan ennen sähköä, netflixiä, että pärjätäänks.

Ohjaus Kier-La Janisse. Mukana: Piers Haggard, Lawrence Gordon Clark, Alice Lowe, Robert Eggers, Jonathan Rigby, Alexandra Heller-Nicholas, Mitch Horowitz, Maisha Wester, Robin Hardy.
    Kaksi kiinnostavaa näyttelijää lukee leffan runot tuttuja ääniä....
Lauantai 23.04.2022 cinema Orion klo 12.45.
    Uhrijuhlan kohtaus 

33. folk horror kokemus: Upurga (Latvia 2021), folk horror, Night Visions festivaalissa, valkokankaalta. Kaislikossa suhisi! Upeaa, Näkki soittaa viulua joella yhä, myös naapurimaassa. Suojeltu puisto, metsä jonne saapuu pikku kuvausryhmä vegemakkaroiden mainospätkää tekeen, machojen egot törmäävät. Pyhä penis näkyy!
Lauantai 23.04.2022 85 min 2/2 Vieraita paikalla. Cinema Orionissa. Ohjaus: Ugis Olte.


34. folk horror kokemus: aika lailla folk kauhua piti sisälläään NV kinokonsertti  Häxan feat. Veli-Matti ”Läjä” Äijälä. Hypnoottinen, meditatiivinen, häiriintynyt, myötätuntoinen kokemus. Elokuvateatteri Orionissa. Seuraavaksi sitten Häxan. Säestäjänä Läjä. Night Visions Back to Basics festari cinema Orionissa 23.04.2022. Klo 18:45 KINOKONSERTTI Häxan feat. Veli-Matti ”Läjä” Äijälä 106 min Ainut esitys.
Edellisen kerran mykkäfilmiä säesti Mara Balls eräämä Halloweenina Kino Reginassa.



35: Paholaisen naamio (La maschera del demonio) 11.4.2018 elokuvateatteri Orionissa. Ikimuistoinen Barbara Steele goottilaisimmassa Bavan kauhuelokuvassa, perustuen Nikolai Gogolin novelliin Demonien ruhtinatar, joka tunnetaan myös nimellä Velho, Maahisten valtiatar, nykyään Vii.



36. folk-kauhun kokemus vei minut metsään, taiteen äärelle, veistospuistoon, metsään: Korpilaki vai Korpilaaki? Veistospuisto Oranki Art, Oranki, Orajärvi, Pello. Kappale kauneinta Suomea 30.7.2020 Pertti Saaren veistokset. Sillä jännää ja karmaisevaa kyllä: "Viime sodan aikana toimi Orangissa kesän 1942 ajan sotavankileiri. Lisää kuvia blogissani Korpilaki. Vai Korpilaaki? Veistospuisto Oranki Art, paikkakuntana Oranki, Orajärvi, Pello, Kappale kauneinta Suomea 30.07.2020.


37. folk horror kokemus: Essi Korva: Mona, kuin humisevalta harjulta Veistospuisto Oranki Art, 2020. Moni muukin veistos sieltä tähän kävisi. Päräyttävä kokemus. Onko folk-kauhun oltava  yliluonnollista? Ei välttämättä. Satu Ylavaara Photography 2020: Suomi-Finlandia-matkablogissani  Essi Korva: Mona, kuin humisevalta harjulta Veistospuisto Oranki Art, 2020.


38. folk horror kokemus: Essi Korva: Huipennus, Oranki Art. Ja sitten finn noirin, gotiikan ja kauhuromantiikan pariin. Mikä tekee tästäkin folk-kauhun kokemuksen. Olemme metsässä, jonne on sijoitettu veistokset, uusia, vanhoja, keskelle, osaksi luontoa. Suomi-Finlandia matkablogissani Essi Korva: Huipennus, Oranki Art. Ja sitten finn noirin, gotiikan ja kauhuromantiikan pariin.



39. folk-kauhun kokemus: Satu Loukkola: Möö. Oranki Art 2020.  Wicker Man uhrijuhlasta, Blair Witch Projektista ja Pet Sematarysta pohjoisempaan komeaan risu-ukkoon. Sen nimi on Möö eikä Pöö. Minkä primitiivisyyden äärellä ollaan.

Satu Ylavaara Photography:  Suomi-Finlandia matkablogissani Satu Loukkola: Möö. Oranki Art 2020.



40. folk horror kokemus: Teuvo Tuomivaara: Erakko, 2003. Veistospuisto Oranki Art, 2020. 

Onko ihminen rakentanut karsinan ympärilleen, vaiko yhteiskunta. Luin kuinka ihmisiä oli ennen pidetty karsinassa, navetassa. Kuinka onnellinen saa, pitää olla? Suomi-Finlandiani matkablogissani Teuvo Tuomivaara: Erakko, 2003. Veistospuisto Oranki Art, 2020



41. folk horror kokemus: Torniossa asui väkevä noita Pistokoski. Muistan Pistokosken legendan 1980-luvulta. Iisakki se oli vasta hurja noita, joka ajoi kirkon lävitse, ja tuo reki on säilytetty museossa! Lapin noitia, Lapin noita. Tornion historiaa. Suomi Finlandiani - matkablogissani Torniossa asui väkevin noita Pistokoski.

Tornio rajattomien mahdollisuuksien kaupunki -sivustolta, Tornion kaupungin kirjasto
Teo Sorri: Päänoita Pistokoski

Flickeristä löytyypi tämä höyrykaappi:  Pistokosken höyrykaappi, Tornio

Iisakki Pistokoskelle kuulunut parannuskaappi.

paikallishistoriaa, Lapin historiaa, noitien historiaa


42. folk horror kokemus: Alaston emäntä lentää luudalla noitasapattiin. Elävä arkisto.

Pääsiäinen oli Pohjanmaalla muinoin magian aikaa. 

Ylitalon tuvassa muistellaan pääsiäistaikoja

Alaston emäntä lentää luudalla noitasapattiin.

(Ohjelmasta: Ei saa liikahtaa yksikään rukki. Ylitalon väki muistelee. 17.4.1938)

Julkaistu 26.9.2011 klo 10.47

Kuuntele Yle Areenassa



43. folk-kauhun kokemus: Kalmanväki häiriköi hautajaisissa. Sarvipään vinkit ja

Myrrysmies - tarinoita Hailuodosta:

“Taru kertoo, että joskus kauan sitten viskasi ankara syysmyrsky ison purjelaivan Lammasperään aivan liki Vaskea. Yksikään ei pelastunut. Aallot olivat sitten kantaneet kapteenin vaimon ruumiin rantaan, nykyisen Havanan maapalan kohdalle. Henki otti asuinsijakseen rannalla olevan haavikon.” Elävä arkisto.


44. folk horror: Vesiraukka, Vesirukka, Klonkku ja Näkki. Pienenä ei saanut mennä veteen koska siellä oli Näkki. Vieläkin pelkään järveä. Tolkien oli kova poika varastamaan, Klonkku lainaus saamel. mytologian Vesiraukasta (Čáhcerávga) joka on tuttu mm Ante Aikion Aigi-saagasta. Lue lisää

Lue lisää Kirjabloki. Kirjahullun kirjahyllystä kirjablogistani Vesiraukka, Klonkku ja Näkki.

Vesiraukkaa (Čáhcerávga) harmittaa kuin jäi pimiään, ja vielä kajarin taakse... Ante Aikion saagasta Aigi.
ajattelija

Ante Aikio Pasilan kirjastossa. Vesiraukkaa tympii että on taas kaiuttimien takana, niin kuin piilossa...

Goranuksen sivulla hahmot esitetään Vesiraukka joka on tuttu Ante Aikion saagasta:

" Vesiraukka on hukkuneen ihmisen kuvajainen. Se on katkeroitunut ihmisille kohtalostaan ja haluaa kostaa oman kuolemansa kaikille eläväisille, joita se kulloinkin joutuu kohtaamaan. Siksi ihmisten ja eläinten on parasta pysyä mahdollisimman kaukana sen elinpiiristä. Se yrittää usein houkutella ihmisiä hukkumaan vedenalaiseen valtakuntaansa. Erityisen kiinnostunut se on lapsista, joilla muuten olisi pitkä elämä edessään. Lasten vanhempien onkin neuvottava lapsia ja pidettävä huoli siitä, etteivät nämä menisi itsekseen uimaan tai leikkimään veden äärelle, koska silloin raukka saattaisi temmata heidät mukanaan syvyyksiin. "


Theodor Kittelsen: Näkki (1887)
Näkki väijyy Hakaniemessä. Tarra 
Ateneumissa oli  Tarujen kansat -näyttely, jossa mm norjalaisen Theodor Kittelsenin satukuvia, mm peikoista, tuttu taiteilija, vaikutta paljon bläkkiksen kansitaiteeseen tai ainakin tatuointeihin.

Pienenä ei saanut mennä veteen koska siellä oli Näkki. Vieläkin pelkään vettä, varsinkin järveä.

Kyllä minä uin järvessä, mutta kunnioitan sitä.

Tolkien oli kova poika varastamaan, ja Klonkku onkin enämpi tai wähempi suora lainaus saamelaisten mytologian Vesiraukasta (Čáhcerávga). Vesiraukka tuli tutuksi Ante Aikion Aigi-saagasta. Antea olen käynyt kuuntelemassa kirjastoissa, juurikin etelän vetelisissä kirjastoissa, joissa hän on tästä kertonut. Pasilassa oli myös näyttely, jossa oli komeat kuvat saamelaisten mytologian hurjimmista hahmoista. Ei liene oppineelle opettajalle vaikeus löytää Vesirukkaa Pohjoisesta, ja liittää omaan saagaansa. Löysihän Tolkien myös Kalevalan tarinat ja erityisesti Seppä Ilmarisen takoman... Sammon. Joka tässä on sormus.

Näkistä. Onhan Britanniassa esim. Vanha Erkki hauen muotoinen... 1970-1980-luvuilla ns akkojen tarinat olivat ne upeat tarinat: yliluonnolliset. Omissa muistoissani ja mielikuvituksessani ne ja ns. urbaanilegendat ja hämärän rajamailla -tyyppiset jaksot menivät sekasin.

Huomasin vuonna 1988: pohjoisen tarinan kertojia ei kohta enää ole kertomassa, eikä perinteen jatkajia. Kukaan ei kerro enää hammajaisista eikä Kreivin piruista. Samuli Paulaharju purjehti ennen muinoin maillemme tallentamaan. Vanhat äijät vaiensivat naiset, etteivät tarinat siirtyneet paperille eikä tutkijoiden silmille. Yksi kauhein kuulemani asia, että ihmistä pidettiin navetassa, karsinassa näkyi uusimmassa American Horror Storyn kaudessa Roanoke. tästä lisää kauhublogissani.

Shape of Water ja Abe Sapien - viehättävät vesihirviöt sarjakuvissa ja leffoissa... Mustan laguunin hirviö jaksaa kantaa muutakin kuin halkoja.

LOTRailua eli Taru sormusten herrasta


Kuvassa mainio Klonkku mainostaa muutenkin hienoa kaupunkia, Turkua. Turun kaupunginteatterin näytelmä Lord of the Ring -romaanista jatkui minulle myös kevätkaudelle, 17.2. näin sen uudelleen. Ja seuraavan kerran heti perään 21.2. Kävin tiuhaan Keski-Maassa, ja lumiset jylhät maisemat kallioitten läpi Helsingistä Turkuun muistuttivat Mordoria. Turkuun pääsee puoli-ilmaiseksi mutta yöllä vähän kalliimmin. Koska hobiteillakin on vähintään kaksi aamiaista, niin tämä oli huomioitu hyvin kaupunginteatterissa, koska noin miltei nelituntisessa näytelmässsä, jossa oli kaksi väiaikaa... Klonkku kohosi näillä kerroille eniten taputetuksi hahmoksi, jonka kaposia hartioita painoi tavaton taakka, syyllisyys, ja itsekkyys ja ahneus, joka johti hirmutekoihin, ja teki

Klonkusta vähemmän inhimillisen hobitin, vai mikä hän olikaan. Klonkun tarina on myös mielenterveyskuntoutujan - jolta evätään hoito, lääkkeet ja tuki - tarina. Se on syrjäytyneen tarina, syrjäytetyn tarina, yksinäisen miespolon tarina. Nujerretun tarina.

Turun aika -lehden kannessa on Klonkku kansikuvapoikana! Ja esittelee Turun kiehtovampaa puolta - sitä pimeää! ;) Klonkku / Sméagol (  ehtymättömän täydellinen Miska Kaukonen ) on välillä surullinen hahmo, jonka ylitse kaikki kulkevat. Pimeässä viihtyvä kaitaluinen erakko. Hänet on orjuutettu ja hänellä on vain yksi nautinto, päämäärä, pakkomielle. Aarre. Sormus. Sormusten sormus. Näytöksen jälkeen 21.2. Klonkku sai suurimmat taputukset. Klonkku on huikea hahmo, hänessä on yhtä kolhoa kauneutta kuin Richard O'Brienissä Riff Raffina. Traaginen, surkea, ilkeä, hyljeksitty. Asunnoton mies jolla ei ole paljoa kiinnekohtaa elämään. Ei sukua. Ei koulutovereita. Kenties avohoitoon hylätty rukka, parka. Josta kuitenkin tulee tärkeän seikkailun merkittävä jäsen: opas. Klonkku on hyvin suomalainen eksentrikko, joka vihaa auringonvaloa, toisin sanoen kärsii jatkuvassa kaamoksessa D-vitamiinin puutteesta, kun kauhia auringonräkötys sattuu silmiin.... Hän on osin muuttunut sammakkomieheksi, tai pojaksi, jaloista ainakin, ja ruokatottumuksiltaan hän on aika villieläin.

Klonkku kutsuu Frodoa herraksi. Mutta Klonkku on komea ja kuvaava nimi, klonkuttaa, nilkuttaa huonoryhtisenä. Klonk klonk. Välillä Klonkku on Touretten syndrooman vallassa, välillä autistinen.
Klonkku on kuin hylätty lemmikki ja nälkää näkevä katulapsi, jonka haluaa pukea puhtaisiin ja istuttaa juomaan leikkiteetä. Pieneen koriin pistäisin a koriin kuljettaisin.... Hän ei käy runobloggaajien piknikillä eikä kuntosalilla.

Pitäisikö hänen?

Mutta Tolkien varasti ja lainaili paljon mm Kalevalaa, Tarussaan on niin Väinämöinen kuin seppä Ilmarinenkin. Ja onhan siellä myös saamelaisten ČáhcerávgaVesiraukka, (kuvia näyttelystä Ante Aikion saagasta). Mutta varastiko Tolkien myös Akeksis Kiveltä? Kuinka yleinen taru on tämä vuoren sisällä asuva otus, jolla on aarre...




45. folk horror: Birgitta Tommola: Yliluonnolliset olennot lastenpelotuksina, SKS 1955. Varsinkin Näkki, joka asui järvessämme, eikä järveen saanut mennä 70-luvulla. Vieläkin kunnioitan vettä, järveä, olentoja. Mutten vältä järvessä oleilua, lotraamista, aarteiden löytämistä...


46. folk horror kohtaaminen: Näkki, Abe Sapien, merenmiehet, liskomiehet, Aquaman fänifiktiossa ja avattarissa....


47. folk-kauhun kohtaaminen: Näkki eroottisessa kirjallisuudessa kuten Kiima-antologiassa, The Shape of Waterin kalamies, Hellboyn kohtelias ja lukenut Abe Sapien ihastuu..

Elena Lund: Näkki
Kiima - eroottisia tarioita

48. folk-kauhua dekkarissa: SUMU on karmiva islantilainen kansantarustoon pohjautuva kauhuromaani, psykologinen trilleri, folk horroria ja sadismia. Kaksi pariskuntaa ottaa vapaata arjesta ja lähtee tutkimaan Islannin kauneimpia ja karumpia kohteita..


49. Ripaus folk-kauhua: Taneli Mustonen: The Twin – Paha kaksonen (2022). Kotimaista ja silti kansainvälistä kauhua, psykologista trilleriä, ripaus folk horroria ja pakanakauhua. Kestoa 1 h 49 m ei huomaa puutumisena. Pääosassa Teresa Palmer…


50. folk-kauhua osin sisältävä, samannimiseen itkevän naisen legendaan perustuva Jayro Bustamanten LA LLORONA, 2019 Rakkautta ja anarkiaa. Rigoberta Menchú elokuvan koskettavassa oikeussalikohtauksessa, alkuperäiskansan naiset kertovat diktaattorin tekemästä kansanmurhasta.



51: harvinaisempaa folk horroria: František Vláčil: Marketa Lazarová (1967) Äärettömän kaunis mustavalkoinen feodaaliajan tsekkielokuva kuvaa seksistisesti naista edestä ja takaa, rakastajia ei näytetä, kun penis on pyhä. Piilossa. Leffa keskustelee hieman Valkoisen peuran kanssa.


52: folk horror ja naisen pelottava seksuaalisuus: merenneidot: brezneviläisessä tiskossa perse pyörii eli puolalainen, koukuttava, houkuttava, vieheinen Rakkautta ja anarkiaa -leffa THE LURE (Córki dancingu, 2015) musikaali/kauhu/fantasia.


53: folk-kauhu ja merenneidot, vesinymfit, seireenit fanifiktiossa, fänitaiteessa ja avattarissa. auniit ja vaaralliset. Lain ulottumattomissa.

merenneidot, vesinymfit, merihirviöt
kauneutta itsenäisissä naisissa, liskokuningattarissa, käärmenaisissa
omakuvia, photolabb app, hirviöitä

tämän tein pickrew me:ssä


54. folk-kauhun kokemus: kun et itse pääse arkistojen äärelle, voit lukea tutkimuksia ja löytöjä menneestä: Rimma Erkon keräämiä, valikoimia ja kuvittamia suomalaisia kauhurunoja ja loitsuja arkistojen kätköistä. Hiihtävä surma, Nysalor-Kustannus, 2020. Kirjaston kirja, erinomainen esipuhe ja käytäntö, miten kunnioittaa löydettyä tekstiä, mutta haluaa nykylukijankin ymmärtävän.



55


56. folk horror kokemus: Paholaisen palvelija (Night of the Demon, 1957) ‧kauhu/fantasia, 1 h 35 m. Jacques Tourneurin tyylikäs mustavalkoinen klassikko Paholaisen kultin tutkimisesta. Folk horroria
tästä tekee alun Stonehenge, pyhän kivikehän näyttäminen elokuvan alussa. Maaseudun jota ihminen ei ole rakentamalla tuhonnut. Paljoa. Vielä.
Ja on olemassa salainen ryhmä, yhteisö, joka palvoo Saatanaa.


Seksistisellä 50-luvulla vain miehet ovat tutkijoita. Osa heistä ei usko Paholaisen olemassaoloon. Roolituksessa pääosissa film noir kuivanpökkelö kovanaamaa ja laukaisuherkkää femme fatalea. Muuten ollaan hyvin brittiläisiä. Vastakkain brittien perinne, ruraali taikausko ja amerikkalainen ykstotisuus, tiede, jota saa opiskella, tutkia ja opettaa vain miehet, näköjään. Britit ovat avoimia noituudelle, taikauskolle, yliluonnolliselle, spiritismille. Äreä amerikkalainen pukumies taas ei. Vaikka hän pelkääkin ja lähtee tyhmyyksissään oikasemaan mettän läpi...

Alkuteokset: Casting the Runes, A School Story.



57. folk horror: Whistle and I'll Come to You (1968 BBC Omnibus) mustavalkoinen tv draama vuoden 1904 kummitustarinasta "'Oh, Whistle, and I'll Come to You, My Lad'" kirjoittajana M. R. James. Folk-kauhun klassiselta ajalta 60-luvulta. Lomaileva eksentrinen mutta skeptinen
professori löytää ilmeisesti pillin. Jolla voi kutsua. Löytäjä saa pitää... Pilli on riivattu.
Akateeminen miesten maailma on vastakkain ruraalin Norfolkin kansan, sen perinteiden
kanssa. Vastakkain maan, mullan, maanalaisen kanssa. Uurteinen mies kävelee mm hautojen
päältä polvihousuissaan.
Jonathan Miller kirjoitti ja ohjasi. Pääosassa Michael Hordern.

Poltettujen noitien hotelli 

58. folk horror kokemus: Poltettujen noitien hotelli (1960) kauhu/mysteeri, 1 h 16 m. John Llewellyn Moxeyn ohjaama. Kuolleiden kaupunki ja Vihan maailma; ( The City of the Dead; myös Horror Hotel)

Tämä on ensimmäisiä Christopher Leen elokuvia joita tilasin videokassuina Enklannista 80-luvulla. Kuvan vhs ostin 30 vuotta myöhemmin käytettynä, eurolla. On se maailma muuttununna. pääosissa ovat Christopher Lee, Dennis Lotis, Betta St. John ja Patricia Jessel.


Poltettujen noitien hotelli on siitä mielenkiintoinen modernin ajan elokuva, että siinä tytöt ja naiset opiskelevat ja tutkivat. Akateeminen kenttä ei ole enää pelkästään etuoikeutetuille miehille. Naisten itsenäisyyttä ja valtaa pelätään, siitä naisviha eli noitavainot. Tytön opiskelua yrittää sabotoida itsekäs tyhmä poikaystävä. Joka ei usko noituuteen. Ja muut pojat. Velikin.


Briteissä kuvattu mutta Ameriikkaan sijoittuva kauhuelokuva, mysteeri 1960 - ja 1600-luvuilta. Käsikirjoittajana George Baxt, perustuu Milton Subotskyn tarinaan.


59. 
6.
00

61: folk-kauhua vai urbaanilegendoja? Autiotalot, kielletyt talot, kummitustalot, hylätyt pitsihuvilat... Yhdistyykö ruraalius, kaukana kaupungin vilskeestä oleva hiljainen paratiisi, joka nyt on tuhottu, Paradise Lost, urbaani graffitin kanssa, ja suunniostus, jossa löydetään hylättyjä taloja, joiden pölyisille keittiönpöydille ovat jääneet luetut Aku Ankat. Mitä pelottavaa seinään maalatussa King Kongissa, gorillassa on. Helsinki. Kruununvuoren villat, ränsistyneet, nyt poltetut, unohdetut. Villa Hällebo, valokuvasin 24.09.2018. Villa Hällebon kuvia blogissani 


62. folk horror kokemus: loogisesti Uhrijuhlan ja Wicker Treen jälkeen ripaus folk-kauhua: HOT FUZZ (2007) komediallinen toiminnallinen kyttäfilmi, jossa on uhka: kyläläiset salaavat jotain... Mukana Wickermanin ylikonstaapeli Neil Howie eli Edward Woodward sekä Billie Whitelaw (Ennustus, Frenzy).



63. vihjaus folk-kauhusta, epidemiasta tai hirviöistä: trailereissa ja klipeissä saa tarkkavainuinen genrekuluttaja ennen sarjaa nähtyään käsityksen, että M/S Romantic (2019) minisarjassa laivalla vilistää liekkiöitä, ihmissusia, kummituksia tai vähintäänkin zombieita, mutta ne ovatkin vain humalaisia, ehkä. Musta komedia lemmenlaivan arjesta. Börje, Jokke, Börje, Jokke.


64. folk horror kokemus: paikallisten sisäänpäinkääntyneisyys: Herrasmiesliiga (League of Gentlemen, 1999‧2002) kolho komediasarja toimii yhä (paitsi bf Papa Lazarou demoninen klowni, jonka takia nykyään sarja hyllytetty briteissä ts poistettu suorapalvelusta, 06/2020 otettu pois Netflixistä) löysin hyllystäni vain 3. kauden: local shop on tuhottu, ja paikalliset suuntaa Lontooseen, vankilassakin käydään. Mark Gatiss ja kuvissa olevat Steve Pemberton ja Reece Shearsmith hoitavat sen 17 eri roolia itse kukin. Käsikirjoittavat, luovat. TV.

Reece Shearsmith oli tuoreessa 100% folk kauhussa Night Visions Back to Basics elokuvajuhlilla teoksessa In the Earth, ohjaus Ben Wheatley, 2021.

Nerokasta, mutta kuva ja osin sisältö tunkkaista. Varsinaisesti alkaa tapahtua vasta jaksossa Medusa, jossa kinkykonferenssi on pienessä majatalossa kokeellisine laitteineen... Juliet Bravo!

Royston Vasey on kuvitteellinen pitäjä ulkokuvaukset Hadfield, Derbyshire.


65. folk horror kokemus: katsomislistalle pääsi The Witchfinder (2022, BBC2, ei meillä näkyvissä) komedia brittien noitavainoista, sisällissodan vainoharhoista, syntipukkien löytämisestä vuonna 1645, jolloin oli myös nälänhätä. Kuvat BBC. Reece Shearsmith on Matthew Hopkins



66. folk horror kokemus: noitavainot, naisviha, sisällissota, vainoharhat: Matthew Hopkins: Noitain paljastaminen, käänt. Eero Korpinen, Salakirjat 2014. Mistä tunnistaa noidan? Entä miten hänet voi saada tunnustamaan? Mikä on paras keino saada hänen apupirunsa ilmaantumaan? Kuinka oikeaoppinen uittamiskoe tehdään, ja ennen kaikkea, kuinka suurta...





67. folk-kauhun kokemus : syrjäiseen suljettuun kolkkaan tupsahtaminen, paikallisten joukkoon : Tarkoituksella/sattumalta tutkijat/poikajoukko saapuu sisäänpäinlämpeävään kyläyhteisön kievariin puheensorina pysähtyy katseet kohdistuvat tulijoihin. Kielletään vampyyrien, ihmissusien, linnojen olemassaolo: Dracula (1958), Vampyyrintappajat anteeksi, hampaanne ovat niskassani (1967), Ihmissusi Lontoossa (American werewolf in London, 1981)








68. Ripaus folk-kauhua: realistinen kauhu/jännäri KILL LIST (2011) tv, hbo Max. Kireät tunnelmat kun aviopari riitelee, rahasta, huutaa. Millaisia iltasatuja saa lapsille kertoa. Miksi entisten sotilaitten traumoja ei hoideta. Irak on ohi. Ent sotilaalle olisi töitä palkkamurhaajana.

Ikäraja muuten 18 vee. kauhu/trilleri, 1 h 35 m. Ennen folk horroria In the Earth (2021, nähty Night Visions festareilla 2022) hän teki tämän. Kireät tunnelmat kun aviopari riitelee, rahasta, huutaa. Millaisia iltasatuja saa lapsille kertoa. Miksi entisten sotilaitten traumoja ei hoideta.

Miehet ovat tavallisen näköisiä, lupsakoita, karheita tai nössöjä, aluksi. Naiset ovat vimpan päälle huoliteltuja, miltei kuin trofee-muijia, joita esitellään kuin trofeita. Tai ei esitellä. Naiset ovat itsenäisiä, sanavalmiita, pistävät hanttiin. Trofee eli edustusvaimo tai eläinrääkkääjän murhaama täytetty eläin joka on laitettu esille.

Irak on ohi. Ent sotilaalle olisi töitä palkkamurhaajana. Rahaa kyllä tarvitsi. Eräs tutkielma väkivallasta arjessa ja viihteessä. Tai taiteessa.

Onko tämä slow burn vai koko ajan varpaillaan olo. Kaikkea väkivaltaa ei näytetä, kuulemma vain kirkunaa kun päähenkilö joutuu katsomaan videotiedostoja. Kuka on tarinan pahis. Kenelle oikeus koittaa. Miten selvitä tässä pahassa maailmassa. Miksi poliisi ei tee mitään. Tämä voi keskustella myös Dexterin kanssa, mutta eri tyylisuunnin, tämä on realismia.

Past is gone... Onko mennyt mennyttä.



69. folk-kauhu: Tam Lin aka Devil's Widow (1970) Skottitaruun perustuva 1 h 46 m kauhu. Skotlantilaiseen taruun perustuva, niin hyvässä kuin pahassa svengaava 70-luvun kauhuleffa, pääosissa ovat Ava Gardner ja Ian McShane. Ava Gardener on upea ilmestys, iäkäs tai ikääntyvä nainen jonka suihkuseurapiiriystävänsä pysyvät ikuisesti nuorina noituuden, mustan magian avulla. Perustuu Robert Burnsin runoon The Ballad of Tam Lin (~1792)

Burns oli skotlantilainen laulunkirjoittaja ja Skotlannin kansallisrunoilija 1700-luvulla. Mukana myös Stephanie Beacham ja Joanna Lumley. Ohjaaja: Roddy McDowall, kässäri William Spier.

Svengaavan rytnimusiikin, kuvattu siis vuonna 1969, rakkauden kesänä, lisäksi folk-musiikkiala, herkkää ja lempeää romanttista musiikkia, jossa kauniina kesäpäivänä puro solisee taustalla, ja Ian McShanen (Lovejoy, Deadwood) pulisongit on ojennuksessa...

Ava Gardener ura ei mahdu tähän kirjoitukseen, mutta tuntuu oudolta nähdä hänet värielokuvassa kaikkien mv noirien jälkeen. Hän kuitenkin on uskottava, ammattilainen, ja osin ylimaallinenkin.

Yllättävän paljon chillataan, näykitään, suudellaan.

Aikuisen iäkkään itsenäisen boheemin naisen seksuaalisuus, vapaus, valta ja muut tabut. 01.05.2022.

Ehdottomasti katsomisen arvoinen, tosin osin kauhultaan löpsykkä brittifilmi.

Vie kohti Uhrijuhlaa mm folk-lauluilla. Orkesterimusiikki lopussa kovin Hammer-maista.



70. folk-kauhun kohtaaminen: Yön silmät (Hills have Eyes, 1977)  Wes Cravenin käsikirjoittama ja ohjaama kauhuklassikkom,1 h 29 m, oikeasti käy lohkoon Kyllä maalla on vajavaa, Jos metsään haluat mennä nyt niin takuulla yllätyt, ja Mitäs läksit...

Amerikkalainen kauhukuva on, kun amerikkalainen tekee virheen... Ja sukurutsaiset kannibaalit alkavat metsästää sinua kuten eläimiä. Yllä jylläävät hävittäjät, alueella testataan ydintuhoa. Monta amerikkalaista uhkaa on ilmassa. Ja maassa. Polulta oikealta poikenneena....

Yön silmät 1 keskustelu myös Ti Westin leffan X (2022) kanssa.

Pääosissa Michael Berrymanin (kuvissa ja julisteissa enimmäkseen) lisäksi ovat Susan Lanier, ja Dee Wallace. Tarinassa on tällainen standardi-esikaupunkiperhe Carter, joka oikasee, eksyy tai muuten juuttuu jumiin Nevadan autiomaassa.

Hyvin kiinnostavaa on muuten geenitutkimus Appalakkien alueelta, tieteessä, taiteessa ja urbaaeissa legendoissa, mutta nyt ollaan Huitsin Nevadassa....

Kiinnostavaa on perheen naiset jotka huolehtivat särvintä pöytään ja testaavat hätäradion toimintaa.

- It' s Mayday, not Maypole.

Eli

Keskustellaanko tässä myös Uhrijuhlan kanssa. Uhrijuhla järjestetään on May Day, toukokuun 1. päivänä eli meidän vappuna eli kelttien Beltane-juhlan aikaan. Amerikassa näitä pakanajuhlia ei ole, kun eurooppalaiset tunkivat Amerikkaan asumaan alkuperäiskansan tilalle Kolumbuksen harharetkien jälkeen. Eli "amerikkalaisilla" ei ole historiaa, kun ovat eurooppalaisten jälkeläisiä.

Eli 7 vuotta äsken näkemäni Tam Linin jälkeen julkaistu leffa on jo selkeässä punk-ajassa, jossa nuoret, vihaiset ja lahjakkaat tekivät taidetta, kulttuuria ja kantaa, ihan omanlaistaan juttua, omalle sukupolvelleen.

Hirveyksiä kirkkaassa päivänvalossa, kuka selviytyy...


It's Mayday, not Maypole.
On May Day 2022.
Today.
71. folk-kauhun kohtaaminen: Suomessa vuonna 1986 kielletty Yön silmät 2 jatko-osan alussa muistellaan menneitä
menneitä, ehkäpä psykiatrilla, hämärässä. On kulunut reilut 7 vuotta noista hirveistä tapahtumista. Mörkö on kuollut... Yön silmät 2 (Hills have Eyes 2, 1984) kauhu/mysteeri, 1 h 26 m. Ohjaajana tässäkin Wes Craven.

Tässäkin varsinainen brittinainen folk horror on kaukana.

Bobby ja Rachel ovat keksineet uuden löpön, huipputehokkaan moottoripyörlle. Jostain syystä kisat häätyy pitää aavikolla, jossa on tunnetusti luolaihmisiä, kannibaaleja. Myös löpöä pitää testata just tällä aavikolla. Ei siinä hyvinkää...

Nyt tapahtuu jottai myös pimiälä... Tämä amerikkalainen folk horror on kiinnostavaa, mitä siihen kuuluu esim Salemin noitavainojen, puritaanien 1600-luvun lisäksi.


"Valtion elokuvatarkastamo asetti elokuvalla ennakkotarkastuksessa 7.11.1986 ikärajan KK (Kokonaan kielletty), joten elokuvaa ei saanut Suomessa laillisesti esittää eikä levittää.[2][3] Täyskielto kumottiin vuonna 1.1.2001 kuvaohjelmien tarkastusta koskevan lakimuutoksen yhteydessä.[4][5] " wikipedia, sensurointi Suomessa.

lähteet:



72. onko tämä miltä/miltään osin folk-kauhua.. PARTISAN (tv 2020-) Rikostrillerissä Johnny (Fares Fares) tutkii, muutakin kuin rahanpesua. Ehkä. Visuaalisesti, kaunis kesä, raitis ilma, pitkät valoisat päivät. Idylli, paratiisi pikkukylä Jordnära. Mitä synkkyyttä löytyy. Ekoyhteisö, suljettu yhteisö. Luomuruokaa. Puhdasta ruokaa.

Testissä siis tv sarja PARTISAN, ykköskausi, Elisa Viihde Viaplayltä. Viaplay original. Mm Infinite Massista ohjaajaksi siirtynyt svedu Amir Chamdin ohjaa, mm mainio leffa Cornelis (2010, pääosassa Hank von Helvete). Käsikirjoitus räätälöity melkeinpä Fares Faresille. Cannes-palkittu.

Onko tämä ollenkaan folk horroria... Sehän voi olla vain realistinen rikostarina... Miksi tyttöjä raahataan suljettuun yhteisöön. Kansankodin rasismia voi käsitellä. Miten luullaan, etteivät HE ymmärrä ruotsia. Millaisissa töissä, työtehtävissä maahanmuuttajat ovat.

Pääosassa siis mainio, sarjakuvamainen Fares Fares tuttu mm Jalla! Jalla!, Kopps, Kill Your Darlings (2006) ja Chernobyl.

Fares Faresin isä Jan Fares innostui aikoinaan kun näytteli toimintaroolissa, että lisää samanlaisia!



73. Oliko ruotsalaista folk-kauhua? Maan povessa (Jordskott, tv, 2015) mysteeri, dekkari, 2 kautta. Sisältääkö kauhu- ja yliluonnolliset elementit nimen omaan folk-kauhua. Katsojassa? Sarjan luojana Henrik Björn. Päähenkilö rikoskomisario Eva Thörnblad, joka palaa seitsemän vuoden jälkeen kotiin, pikkuseen Silverhöjdin kylään. Hänen tyttärensä katosi seitsemän vuotta sitten. Sieltä. Näinkö tapahtui.

Mukana suomalaisvahvistuksena Ville Virtanen.

Hienoa nähdä tämä Yleltä pariin otteeseen. Hienoa, että Shudder tämän myös valkkasi.


74. folk-kauhun kohtaaminen: Pohjoinen Suomi. Paksujalka noita-vainajan ajomiehenä, Samuli Paulaharju: Tunturien yöpuolta – Vanhoja tarinoita, novellikokoelmassa 15 Lappiin sijoittuvaa kertomusta. Novellit pohjautuvat kansantarinoihin, audio, Yle Areena.




75: folk-kauhua: Pasi Klemettinen: Kansanuskon yöpuoli: hiidet, manalaiset ja muut demonit, SKS Kirjat tulossa 8.8.2022 "suomalaisen perinteen ja kansanuskon pimentoon jääneet olennot, jotka koettiin muinoin pahoiksi, inhottaviksi tai kammottaviksi. Synkkään joukkoon lukeutuu" --


76. folk-kauhun kokemus, onko? A Field in England (2013) kauhu/mysteeri/historiallinen trilleri, 1 h 31 m.

Pakanallista rumpumusiikkia, köydenvetoja ja tolpan tuijotusta, tässäkin. Likaisia ruudinkatkuisia miehiä haahuilee pelloilla mustavalkoisessa brittileffassa sisällissodan aikaan noin 1640-luvulla. On sotilaita, on pelkoja. Johtajaksi tulee alkemisti, joka koukuttaa sotilaat ts sotilaskarkurit etsiin salaista aarretta... Ohjaaja: Ben Wheatley, Käsikirjoitus Amy Jump tässäkin, vaikka MUBI väittää Wheatleyn käsikirjoittamaksi. All male panel eli luultavasti historiallisesti tarkka siinä mielessä.

      Wheatley flirttailee folk horrorin kanssa, etten koskaan tiedä. Minne mennään, mitä nautitaan. Myös mustavalkoinen barokin aikaan sijoittuva leffa voi olla psykedeelinen...


77. hyvin pieni viittaus folk-kauhuun... Tv, MUBI: Sightseers (2012) komedia/kauhu, 1 h 28 m. Aikuinen nainen Tina asuu passiivis-aggressiivisen, tukahduttavan äiteensä luona. Mutta Tina on rakastunut tavannut aikuisen miehen, Chrisin, jonka kanssa lähtee karavaanari-lomalle. Upea biisi soi Soft Cellin klassikkoversio Tainted love:sta, jonka voi ymmärtää, monin tavoin. Romanttinen komedia idyllisestä ja seksikkäästä yhteisolosta kohtaa arjen. Bussissa itsekäs tyhmä aikuinen k-pää mies syö jäätelöä, ja heittää roskat lattialle. Mikä ääliö. Ei ihme, että Chrisillä palaa pinna...

Ohjaaja: Ben Wheatley, pääosissa käsikirjoittajat Alice Lowe ja Steve Oram. Mint me! Eli heitä kurkkuuni raikastava pastilli....

Kirjoittajana myös Amy Jump.

Tuulipukuinen Bonnie ja Clyde reippailee





78. folk-kauhun kokemus: Apostle (2018): on suljettu, salaperäinen uskonnollinen yhteisö, kultti, vuonna 1905. Tytär Jennifer kirjoittaa isälleen peloissaan, toivoen isän pelastavan, tuovan kotiin. Veli Thomas lähtee matkaan tukka leikattuna ja kammattuna. Twitterissäni 














Folk horror omissa kuvissani:
kodikas, wanhan ajan näkymä, vuohi pihapiirissä
noitapuu 
Tsernobylin nukkeja, ehkä 
katajan herra, puu, jota ei oltu leikattu siistiin muotoon 
varjoni, kuvani. Mistä nuo sarvet ilmestyivät? 
käentytöt kaupungilla, omakuva heijastuneena kalliolaiseen ratikkapysäkkiin
kurkistus aitassa






Sosiaalisesta mediastani:




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.