Manaaja tulloo! Sain karvanoppiini tiedon oikeastaan jo viikkoja sitten, nyt tuoreeltaan ryöstin tämän Kino Reginan fb-sivulta:
" William Friedkinin MANAAJA aloitti Suomen valloituksensa Helsingin Maxim-teatterissa lokakuussa 1974. Pelätty kestohitti sai maassamme 450 427 katsojaa, mikä on "K18-kauhun" ylittämätön Suomen ennätys.
Lauantai 30.9. on alkaneen viikon riivatuin elokuvapäivä. Kino Regina esittää alkuperäisen Manaaja-trilogian hiljattain edesmenneen Friedkinin muistoksi ja lokakuussa saapuvan uuden Manaaja-elokuvan pohjiksi. John Boormanin ja William Peter Blattyn visiot jatkavat Friedkinin klassikon tarinaa.
Lämpimästi tervetuloa hyvän ja pahan taisteluun! "
Elokuvat ja esitysajat:
William Friedkin: MANAAJA 30.9. klo 15.00
John Boorman: MANAAJA II: LUOPIO 30.9. klo 17.30
WIlliam Peter Blatty: MANAAJA III 30.9. klo 19.40
(Kuva: Apu / Markus Löfving, skannannut Niko Jutila)
Poor Things, Rakkautta ja anarkiaa leffafestivaalien odotetuin leffa on nähty. Se oli goottilainen, kaunis, groteski, feministinen, viktoriaaninen, pseudo-viktoriaaninen, steampunkahtava, rivo, raikas ja varsinainen coming -to-age ts coming-of-age -tarina, aikuistumistarina, jossa tämä coming eli tuleminen tarkoitti sekä naiseksi tulemista, naisen tulemista ja menemistä. Ja naisen tulemisesta, seksuaalisesta nautinnosta, orgasmista, joka ei ole teeskenneltyä. Ohjaajana Yorgos Lanthimos. Kässäri Tony McNamara. Kirjaa (Alasdair Gray: Poor Things, 1992) en ole lukenut. Vielä.
Tämä sisältää juonipaljastuksia, koska koin miten leffa linkittyi Mary Shelleyhyn. Ja äiteehensä. Ja issäänsä.
Fantasia, musta komedia, seksikomedia mutta toimiva, ei niinkään romanttinen komedia, matkaelokuva, goottilainen ja kauhuromanttinen kertomus, hullutteleva, hillutteleva, paikoin ällö. Matka, varsinainen matka.
Emansipaatio, vastutetaan jyrkästi naisten sukuelinten silpomista, klitoriksen silpomista ja naisen nautinnon poistamista, ja rajoittamista, silloin ja nyt.
Eräänlainen Ibsenin Nukketalo, jossa 1800-luvun nukkevaimo lähtee, elämään.
Kuinka mukavaa, että ohjaaja ja näyttelijä tekevät tällaista yhteistyötä, nyt, eilen ja tulevaisuudessa.
Pääosassa tässä Frankenstein-tarinassa on siis nuori, nuori nainen Bella, roolissa jatkuvasti rooleissaan tyydyttävä Emma Stone, tässä tosin ei niin matalaäänisenä kuten yleensä.
Miksi Mary Shelley tuli mieleen, koska hän kirjoitti Frankensteinin tuona kohtalokkaana yönä Villa Diodatissa jossa enemmän ja vähemmän polyamoorisessa suhteessa rakkaansa runoilja Shelleyn kanssa oli myös lord Byron. Kun piti kilpailla, kuka synkkänä ja myrskyisenä yönä keksii kammottavimman kauhutarinan. Sex & drugs & vaikkapa luutun soitto...
Tästä on filmatisoitu mm Ken Russellin leffa Gothic - yövieraat (1986) yks lempparileffojani evö, ainakin vuodesta 1989 lähtien. Ken Russellin leffa Devils (1971) tuli nähtyä valkokankaalta Kino Reginan valkokankaalta Riivaajat-sarjassa taannoin. Se oli hirveän seksistinen, kuten orgioissa ei vilahda penistä, naisten paikkoja kylläkin riittämiin ja loputtomiin. Mukavasti Poor Things ( suomeksi jotensakin Surkeat jutut, köyhät olennot - nimi taipuu moneen) tuo tasa-arvoa, ja myös penis näkyy. 70-luvulla miesnäyttelijöillä oli paremmat palkat ja ehdot, ettei tarvi vehjettään paljastaa, edes orgioissa.
Onneksi näin ei ole enää.
Mutta.
Mary Shelley kirjoitti hyvin nuorena Frankenstein eli nuori Prometheus romaanin. Klassikon. Mary, runoilijat Shelley, Byron ja tohtori Polidori (Russellin elokuvassa Gothic häntä näytteli mainiosti Timothy Spall, joka vieraili eilen niin ikään Rakkautta ja anarkiaa festareilla kunniavieraana).
Mary Shelley treffaili runoilija Shelleytä mm äitinsä hautakivellä, hyvinkin kauhuromanttisesti, noin 16-vuotiaana. Maryn äiti oli esifeministi ja jopa esisuffragetti eli filosofi Mary Wollstonecraft, joka oli myös englantilainen kirjailija, suurin teoksensa oli naisten oikeuksia ja koulutusta puolustanut Naisten oikeuksien puolustus. Kesti pari sataa vuotta ennen kuin se suomennettiin, mutta hyvempi myöhemminkin....
( Mary Wollstonecraft syntyi 27. huhtikuuta 1759, Spitalfields, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta, kuoli: 10. syyskuuta 1797, Somers Town, Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta)
Rakastan myös hänen matkakirjaansa Ruotsiin ja Norjaan, ja yritin löytää siitä suomalaisia paikkoja, muttei niitä mainuttu. Mary Shelleyn äiti Mary Wollstonecraft matkusti Skandinaviaan 1700-luvulla. Yksin, tai siis lapsen kanssa. Myös Poor Things elokuvan Bella matkustaa uuteen ja outoon paikkaan. Hänen " isänsä " eli " luojansa " on Godwin, jota Bella kutsuu alkkuunkin lyhyemmin nimellä God, jumala. Tohtori Godwin Baxterin roolissa Willem Dafoe, eiköhän oskari napsaha... Kuten Emmallekin. Kova kilpa, ainaki!
Mary Wollstonecraftin puoliso oli William Godwin (v. 1797–1797) yhtä lailla ateisti, filosofi ja kirjailija hänkin. On hauskaa, että Bellan luojan nimeksi on valittu juuri Godwin, onhan se hirtehinen nimi, ateisteille.
Tohtori Godwin Baxter on kovinkin ristiriitainen olento, hän ei kuitenkaan gruumaa nuorta ja viatonta Bellaa puolisokseen, vaan pitää koe-eläimenään, jota rakastaa ja palvoo. Myös hän on rikkinäinen olento. Monin tavoin. Mieleen tulee mm Peeping Tom, jossa myös isän rääkkäämä poika jatkaa rääkkäämistä, tutkimista. Elokuva ei kuitenkaan vastusta tiedettä, uteliaisuutta, pioneerisuutta, uran uurtajia, taidetta tai seksuaalisuutta, vaan määrittelee rajoja vastuulle. Ja antaako se toivoa. Bella on myös kaunottaren nimi tarinassa Kaunotar ja hirviö. Mutta saako jo vihdoin nainen olla hirviö? Kuten Emma Stone ja Mia Goth.
Tohtori Baxterin vähintäänkin goottilaisessa kartanossa on aika annos myös tohtori Moreaun saarta..
Mukana on ripaus Frida Kahloa, ei pelkästään kulmakarvoissa, vaan myös lapsen menetyksessä. Kuinka samaa oli Mary Shelleyn ja Frida Kahlon menetyksissä. Myös Frida Kahlo synnytti itse itsensä.
Frida Kahlo: The wounded deer ( El venado herido, 1946) Pinterest
Frida Kahlo: My Birth, 1932 maalaus löytyy virallisilta sivuilta.
The girl who gave birth to herself " FRIDA KAHLO is the only artist who gave birth to herself, a friend of hers once said. The sentiment could almost seem literal. " Times 18.5.2005 Muistaakseni kävin tuossa näyttelyssä. En ole varma, kun siellä ei saanut valokuvat. Tatessa. Kävin Helsingin näyttelyssä 1994 tai niillä main, sielläkään ei saanut kuvata, mutta ulkona kuvattiin juliste. Julisteita, kortteja ostettiin.
(Images courtesy Frida Kahlo Museum via Artisphere)
luoja ja olento, tutkija ja kohde, " isä ja tytär "
Mary Wollstonecraft kuoli synnytettyään Mary Shelleyn, noin 10 vuorokauden kuluttua. Seksi on vaarallista naisille. Miehet ruiskivat vaan, ja menettävät korkeintaan nenänsä syfiliksessä, vai miten se menikään.
Muttei tämä kuitenkaan ole synkkä elokuva, vaan matka, vaikkapa laivalle, jonne mahtuu monenlaista lähtijää ja tulijaa. Me kaikki olemme samassa veneessä. Paitsi että emme. Bella Baxter on nuori ja viaton, älykäs ja rohkea tyttö, nopea oppimaan, ja kasvamaan. Hän ei tosin tiedä maailman pahuudesta mitään. Kunnes hänelle näytetään maailman pahuu, köyhyys, melkein kuin Siddharta Gautamalle, jonka roolin muinoin veti Keaunu Reeves, ja ostin sen kunniaksi silloin elokuvalehden. Saksalaisen! Nykyään olisi monenlaista kritiikkiä kulttuurisesta omimisesta. Bellan tapauksessa voisi olla ableisimista, mutta kun tämä on fantasiaa, tai ainakin spekulatiivistä fiktiota kuningatar Viktorian ajalta.
Double billinä voi olla jo mainittujen lisäksi aivan ihana elokuva Hysteria (2011).
Mary Shelleyn äidin rakastajana oli mm taidemaalari Henry Fuseli, jonka kuulu teos Painajainen näkyy mm Russellin elokuvassa Gothic. Ja Rakkautta ja anarkiaa festarin mustavalkoisessa animoidussa trailerissa on mare, maere, nightmare, painajainen, joka hehkuvin punaisin silmin istuu nukkujan rinnan päällä. Rakastan suomalaista sanaa, painajainen.
Ibsenin Nukkekodin Norasta, nukkevaimosta vielä, Russellin elokuvassa Gothic on mekaaninen aidon naisen kokoinen nukke, joka tanssii napatanssia, helistimet helysten. Koska Byronin tytär Lady Lovelace (Ada Lovelace eli Augusta Ada King, Lovelacen kreivitär, joka syntyi 10. joulukuuta 1815 Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta – kuoli 27. marraskuuta 1852 Lontoo) oli maailman ensimmäinen tietokoneohjelmoija, ja pohti myös tekoälyä...
Emma Stone rakentaa roolinsa itsekin Frankensteinina, ja teininä. Mieleen tulee myös Truffautin Kesytön, (L’Enfant sauvage, 1970), tosin fokus oli eri. Kesytöntä, villiä poikaa tarkkaillaan, tässä Bella Baxter on keskiössä. Onko ohjaajalla aina tutkijan rooli. Mikä on ohjaajan, tutkijan vastuu.
Aivan järjettömän kaunis huomio oli, kuinka Bella menee metsään, puistoon eka kertaa, ja tuo kohtaus, jossa näkyy vain puita ja maassa syksyn lehtiä, toi mieleen Hammer Studion mainion Frankenstein-elokuvan (The curse of Frankenstein, 1957).
Itsekin repesin kun leffassa oli tohtori Godwinin mainio froidilainen lipsaus kokaiinista....
21.09.2023 Lasipalatsin Bio Rexissä.
8/10
Rakkautta ja anarkiaa kertoopi:
poor things (2023)
Huumori Identiteetti Matka Outoa Rakkaus Sci-fi Seikkailu Seksi
Teema: Gaalaelokuvat
Maa: Irlanti
Ohjaus: Yorgos Lanthimos
Käsikirjoitus: Tony McNamara, Alasdair Gray
Näyttelijät: Emma Stone, Mark Ruffalo, Willem Dafoe, Ramy Youssef, Kathryn Hunter, Christopher Abbott
Tuotanto: Ed Guiney, Yorgos Lanthimos, Andrew Lowe, Emma Stone / Element Pictures
Kesto: 141 min
Ikäraja: K16
" Yorgos Lanthimosin uusin visuaalinen ja älyllinen ilotulitus saapuu festivaalille suoraan Venetsian elokuvajuhlien kilpasarjasta. Elokuvassa ohjaaja jatkaa yhteistyötään The Favouritesta tuttujen näyttelijä Emma Stonen ja käsikirjoittaja Tony McNamaran kanssa. Elokuva perustuu skottikirjailija Alasdair Grayn samannimiseen palkittuun romaaniin. Lanthimos yhdistelee jo The Lobsterista tutuksi tulleita scifielementtejä huikeaan steampunk-henkiseen visioon maailmasta viktoriaanisine asuineen ja rakennuksineen sekä futuristisine ilmalaivoineen.
Bella Baxter (Stone) ei lapsellisen ja impulsiivisen käytöksensä takia saa poistua kotitalostaan. Syyt käytökseen alkavat vähitellen selvitä ja tuovat tarinaan Frankenstein-tematiikkaa. Bella on erittäin epätavallisia, epäeettisiäkin keinoja suosivan kirurgin Godwin Baxterin (Willem Dafoe) luomus, lapsi aikuisen ruumiissa. Kuten hänen luojansa kuvailee: ”Hän on kokeilu, hänen aivonsa ja vartalonsa eivät ole täysin synkronoidut.”
" Bellan kehitystä seuraamaan palkataan tohtoria nerokkaana pitävä Max (Ramy Youssef) jonka tieteellinen mielenkiinto alkaa pian muuttua romanttiseksi. Bella kehittyy huimaa vauhtia, ahmii kirjoja ja kokemuksia, varsinkin seksuaalisia, ja pian kodin seinät alkavat muuttua vankilaksi. Apuun saapuu lipevä lakimies Duncan (Mark Ruffalo), joka johdattaa Bellan pakomatkalle maailmaan."
Pekka Lanerva
Näytä sisältövaroitukset (voi sisältää juonipaljastuksia): Ahdistus, Väkivalta
Näyttelijät:Timothy Spall, Phyllis Logan, Natalie Mitson, Ben Ewing
Tuotanto:Roy Boulter, Sol Papadopoulos / Hurricane Films, Head Gear Films
Kesto:86 min
Ikäraja:S
Tom Harper (Timothy Spall) lähtee pitkälle bussimatkalle Skotlannin pohjoisimmasta kolkasta synnyinseuduilleen Englannin etelärannikolle Land’s Endiin. Paikallisbussien aikatauluja, omaa ikäänsä ja kohtaloa uhmaten hän tekee kaikkensa pitääkseen vaimolleen antamansa lupauksen. Matkasta tulee muistorikas seikkailu täynnä käänteitä ja yllätyksiä. Viimeinen vuoro on elokuva rakkaudesta, menetyksestä ja ihmisen luontaisesta periksiantamattomuudesta.
Moninkertaisesti palkittu, myös lavarooleistaan tunnettu Timothy Spall on työskennellyt valkokankaalla yli neljän vuosikymmenen ajan. Monelle ritarin arvonimeä kantava näyttelijä on tuttu rotta-animaagina Harry Potter -elokuvista, toiset muistavat hänet presidenttinä Kuninkaan puheesta tai prinsessa Diana -elämäkertaelokuvasta Spencer.
Viimeinen vuoro on Timothy Spallin voimannäyte. Hän antaa roolille kaikkensa, herkästi ja arvokkaasti.
Se on myös läpileikkaus Iso-Britannian nykytilasta: elokuvan edetessä saarivaltio matkataan päästä päähän, eikä yllättäviltä kohtaamisilta vältytä.
Siiri Siltala
23.9. Viimeinen vuoro -näytöksen jälkeen näyttelijälegenda Timothy Spall kertoo urastaan keskustelussa R&A:n toiminnanjohtajan Anna Möttölän kanssa.
.gif)
.jpg)
.jpg)
