Popkulttuuria ja undergroundia

- > merkittäviksi tai huikeiksi kokemani kulttuurin tuottamat elämykset elokuvateattereissa ja näyttelyissä

tiistai 21. syyskuuta 2021

Rakkautta ja anarkiaa 2021: festivaalin 12. leffa SWANS SONG, tähtenään Udo Kier

R&A odotetuin elokuva SWAN SONG: Udo Kier kristallikruunu päässään. Muistan, Udo jakoi nimikirjoituksia Kluuvikadulla, halloweenina 2013, Night Visions festareilla oli maagista. Myös tämän vuoden #rakkauttajaanarkiaa on ollut maagista lompakon tyhjenemistä asiallisiin syihin, uuh


Ikääntynyt, eläköitynyt huippukampaaja viettää rutiiniarkea harmaissa verkkareissa ja tarralenkkareissa vanhainkodissa. Hän saa rahakkaan kutsun tulla kampaamaan entisen asiakkaansa viimeiselle matkalleen. Koska kukaan muu ei saa aikaan yhtä upeaa lopputulosta. Udo Kierin näyttelemä Pat ei ole satavuotias, joka karkasi ikkunasta, mutta se on sekä räiskyvin että eniten kyyneliä pusertava R&A-leffa, jossa muistellaan aikaa, kun vuosikymmeniä yhdessä olleilla homopareilla ei ole oikeutta perintöön, jonka vie suku. Pariskunnan luxuskampaamo voi mennä konkurssiin

Sosialistisesta mediastani:

keskiviikko 1. syyskuuta 2021

Kaikkein upein minulle tuntematon, uusi Repinin maalaus oli tämä moderni harjoitelma, jossa on kaunis nuori mies, kyttyräselkä

Kaikkein upein minulle tuntematon, uusi maalaus oli tämä moderni harjoitelma, jossa on kaunis nuori mies, kyttyräselkä. Kuin hetki grunge-keikan jälkeen. Monet työt olivat hätkähdyttävän moderneja, kuin valokuvia. Ilja Repinin näyttelyssä Atskissa 21.08.2021. © Satu Ylavaara Photography 2021:

Kyttyräselkä, 1880 tai 1881
Hunchback 1 , Горбун1
Kyttyräselkä, harjoitelma teokseen Ristisaatto Kurskin kuvernementissa, 1881

Kyttyräselkä suuressa maalauksessa ( Ristisaatto Kurskin kuvernementissa, 1881-1883 ) on nuorempi ja käyrempi, 
Ristisaatto Kurskin kuvernementissa, 1881-1883
Väkivaltaa, kasakoita, vallankumouksia, väkijoukkoja, raippoja, rahvasta.








© Satu Ylavaara Photography 2021

Ilja Repinin Kyttyräselkä wikiartsissa, Getty Imagesissa ja puhelimessani. Eri valoissa. Annoin kiillon olla.

Sosialistisesta mediastani:


Eräitä tärkeimpiä teoksia minulle oli Odottamaton kotiinpaluu, sen kumpikin versio. Repin Atskissa

Eräitä tärkeimpiä teoksia minulle oli Odottamaton kotiinpaluu, sen kumpikin versio. Mies palaa kotiin, hän on ollut vangittuna poliittisten mielipiteittensä vuoksi. Hän palaa kotiin. Hengissä. Oli elokuvamaisia suuren draaman kohtauksia, niin kotiinpalussa kuin väkijoukossa, auktoriteettien, väkivallan edessä. Miehet, naiset, aktivistit, kotiinpalaajat. Nardonikit halusivat paremmat olot köyhille talonpojille. Mitä vastaanotto symboloi. Ja kenelle. Kenen puolella Repin oli, ja milloin. Ja mitä hattu kourassa tarkoittaa. Saako perheellinen olla aktivisti. Ja saako anarkistilla olla palveluskuntaa. Odottamaton kotiinpaluu, 1884–1888. Kun taas harjoitelmassa Odottamaton kotiinpaluu, 1883–1898 kotiinpalaaja on nainen, ylioppilas. Pinemmössö muotokuvassa, maalauksessa, hieman salapareräiseksi jätetyn näköisenä. Realismin edustaja maalaa realistisia kuvia, myös aiheet ovat realistisia eivätkä pömpöösejä valtaukkojen mairittelevia kuvia, vaikka niitäkin.  Ilja Repin Ateneumissa 21.08.2021 © Satu Ylavaara Photography 2021:
Tyttären, nuoren tytön punk-olemus, miltipä käärmemäiset silmät, tai kissan silmät. Onko siinä pelkoa vai ihmetystä. Syyttämistä?
Entä pojan haltioituminen, onko siinäkin jotain, pelkoa. Kuinka pitkään isä ollut vangittuna. Miksi isä pääsi pois. Antoiko isä ilmi, ja kenet. 
Odottamaton kotiinpaluu, 1884–1888


Odottamaton kotiinpaluu, 1883–1898  
lainaus Atskista: "Repin ei itse asiassa ollut ensimmäinen naisaktivistia kuvannut venäläinen taiteilija, vaan oli luultavasti saanut aiheen Nikolai Jaroshenkon maalauksista. Monet talonpoikaisen kansan olojen parantamista vaatineista ylioppilaista olivat naisia, ja itse asiassa naisylioppilasta tarkoittava venäjänkielinen termi kursistka sai kielteisen sivumerkityksen ja saattoi tietyissä yhteyksissä viitata myös aktivistiin ja jopa terroristiin.  "


© Satu Ylavaara Photography 2021


Sosialistisesta mediastani:


lauantai 28. elokuuta 2021

Ilja Repin Ateneumissa 21.08.2021 yhteiskuntakritiikkiä, propagandisteja, narodnikkejä ja jalustalle nostettuja etuoikeutettuja mahtimiehiä

Ilja Repin Ateneumissa 21.08.2021 yhteiskuntakritiikkiä ja jalustalle nostettuja  etuoikeutettuja mahtimiehiä. Propagandistin pidätys, (1880–1889, 1892) jos mikä maalaus toi mieleen Dostojevskin Riivaajat. Palavasilmäinen ja -sieluinen propangandisti, aktivisti, narodnikki. Tuo hurjuus, hengenpalo, tieto, että on oikeassa, halu parantaa yhteiskuntaa, radikaalisti, koska kuka emme me. © Satu Ylavaara Photography 2021:


Propagandistin pidätys, 1880–1889, 1892,   salissa 3.8
tämä jos mikä maalaus toi mieleen Dostojevskin Riivaajat
palavasilmäinen ja -sieluinen propagandisti, aktivisti, narodnikki

lainaus Ateneumista: "
Repin sai idean maalaukseensa vuonna 1878. Sen syntyyn vaikutti oletettavasti suuri oikeudenkäynti, jossa asetettiin syytteeseen 193 vallankumouksellista narodnikkia Pietarissa vuosina 1877–1878. Repin kuvasi propagandalehtisiä levittäneen sankarinsa voimakkaana ja uhmakkaana. Kuvatessaan hänet keskelle teosta kirkkaan punaisessa paidassa Repin samalla rikastutti teosta vallankumousvärin symboliikalla. Tapausta todistavien välinpitämättömyys viitannee siihen, että talonpoikainen kansa, jonka aseman parantamiseen porvaristaustaisten ylioppilasidealistien pyrkimykset tähtäsivät, ei aina tahtonut tulla valistetuksi, vaan mieluummin ilmiantoi narodnikit poliisille. "
Kieltäytyminen ripistä, 1879-1885 Tretjakovilta lainassa, salissa 3.8
Myös tämä voitelusta kieltäytyminen ts ripistä kieltäytyminen vaikutti tutulta, Dostojevskin riivaajamaiselta
lainaus Atskista: "
Repin ryhtyi maalaamaan tätä teosta saatuaan vaikutteita runoilija Nikolai Minskin (oikea nimi Vilenkin) runosta Viimeinen rippi, jonka Vladimir Stasov esitteli Repinille ja joka julkaistiin vuonna 1879 vallankumouksellisten kielletyssä lehdessä Narodnaja volja (Kansan tahto). Kyseessä oli sama vallankumouksellisten ryhmä, jonka eräs puolalainen jäsen murhasi keisari Aleksanteri II:n pommiattentaatilla vuonna 1884. Maalaus tunnettiin alun perin nimellä Ennen rippiä, ja vasta vuodesta 1936 sen on sanottu kuvaavan ripistä kieltäytymistä. Kuolemantuomitun ilmeestä tai olemuksesta ei voikaan päätellä, aikooko hän kieltäytyä ripistä vai ryhtyykö sittenkin keskustelemaan papin kanssa. "

maalaus nimeltä Сходка ( При свете лампы ), The Revolutionary Meeting, tai 
Gathering, Ateneumin verkossa ei ollut tästä tietoa
Vuosittainen muistotilaisuus Kommunardien muurin luona Père-Lachaisen hautausmaalla Pariisissa (1883)
Tsaarin tytär Sofia Aleksejevna Novodevitšin luostarissa streltsien teloituksen ja koko palveluskunnan kidutuksen aikana vuonna 1698, 1879  
Osissa maalauksia oli selvät What we do in the Shadows -vibat...
vaihteeksi hurjia naisia: lainaus Ateneumista: " Sofia Aleksejevna Romanova (1657–1704) oli Venäjän tsaari Aleksein tytär. Hän oli aikansa naiseksi harvinaisen kiinnostunut politiikasta, kaappasi vallan vedoten veljensä ja velipuolensa nuoruuteen sekä hallitsi lujin ottein vuosina 1682–1689. Velipuoli Pietari Suuri syrjäytti hänet 1689 ja määräsi Novodevitšin luostariin. Pietari Suuri lähti yhdeksäksi vuodeksi ulkomaille, minä aikana Sofia vehkeili häntä vastaan ja yritti käyttää hyväkseen streltsien (Iivana Julman sotilasyksikkö) kapinaa. Kuultuaan streltsien vannoneen uskollisuutta Sofialle Pietari mestautti heistä lähes 200 ja sulki Sofian luostarikammioon.  
Sofia on kuvattu korostuneen sisuuntuneeksi ja peräksi antamattomaksi. Hänen ikkunansa edessä roikkuu kuolleena yksi hänen kannattajansa. Repin on kuvannut Sofian uuden elämän kynnyksellä, menossa pakotettuna luostariin, jossa odottaa nunnanlupaus ja entisestäänkin eristetympi elämä. Hän kuoli myöhemmin samassa luostarissa. "

Oikealla ilmeisesti Keisari Aleksanteri III ottaa vastaan pitäjänvanhimmat Petrovskin palatsin pihassa Moskovassa, 1886. 
Vasemmalla Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille (1880–1891).
Zaporogit kirjoittamassa pilkkakirjettä Turkin sulttaanille (1880–1891).
lainaus Atskista: "Maalaus esittää Venäjää vuonna 1676. Piiritetyt kasakat, zaporogit, ovat kirjoittamassa uhmakasta ja pilkallista vastausta Turkin sulttaani Mehmed IV:n vaatimuskirjeeseen, jossa tämä vaatii zaporogeja antautumaan alaisuuteensa. Zaporogit ovat rehvakkaita, mutta näyttävät luottavan veljellisesti toisiinsa ja myös kohtaloonsa. Teos on sommiteltu täyteen värikkäitä persoonia, monenlaista naurua, liikettä ja energiaa.  
Kuvauksen historiallinen todenmukaisuus on epävarma, mutta Repin uskoi omaan tulkintaansa. Hän teki maalausta pitkään ja palasi aiheeseen uudestaan ja uudestaan useissa luonnoksissa ja versioissa. Tämän etnografis-historiallisen teoksen isänmaallinen aihe ja siitä puuttuva poliittinen kritiikki sai pääasiassa ihastuneen vastaanoton: niin liberaalit kuin konservatiivitkin ihailivat teosta, sen draamaa ja eloisaa maalaustapaa. Keisari Aleksanteri III osti teoksen ja maksoi siitä 35 000 ruplaa, joka oli korkein Venäjällä elävän taiteilijan teoksesta maksettu summa. "



Peltomies eli
tolkuttoman paljon Tolstoin muotokuvia, ihan kyllästymiseen asti 

Keisari Nikolai II, muotokuvaharjoitelma 1894-1896
Repin piirtäjänä  
ilmeisesti Sali 3.2
rahvasta ja teatteriväkeä, nauravaa yleisöä
kuten valokuvaaja-pioneeri Mia Green Haaparannalla myöhemmin valokuvasi kaikkia yhteiskuntaluokkia ja ajeli polkupyörällä, niin Repin maalaisi maansa kansan, kirjon, kuten ruusuhuivin, tummapohjaisen, tai valkoisen. 
Ateneumissa luki Repinin olleen tuottelias piirtäjä, joka koki velvollisuudekseen dokumentoida näkemäänsä. Oikeat teokset eivät ole näin keltaisia tai seepiaa. 
tässä käsittelemätön, sävytön kuva
ehkä Ulko-ovella, kuvitusta Nikolai Gogolin romaaniin Mielipuolen päiväkirja, 1870

lisää katseita, miehiä,
Paha silmä,
kansalainen, rahvas, jolla on paha silmä
valokuvan tarkkoja, hyvin valokuvamaisia pieniä maalauksia. Olisi voitu kuvata tänä päivänä
lähempi tarkastelu paljastaa siveltimien vedot. Pyhiinvaeltajat, harjoitelma maalaukseen ”Ristisaatto Kurskin kuvernementissa”, 1878 
Itse en nähnyt tätä ollenkaan uskonnollisena, vaan kaksi pakolaista vaeltaa. 
Ateneum: "Pyhiinvaeltajat on varhainen harjoitelma teokseen Ristisaatto Kurskin kuvernementissa (1881–1883). Hahmot voi nähdä valmiin maalauksen vasemmassa alareunassa. Repin kuvasi harjoitelmassaan myötätuntoisesti kaksi köyhää pyhiinvaeltajaa, jotka olivat uskossaan nöyriä, mutta ehkä myös surullisia takapajuisen asemansa ja vähäisen tietomääränsä takia. Repin oli samana vuonna hyväksytty Peredvižnikkien kiertävän taiteilijayhdistyksen jäseneksi. Ryhmän tavoitteena oli lisätä tietoisuutta venäläisen kansan olemuksesta, sen köyhyydestä, mutta toisaalta myös sen elämänmuodon omintakeisesta kauneudesta, ja levittää sitä kautta yhteiskunnallista ja moraalista vastuuta kansaa kohtaan. "
Onko se Hugo Weaving? eikun 
Taiteilija Nikolai (Mikola) Murashkon muotokuva (1882). Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, Taiteilijamuotokuvia Sali 3.4  
Nikolai (Mikola) Murashko
lainaus Ateneumista: "Nikolai (Mikola) Murashko (1844–1909) oli ukrainalaissyntyinen taiteilija ja yksi Repinin läheisimpiä opiskeluajan taiteilijatovereita. On sanottu, että Murashko oli poliittisesti valveutuneempi kuin Repin. Hän esimerkiksi vei Repinin katsomaan Aleksanteri II murhaa yrittäneen Dmitri Karakozovin hirttäjäisiä vuonna 1866. Murashko oli maalarinuransa lisäksi ennen kaikkea taideopettaja ja perusti Kiovaan ensimmäisen taidekoulun vuonna 1875. Myös Repin vieraili koululla ja lahjoitti sinne muutamia taideteoksia."
Säveltäjä Modest Musorgskin muotokuva, 1881, tuttu kuva
Näyttelijätär Polina Strepetova Elisabetina, 1881. Itse luulin, että tässä on Lizaveta juuri Dostojevskin kynästä lähtien, vaan eipäs olekaan. lainaus Atskista, OPAS REPIN-NÄYTTELYYN: " Venäläinen näyttelijä Polina Strepetova (1850–1903) oli tunnettu traagisista, tunteikkaista rooleistaan. Hän esiintyi ensin maaseututeattereissa ja vuodesta 1881 lähtien Pietarin Aleksandran teatterissa. Lizavetan rooli Aleksei Pisemskin näytelmässä Katkera kohtalo oli näyttelijän bravuuri jopa kolmella vuosikymmenellä.  " Taiteilijamuotokuvia Sali 3.4  
Säveltäjä Alexander Glazunov, 1887

Fantasiatyö myytistä Eeva ja Aatami - oi kuinka kaunis napa Eevalla onkaan... On ne maalarit älykkäitä! Ja kuinka kaunis käärme veikeä
Näyttelijätär Vera Pulkarevan muotokuva, 1899

omakuva
tästä omakuvasta tuli mieleen Cervantes, tai ehkä Don Quijote, olikohan niin tarkoitus? Vai oliko tämä ollenkaan omakuva.
Kyllä se on Omakuva, 1920 - 1929
Vuodesta 1920 lainaus Atenumin sivulta: "Tässä omakuvassa Repin on 76-vuotias ja keskellä yhtä elämänsä synkeintä käännekohtaa. Suomen ja Neuvosto-Venäjän rajat olivat sulkeutuneet keväällä 1918, ja Repin oli Juri-poikaansa lukuun ottamatta jäänyt eristyksiin suvustaan ja ystävistään. Eräässä kirjeessään hän valitteli sitä, että ateljeeta ei voinut lämmittää ja sitten hengähtää, jotta olisi voinut unohtaa itsensä. Eristyksissä hän tunsi itsensä orjaksi, sormet olivat jäässä ja aivot kohmeessa, mutta sydän ei siitä huolimatta ollut kiveä. Omakuva on maalattu linoleumille, mikä oli ainoa maalaustausta, joka hänellä oli silloin saatavilla."

onko täsä esimakua Volgan lauttureihin
Бурлаки на Волге1, 1870, Volgan lautturit (Бурлаки на Волге, Burlaki na Volge) 
pienikokoisempi luonnos aiheesta on vuodelta 1872, 62×97 cm
Volgan lautturit, 1870–1873
Volgan lautturit (Бурлаки на Волге, Burlaki na Volge) 1870–1873 
ja
aikajanalla Ateneumissa: 
"1870 
Matkustaa lomallaan Volgaa pitkin keräten materiaalia lautturiaihetta varten. Akatemian varajohtaja, suuriruhtinas Vladimir Aleksandrovitš tilaa Volgan lautturit -maalauksen.  
1871 
Voittaa Taideyhdistyksen ensimmäisen palkinnon Volgan lauttureista. Jeesus herättää Jairuksen tyttären kuolleista valmistuu. Vastaanottaa teoksesta kultamitalin ja oikeuden matkustaa ulkomaille kuuden vuoden apurahan turvin. 
Repin pääsi Pietarin keisarilliseen taideakatemiaan vuonna 1864. Hänen opiskeluaikanaan Venäjällä käytiin kiivasta väittelyä siitä, kumpi oli parempi maalaustapa: akateeminen vai realistinen. Repin kannatti jälkimmäistä. Venäjän kansan ja venäläisen elämän piti olla taiteen tärkein kiinnostuksen kohde. Volgan lautturit (1870–1873) oli teos, johon myös arvovaltainen kriitikko Vladimir Stasov kiintyi.  

Yksitoista burlakkia, jotka olivat maattomia maatyöläisiä, vetää lihasvoimalla laivaa ylävirtaan helteisellä Volgalla. He edustavat Venäjän kansan etnistä moninaisuutta. Tositilanteessa näitä miehiä oli monin verroin enemmän, mutta Repin keskittyy teoksessa kuvaamaan jokaisen työläisen yksilönä, ponnistamassa raskaassa työssä. Repin oli seurannut lauttureiden työtä matkoillaan ja tehnyt paljon luonnoksia. Suuriruhtinas Vladimir Aleksandrovitš Romanov näki niitä ja tilasi Repiniltä aiheesta suurikokoisen maalauksen. Valmistuttuaan se oli ulkomaillakin esillä edustamassa venäläistä realismia ja Vaeltajat-taiteilijayhdistyksen taidetta. Repin sai tästä läpimurtoteoksestaan useita palkintoja. Aikalaisvaikuttajat, kuten arvostettu taidekriitikko Vladimir Stasov, kiinnittivät enemmän huomiota teoksen sosiaalisesti analyyttiseen sisältöön kuin sen taiteellisiin ansioihin. 
"

Yuriy Repin
näyttelyissä pitäsi saada käydä usein, eri vuorokauden aikoina, eri sään, ja valaistuksen, ei tälla lailla naurettavasti rajoittaen - kun jokainen räkälä, baari ja ravinteli ei pidä turvavälejä, ei maskeja
Nadya Repinin muotokuva
naisten vähyys ja konservatiivisuus kertoo naisvihasta eli ajan hengestä, ei ole naiskirjailijoita
naisilla on korsetit, he eivät lue, he eivät kirjoita,
he keräävät kukkia, heillä ei ole ilmeitä
Naisten elämänpiiri oli hyvin rajattua,
äidit, tyttäret, laulajat, näyttelijättäret
Dragon Fly, Vera Repinin muotokuva
onko siinä ennuste hitleristä, hilleristä vai mikä groteski pikku mies tuo on?
Taiteilijan tyttären Nadežda (Nadja) Repinan muotokuva, 1898

Saattovartiossa
mustavalkoisia valokuvasuurennoksia ateljeesta

etuoikeutteja suomalaisia miehiä # allmalepaneeli, yksityiskohta




© Satu Ylavaara Photography 2021