Tässä keskeneräiset arviot vuoden 2021 valkokankaalla nähdyistä elokuvista

harjoitus Elokuvavuosi 2021, elokuvavuoteni 2021 arviot, blogikirjoitukset: 

Leffavuoteni alkoi vasta huhtikuun lopussa kun piti matkustaa Hämeenlinnaan asti, että pääsee elokuviin. Jo on aikoihin eletty.  

28.04. Lupaava nuori nainen, Bio Rex, Hämeenlinna. Promising Young Woman (2020) ★★★★★  Vuoden ensimmäinen elokuva, kovasti odotettu. Huom. sisältää spoilereita: Visuaalisesti olemme makeiden karkkivärien, herkullisesti koristeltujen kuppikakkujen, polkagris punavalkoraidallisten pillien, ruudukuvioisten paitojen, ja lettinauhojen hyvin tyttömäisessä maailmassa, kun kaulassa killuu puolikas sydän, kultainen bestis kaulakoru. Koska saamme tietää, miksi päähenkilö Cassie oli lupaava nuori nainen lääkiksessä, ja miksi hän lopetti. Ja varsinkin, miksi hänen paras kaverinsa lopetti. Osin siksi leffan maailma on hyvin tyttömäinen. Cassie on jämähtänyt kotiin vanhempiensa luokse, hän töpsyttelee pehmeässä aamutakissa yhteiselle aamupalalle. Elokuvan mustaa huumoria on myös se, että hänen äitinsä Susan, jota näyttelee Jennifer Coolidge, on oikeassa elämässä hersyvän hauska puheohjelmissa, ja pitelemätön koomikko mm uhkeana miestennielijänä mainiossa romanttisessa komediassa Austenland, ja olihan hän omalaatuinen Jääkuningatar nimeltä White Bitch kauhuhölmöilyssä Epic movie. Sekä Nip/Tuck, Plump Fiction ja Rude awakening. Tässä Jennifer on tummatukkainen ja täysin huumorintajuton. Hän on sisustanut kodin kuten 80-luvulla erityisen ökyllä tavalla barokkia ja rokokoota sekaisin hirveiden koirataulujen kanssa. Kaikki kimmeltää, varsinkin kristallikruunut, jotka tuikkii joka huoneessa. Erityisen huonoa makua, joka vedetään överiksi, kuten ameriikassa on tapana. Ehkä ohjaaja Emerald Fennell kuittailee amerikkalaiselle huonolle maulle. Myös äiti on jämähtänyt jonnekin menneeseen. Isä on kulttinäyttelijä Clancy Brown joka on tuttuna sheriffinä jäänyt mieleen Sleepy Hollowista, ja The Shawshank Redemptionissa. Sekä John Dies in the End, Carnivale, Starship Troopers, The Bride sekä tietty Female Perversions. Ja tuorein Dexter. Highlander. 

Kirjoitin Promising Young Woman 2020 ★★★★★ Letterboxdiin. 

29.05. Yhdet vielä, Cinema Orion 

30.05. Lupaava nuori nainen, Cinema Orion - Jo kolmennen kerran!

Toukokuussa 2021 näin vain kaksi elokuvaa valkokankaalta, koska silloin leffateatterit vasta saivat avutua. Helssingissä.

05.07. Nomadland, Kino Engel

05.07. Yhdet vielä, Kino Engel

06.07. INTOHIMO JA VÄKIVALTA, Kino Regina

06.07. KUKA KOLKUTTAA OVELLENI, Kino Regina

06.07. Mies erämaasta, Kino Regina

07.07. Fucking with Nobody, tekijöitä paikalla, elokuvateatteri Riviera

07.07. Lupaava nuori nainen, elokuvateatteri Riviera (neljännen kerran!)

08.07. Ammonite, Kino Engel

10.07. Double bill: VIETTELYKSEN VAUNU, Kino Regina

10.07. Double bill: KAIKKI ÄIDISTÄNI, Kino Regina

10.07. VIIMEINEN ELOKUVA, Kino Regina

16.07. INTOHIMO JA VÄKIVALTA, Kino Regina

18.07. UNELMIEN SIELUNMESSU, Kino Regina

19.07. Cruella, Cinamon

20.07. KUOLEMA VENETSIASSA, Kino Regina

21.07. Old, Cinamon

22.07. MOTHER, Elokuvateatteri Orion

23.07. WANDA, ensi-ilta, Elokuvateatteri Orion

24.07. Cruella, Cinamon

25.07. Black Widow, Cinamon

26.07. Maschenka, 35 mm, Cinema Orion 

27.07. KUUMA AURINKO, Kino Regina

28.07. LUPAAVA NUORI NAINEN, Elokuvateatteri Orion

28.07. PAKO NEW YORKISTA, 

Elokuvateatteri Orion

30.07. MANAAJA, Kino Regina

30.07. TENƎꓕ, 70 mm, Kino Regina 

26 leffaa heinäkuussa, kun elokuvateatterit saivat olla auki:

5 leffaa Cinema Orionissa, josta spesiaalein ja harvinaisin oli Wanda, ja miksei myös Maschenka (35 mm), Pako New Yorkista, Mother.

Kino REginassa katsoin Viscontia mm Intohimo ja väkivalta, Halmut Bergerin takia , kahdesti. Manaaja, luonnollisestikin, ja spesiaalina TENƎꓕ 70 mm filminä. Sekä Kuka kolkuttaa ovelleni?, Kuuma aurinko, Ellen Burstyn sarjasta Viimeinen sielunmessu, Viimeinen elokuva. Double bill: Viettelyksen vaunu ja Kaikki äidistäni.

Ensi-iltoja ja tuoreita leffoja katsoin Cinamonista, mm Cruella, joka oli niin pirun hyvä ja punk, että kävin katsomassa kahdesti. 

Uusia leffoja oli myös art housen puolella mm Kino Engelissä oli odotetut Ammonite ja Nomadland.

Suurin osa toki valtavirran ulkopuolelta - myös ajallisesti. 

01.08. Crash, Cinema Orion

08.08. The Suicide Squad, Cinamon 

08.08. Hiljainen paikka: osa 2, Bio Rex Tripla 

09.08. Sound of metal, Bio Rex Tripla 

11.08. Peruna, Cinema Orion

11.08. Meren tuomat, Cinema Orion

12.08. Falling, Cinema Orion

12.08. Kirottu 3: Paholaisen vallassa, Bio Rex Tripla 

13.08. The Wrong turn, Cinamon

14.08. The Father, Cinamon

15.08. DRAGNET GIRL, Kino Regina 

15.08. Pilvenpiirtäjä, Kino Regina 

16.08. Peruna, Cinamon

17.08. The Blob - valuva kuolema, Cinema Orion

17.08. ADAPTATION. MINUN VERSIONI, Kino Regina

18.08. Isä, Bio Rex Tripla 

19.08. Kuriiri, Cinema Orion 

24.08. CABARET, Kino Regina

29.08. L´Inhumaine, Kino Regina

29.08. Double bill: Pelin säännöt, Kino Regina

29.08. Double bill: Gosford Park, Kino Regina

22 leffaaa elokuussa, joista

Elokuvateatteri Orionissa 7 leffaa: kotimaisista mm Meren tuomat, tärkeä dokumentti, ja tuore leffa Peruna, joka naurattaa vieläkin. The blob - valuva kuolema oli taas törkeän hölmö skifitekele 50-luvulta. Cronenbergin tuotannosta suosikkini Crash nähtiin pitkästä aikaa, nami nami. Falling oli pakollista katsottavaa ja sopi Isän kanssa. 

Ensi-iltoja ja tuoreita elokuvia valtavirrasta, tai kiinnostavasta genrestä: The Father eli Isä, jonka näin kahdesti, ensin yksin, sitten seurassa, seura sekä ammatin puolesta, että oman elämän puolesta aihetta liippasi, joten leffan jälkeen syötiin pitkän kaavan mukaan rauhassa, ja mutusteltiin myös elokuvaa. Ja elämää. Joka ei ollut niin huippu kun KOM-teatterin näytelmä Poika. Mutta huippua valtavirtaa kylläkin. 

Kirottu 3: Paholaisen vallassa oli erityisen hyvä valtavirran kauhuksi. 

Kino Reginan elokuva-arkistosta taas erikoisimpia oli L´Inhumaine, Adaptation - minun versioni. 

Double billinä oli Pelin säännöt ja Gosford Park. 

01.09. VELVET GOLDMINE, Kino Regina

02.09. Jubilee, Kino Regina

06.09. Ikuiseen rauhaan, tekijöitä paikalla, Cinema Orion

08.09. Venus in Furs, piiskasarja, 16 mm, WHS unioni teatteri

10.09. JUDEX – SALAPERÄINEN KOSTAJA (1963), Kino Regina 

12.09. Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia, Cinema Orion

12.09. Yksi lensi yli käenpesän, Cinema Orion.

12.09. Malignant, Cinema Orion

14.09. Dune drifter, Night Visions, ensi-illassa ensimmäisenä maailmassa, ohjaajan tervehdys viideolta, WHS Teatteri Unionissa. Dune Drifter (2020 ★½

Tänään ensiesityksessä valkokankaalla Suomessa NV-elokuva DUNE DRIFTER, loppuunmyyty pienenbudjetin skifi, luonnoll. WHS Teatteri Unionissa. Vähintäänkin innostuneen käsikirjoittaja-ohjaajan videoitujen alkusanojen saattelemana. Leffa muualla festareilla näkyvissä vain online. Meilläpä valkokankaalta. Teatterinlumoa  Letterboxd: At cinema today 14.09.2021. 

14.09. Psycho Goreman, Night Visions, ohjaajan tervehdys, WHS Teatteri Unionissa. Psycho Goreman (2020) ★★★★★ Tänään ensiesityksessä valkokankaalla Suomessa!  NV-elokuva ihastuttava PSYCHO GOREMAN, letkeän onnistunut kauhukomedia. Hirviöelokuvat saavat uutta puhtia kun tytöt, pikkusiskot määrää kreiseissä pallopeleissä, ja kaikessa. Loppuunmyyty, luonnollisestikin WHS Teatteri Unionissa. Night Visions kausi on alkanut. Samoin Halloween. Kekri alkaa huomenna kun saan syksyn satoa. Teatterinlumoa Letterboxd: At cinema today 14.09.2021. 

15.09. Persian oppitunnit, ennakko, matinea kahvi, Cinamon

15.09. Juoksuhaudantie, Aaltosen sarja, Kino Regina

15.09. Charter (2020), Nordisk kulturkontankt, ilmainen, pohjoismainen yhteistyö.

16.09. Ole niin kiltti, älä rakasta häntä, Bio Rex Tripla

16.09. Jungle cruise, Bio Rex Tripla

16.09. Night of the Living Dicks, NV, Gas

16.09. Lux Æterna, NV, Gas

17.09. Dyyni, Tennispalatsi ISENSE-salissa 

17.09. R&A: A Glitch in The Matrix, Kino Engel 1. A Glitch in the Matrix 2021 ★★A Glitch in The Matrix 17.09.2021 Rakkautta ja anarkiaa festarilla ensimmäinen elokuva. Doku. Tuo klippi, kryppy, klitsi, härkky, välkähdys, merkki totuudesta? Elämmekö simulaatiossa? Voi mennä doku laukalle, kun lisää viime vuosien foliot ja salaliitot. Puhumattakaan psykooseista. Mietityttää, milloin dokumentin ohjaajan on pistettävä peli poikki, mitä matskuja käyttää. Minkä kulman ottaa. Myös Ihmemaa Ozin peittävä verho oli vihreä...  Teatterinlumoa Letterboxd: At cinema today 17.09.2021 at Love and Anarchy Film Festival

17.09. R&A: Poly Styrene: I Am A Cliché, Kinopalatsi 8

17.09. R&A: Bad Hair, Bio Rex

18.09. R&A: Passion, Kinopalatsi 7.

18.09. R&A: The Nowhere Inn, Kinopalatsi 9.

18.09. R&A: Candyman, Bio Rex. Candyman (2021) ★★★★½ Hooked on a feeling, Candyman 😉 Tuorein CANDYMAN nähty valkokankaalta R&A festareilla 19.09.2021. Siitä suuri kiitos. Halloweenin vietto sen kun jatkuu. Genre-elokuvalla, kauhun kautta voi kertoa niin monta tarinaa. Taiteilijan demoneista, mutta myös rasismin eli poliisiväkivallan ja etnisen profiloinnin vastustamisesta. Say His name... Teatterinlumoa Letterboxd:

19.09. R&A: Different from the Others, Kino Regina. Different from the Others (1919) ★★★★½

Kolmas R&A päivä: mykkäkauden kalpea poika Conrad Veidt johdattaa oppilaaseensa rakastuneena viulutaiturina saksalaiseen LGBTQIA-leffaan Anders als die Andern, josta on säästynyt 50 minuuttia. Säestäjä Matias Tyni pakahduttaa jo alkutekstien aikana.

    "Elokuva liittyi Hirschfeldin pyrkimykseen kumota Saksan rikoslain pykälä 175, joka kielsi miesten väliset seksisuhteet." Ohjaus Richard Oswald. Teatterinlumoa Letterboxd: At cinema today. 

19.09. R&A: My Salinger year, Kino Korjaamo. My Salinger Year (2020) ★★★½ R&A: My Salinger year. Margaret Qualley päärollissa on virkeä kuten aina. Hän näyttelee Joanna Rakoffia joka kirjallisuusagentuurissa käy läpi erakkokirjailija J. D. Salingerille tarkoitettuja kirjeitä, joita ovat lähettäneet Sieppari ruispellossa fanit. Théodore Pellerinistä kuulemme vielä lisää. Teatterinlumoa Letterboxd:

 

19.09. R&A: The Green Knight, Lasipalatsin Bio Rex. The Green Knight (2021) ★★★★½ Seuraavaksi R&A:n ennakkonäytöksenä THE GREEN KNIGHT. 

   Kylläpäs on verbaalinen ja non-verbaalinen retki. A24:n ritarillinen romanssi. Hilpeä joululeikki. Sean Harris isossa sivuroolissa, eivätkä pääroolitkaan hullumpia. Tai aika hulluja. Äänellisesti enemmän VVitch kuin vihjauksellisen kuvasymbolinen Midsommar. Tarinankertomisen tärkeydestä.  

    THE GREEN KNIGHT oli mainiota nähdä ennakkoon 19.09. A24 pistää hilparilla uusiksi pyöreän pöydän ritarin  Sir Gawainin myyttiä sankarudesta, sanansapitämisestä. Välillä tunsi olevansa Saamenmaalla ja katsomassa kotimaisia avohakkuita. Teatterinlumoa Letterboxd:

20.09. R&A: Hytti nro 6, Lasipalatsin Bio Rex. Compartment No. 6 (2021) ★★★★★ Kaikissa parhaimmissa venäläisissä tarinoissa raahataan mukana purnukkaa, onkohan siinä säilöttynät venäläinen sielu? R&A festareilla vihdoin nähtävänä rakas romaani HYTTI NRO 6, osin uudelleen syntyneenä, siirtyneenä 90-luvulle. Ja millä lailla... Rakkautta ja anarkiaa 20.09.2021 Lasipalatsin Bio Rexissä.

    Rakkautta ja anarkiaa 2021: Hytti nro 6, pääosassa Seidi Haarla. R&A Q&A Hytti nro 6 ohjaaja Juho Kuosmanen, 20.09.2021 Lasipalatsin Bio Rexissä. Rakkautta ja anarkiaa avainelokuvat, vihdoin tämä leffa saatiin nähdä Helsingissä.

    Hytti nro 6 elokuvaversio alkaa kun kaksi ääripäätä, mies ja nainen, asettuu pakosta samaan hyttiin Moskovasta kohti Muurmanskia. Koska hyteissä ovat sukupuolet sekaisin. Kun Rosa Liksomin romaanissa Hytti numero 6 (2011) ollaan vielä 80-luvun Neuvostoliitossa, ja tarinan neukkumies on vanhempi, väkivaltainen korsto, niin tässä versiossa venäläinen mies on suomalaista naista nuorempi, valta-asettelu on toisin. Kun Liksomin 80-luvulla NL-matkoilla hyteissä saattoi tapahtua mitä vaan, ihmisiä pystyi palottelemaan, ja viskomaan osissa akkunasta jorpakkoon, niin kenties 90-luvulle sijoittuvassa filkassa venäläiset uroot kokoavat yhdessä Rupikin kuutiota. Mies on stereotyyppinen vodkanjuoja, joka vie kaiken hapen hytistä, syö pahanmakuisia ruokia, polttaa korsteenina, arvostelee naisen ulkonäköä, hymyile enemmän, ja on vielä menossa luontoa tuhoavaan kaivokseen töihin, niin nainen haluaa mennä katsonaan Muurmanskiin kalliomaalauksia, viestejä 10 000 vuoden takaa, hän haluaa opiskella venäjänkieltä, ja kulttuuria, ja on rakastunut Irinaan, vanhempaan upeaan naiseen, jonka kekkereillä on aina ystäviä. Mutta tälle matkalle Irina ei tullut mukaan.

     Hytissä miehen ja naisen yhteiselo saa sekä rom kom, että screwball-komedian sävyjä, mutta ihan omalla rytmityksellä. Elokuva on kuvattu junassa, junissa. 

   Cannes-voittaja, tai hyvä häviäjä, oli mukavaa nähdä juurikin tänään 20.09. jolloin järjestettiin ensimmäiset Cannesit. Teatterinlumoa Letterboxd:

20.09. R&A: Pig, Lasipalatsin Bio Rex. Pig (2021) ★★★★½ Keskiyön aikaan, tai ehkä juuri sitä ennen, ja hulluutta: R&A: PIG. Nicolas Cage on parrakas erakko ilman sähköä ja lämmintä suihkua, ja asuu skutsissa tönössä kera rakkaan emakkonsa, joka on erehtymätön tryffelinlöytäjä. Sitten tyttösika varastetaan. Mutta kuka tämä Nicin esittämä mies on? Teatterinlumoa Letterboxd: At cinema today. 

 

21.09. R&A: Swan Song, Kinopalatsi 1. Swan Song (2021) ★★★★★ R&A odotetuin elokuva SWAN SONG: Udo Kier kristallikruunu päässään. Muistan, Udo jakoi nimikirjoituksia Kluuvikadulla, halloweenina 2013, Night Visions festareilla oli maagista. Myös tämän vuoden #rakkauttajaanarkiaa on ollut maagista lompakon tyhjenemistä asiallisiin syihin, uuh 

    Ikääntynyt, eläköitynyt huippukampaaja viettää rutiiniarkea harmaissa verkkareissa ja tarralenkkareissa vanhainkodissa, jossa ei saa polttaa pikkusikaeitakaan. Hän saa rahakkaan kutsun tulla kampaamaan entisen asiakkaansa viimeiselle matkalleen. Koska kukaan muu ei saa aikaan yhtä upeaa lopputulosta. Udo Kierin näyttelemä Pat ei ole satavuotias, joka karkasi ikkunasta, mutta se on sekä räiskyvin että eniten kyyneliä pusertava R&A-leffa, jossa muistellaan aikaa, kun vuosikymmeniä yhdessä olleilla homopareilla ei ole oikeutta perintöön, jonka vie suku. Pariskunnan yhteinen bisneskin, luxuskampaamo voi mennä konkurssiin. Ura voi mennä. Sinut voidaan unohtaa.

    Äänimaailmassa aloitetaan diskokuningattarista, siirrytään ylevään klassiseen, jossa oopperadiivat laulavat elämää suurimmista tunteista, ja tragedioista. Puhumattakaan Judy Garlandista ja Dusty Springfieldistä. Ost on niin täyteen pakattu tunteita, ja kaiken päällä seitsenkymppinen kulttinäyttelijä Kier, joka ihmettelee, miksi gaybaarit lopetetaan, ja tilalle laitetaan artisaanikaljabaareja heteroille, pienpanimon tyyliin. Koska homobaari oli hänen ikäluokalleen, ja vielä viime vuosituhannen puolella se oikea perhe, joka hyväksyi. Yhteisö, turvasatama, ilo. Ja miten AIDS vaikutti.

Kaiken tämän emotionaalisen keskellä on Udo, ensin äänettömänä, sitten puheliaana. Lähikuvissa. Sormuksineen. Ja näemme myös tuon kristallikruunun. Teatterinlumoa Letterboxd:

At cinema today.

22.09. R&A: Shirley, Maxim 2. Shirley (2020) ★★★★★ Ja 15. R&A: Shirley on mysteerileffa, indiefilmatisointi samannimisestä romaanista, päähenkilönään kunnioitettava kauhukirjailija Shirley Jackson, jonka kylmääviä tunnelmia luovia kirjoja ja novelleja on suomennettu liian vähän. Toimii myös valkokankaalla, tulevassa myös Teemalla. Teatterinlumoa  Letterboxd: At cinema today 22.09.2021. 

 

22.09. R&A: Hytti nro 6, Kino Gas. Compartment No. 6 (2021) Neljästoista R&A näytös Hytti nro 6 loppui juuri Suvilahden kaasukellolla Popup Kinossa ulkoilmassa. Ah. Tähtitaivaan alla. Yuriy Borisovilta hyvät loppukantaatit viideolta. Teatterinlumoa Letterboxd: At cinema today 22.09.2021. Out door cinema.

23.09. R&A: Crock of gold – a few rounds with Shane MacGowan (2020), Kino Engel. Crock of Gold: A Few Rounds With Shane MacGowan (2020) ★★★★★ 17. R&A: Crock of gold – a few rounds with Shane MacGowan on Julien Templen luoma tuore henkilökuva ihastuttavasta muusikosta. Ja koko bändistä. Erittäin odotettu elävä kuva. Ja kunnioitus. Rauhallinen kollaasi, kunnes tulee punk. Ajankuvana ja juurina 1800-luvun nälänhätä Irlannissa. Ja sitten tulivat britit.  Teatterinlumoa  Letterboxd: At cinema today 23.09.2021. 

24.09.  R&A: Sokea mies joka ei halunnut nähdä Titanicia, Kino Regina. The Blind Man Who Did Not Want to See Titanic (2021) ★★★★★ 16. R&A leffa SOKEA MIES JOKA EI HALUNNUT NÄHDÄ TITANICIA, toistamiseen. Jännää, miten kotimaiset romanttiset komediat viittaavaat Titaniciin, osa myös meta-tasolla, mutta myös, miten luottaa toiseen, tai ihmisiin. Ja kuinka ottaa se ensimmäinen askel, suurelle ja odotetulle matkalle.  Paikalla tekijävieraita, mm käsikirjoittaja-ohjaaja Teemu Nikki. Kino Regina 24.09.2021. Teemu Nikki saapui tilaisuuteen luonnollisesti Pako New Yorkista t-paidassa. (Eikä Scorpionsin paidassa.) Teatterinlumoa Letterboxd: At cinema today 24.09.2021 again. 

24.09. R&A: Relic, Bio Rex. Relic (2020) ★★★★½ Keskiyön mielettömyyttä: Midnight Madness -sarjassa kauhua.  17. R&A psykologinen kauhuelokuva RELIC, pääosassa Emily Mortimer eli laatua. Julisteen kolme naista voisi olla kohtalottaria, moiria, tai sitten Macbethistä. Tai sitten vallan muuta. Toimivaa, ahdistavaa kauhua vanhenemisesta, klaustrofobiasta, kehokauhuakin. Teatterinlumoa Letterboxd: At cinema today 24.09.2021. 

25.09. R&A: Memoria, Bio Rex. Memoria (2021) ★★★★ 18. R&A: Apichatpong Weerasethakulin ohjaama Memoria, Bio Rex: juhlaa aivoille ja silmille, muttei istumalihaksille. Oudosti määriteltävän tarinan kohtaukset ovat pitkiä yhden kameran ottoja, joista katsoja, kokija rakentaa, mutta kenen tarinan. Kolumbiasta kajahtaa! Mutta mikä. Teatterinlumoa Letterboxd: At cinema today. 

25.09. R&A: The Most Beautiful Boy in the World, Kino Regina.The Most Beautiful Boy in the World (2021) ★★★★★ 19. R&A: vaikea ja traaginen tirkistelydokumentti, joka ei ollut tirkistelyä, mutta kuitenkin elämäntarina, mikä pitää kertoa. Kuolema Venetsiassa -elokuvan kauniin, maailman kauneimman pojan, Björn Andrésenin tarina: The Most Beautiful Boy in the World. Alkaa jännärin äänimaailmalla, goottilaisissa, rähjääntyneissä kulisseissa. Ja sitten tämä ole tirkistelyä eikä mässäilyä, vaan kohoaa suureksi merkitykselliseksi 25.09.2021

Suuri taide, suuri taakka, suuri vastuu. 

Teatterinlumoa Letterboxd: Today at cinema. Blogissani Tapaus Maailman kaunein poika, Björn Andrésen, sekä Kuolema Venetsiassa Rakkautta ja anarkiaa festareilla. Fanihysteria ja eksploitaatio. 

25.09. R&A: Kuolema Venetsiassa, Kino Regina. Death in Venice (1971)  ★★★★★ Uudelleen, useasti nähty. Fiilis vaihtelee eri kerroilla, moraalin mukaan.  20. R&A: Kuolema Venetsiassa, Kino Reginassa oli 89. tänä vuonna näkemäni leffa valkokankaalla, ja se päätti sopevasti Rakkautta ja anarkiaa festarin viimeistä edellisen päivän, juurikin The most Beautiful Boy in the World dokumentin jälkeen. 

Twitterissäni ja Teatterinlumoa Letterboxd. At cinema today. 

26.09. R&A: Kajillionaire, Cinema Orion. (2020) ★★★★½.  21. Rakkautta ja anarkiaa, vimppa päivä. 90. näkemäni elokuva tänä vuonna: outo indie, raikas tai ärsyttävä, vähän kuin uusi ystävä. Amerikkalainen varaton perhe: isä, äiti + aikuinen tytär pärjää arjessa petoksia tehden, keräten vaahtoa seiniltä. 

26.09. R&A: Bergman Island, Bio Rex. Bergman Island (2021) ★★★★★.  22. ja viimeinen R&A-leffa on luonnollisesti Bergman Island, Bio Rexissä, koska palaamme alkupisteeseen. Se on 91. tänä vuonna näkemäni leffa valkokankaalla 26.09.  Teatterinlumoa Letterboxd:

27.09. Ajatusrikolliset, 16 mm, Cinema Orion, Q& A

27.09. Lauran huone, Cinema Orion, Q&A

27.09. The Green Knight, Cinema Orion. The Green Knight (2021) ★★★★½ .  Tällä kertaa, toistamiseen nähtynä The Green Knight leffassa oli selkeät Bergman-vibat, 7. sinetin tuvat, kapakat, [Neidon]lähde ja jopa kirjastosta tuli mieleen Bergmanin kirjasto (sekä kirjat että videot). Poltetusta oranssista + harmaasta kivestä ruska ja Saamenmaa. Myös avohakkuut pistivät silmään. t.co/AX8jTHleDS

     Uutisissa: Yle: "Myyttisen kuningas Arthurin hovista riittää yhä uutta kerrottavaa – arkistolöytö vie lähemmäksi Merlin-velhon juuria t.co/r3CxFbFDMf" Juuri tulin katsomasta Sir Gawainin myyttiä sankarudesta, toistamiseen... Tämäkin näkymä on kuin THE GREEN KNIGHT leffasta. Kuinkas kauas pohjoiseen hän menikään... Jopa elokuvan jättiläiset tuntuvat liittyvän pohjoiseen, saamelaisiin, Lappiin. Vaikka kuvattu Irlannissa, ja kertoo siis yhden ritarin saagan, brittiläisen tarinan.

    Dev Patel on tässäkin, kuten David Copperfieldissä, pääosassa hyvin peribrittiläisen sankarin, tai luuserin, ritarin ja selviäjän osassa. Ja on jännä, miten hän käsittelee pelkoa, sankaruutta, jänishousuutta...

    THE GREEN KNIGHT oli mainiota nähdä ennakkoon 19.09. A24 pistää hilparilla uusiksi pyöreän pöydän ritarin  Sir Gawainin myyttiä sankarudesta, sanansapitämisestä. Välillä tunsi olevansa Saamenmaalla ja katsomassa kotimaisia avohakkuita. t.co/ws7eaDiGTC

Teatterinlumoa Letterboxd At cinema today 27.09.2021. 

28.09. Shang-Chi and The Legend of The Ten Rings, Cinamon. Shang-Chi and the Legend of the Ten Rings (2021) ★★★★. Päivän elokuvana valkokankaalla suuri Marvel-seikkailu Shang-Chi and The Legend of The Ten Rings. Ettei kaikki tarinat olisi valkoihoisilta miehiltä valkoihoisille miehille valkoihoisista miehistä. Kuinka vetreä seikkailu, purpuroliot ja lohikäärmeet.

    Huumoria, rentoutta, feminismiä ja ennen kaikkea letkeyttä tuo koomikko-muusikko Awkwafina. Myös tässä leffassa hänellä on hauska mummi.

    Surun, epätoivon ja pakkomielteen vaikutus koko elämään. Teatterinlumoa Letterboxd:

 

29.09. Respect, Cinamon, Kosmos, leffa & kaffi. Respect (2021) ★★★.  Tämän viikon leffa & kahvi näytös aikuiseen makuun oli RESPECT, jota en nähnyt Rakkautta ja anarkiaa festareilla. Mutta nyt näin. Suuren Kosmos-salin lippu maksoi kantapeikolle n 6,40€. Maksuun kuului kupillinen kahvia ja keksi. Cinamonissa, Redissä muuten joka 10. lippu ilmainen.

    Aretha Franklinista kertova elokuva lähtee letkeästi käyntiin vasta Redin tapaamisella, jolloin mukaan tulee seksikkyyttä, käsivaralla kuvausta, kun Ree olisi päässyt irti pastori-isän holhouksesta, ja olisi vasta nyt aikuinen nainen. Alun tyylitelty tahrattomuus meikit, hiukset, puvustus, lavastus ja jäykähkö kuvaus ilmeisesti alleviivaa myös albumien polish, puunattua, riskitöntä saundia verrattuna rentoon ja luovaan, omaan ääneen. Mutta olivatko mustat muusikot silloin puuvillapelloilla. Teatterinlumoa Letterboxd: At cinema today.

30.09. No time to die, Cinamon, Kosmos, ensi-ilta. Tänään tämä odotus loppui. Täyteläinen, pakkaset ja pahikset kohillaan, lokaatiot, joissa maisema ja ihmisen rakentama yhteiselossa, kividessä vuoressa tai sademetsässä. Hienot mopoajot. Kun on tunteet. Ei mikään lyhytelokuva.

Syyskuussa näin 46 leffaa valkokankaalta, Rakkautta ja anarkiaa 22 leffaa.

Valtavirran ulkopuolelta ainakin: 

WHS Teatteri Unionissa mm Piiskasarjan 16 mm Venus in Furs, 

Kino Reginassa mm punkklassikko Jubilee ja ihastuttavan fetisistinen ja feministinen ranskalainen seikkailu JUDEX – SALAPERÄINEN KOSTAJA (1963), 

Night Visions esitti mm Night of the Living Dicks ja Lux Æterna.

Orionissa Ajatusrikolliset 16 mm  ja Lauran huone Q& A.

Ja Rakkautta ja anarkiaa -festarin 22 leffaa.

06.10. Persian oppitunnit, Cinamon.

08.10. Ypotron - Final Countdown, 16 mm, WHS Teatteri Unionissa.  Agente Logan - missione Ypotron (1966)  ½ hädin tuskin puoili tähteä. 16 mm film. Valkokankaalta 16 mm filmi Ypotron - Final Countdown (1966) oli silkkaa seksististä puuduttavaa blondsploitaatiota, jossa latino päätähtikin on pitänyt valkaista. Kohtaukset kaappaakin kunnon bondroiston egon tyynesti omaava, kovasti Peter Lorren näköinen heebo Luciano Pigozzi aka Alan Collins, lempinimeltään Italian Peter Lorre.

Twitterissäni 1 tai jossain on muutama keskittymä myös hänen giallo, pulp ja ss-elokuviaan.

Teatterinlumoa Letterboxd: At cinema today 08.10.2021. 

 

08.10. Starship Invasions, 35 mm, WHS Teatteri Unionissa, ( 101. elokuva valkokankaalta tänä vuonna.) Starship Invasions (1977) ★★½ tänään valkokankaalla Isku avaruudesta (Starship Invasions; Project Genocide, 1977) WHS Teatteri Unionissa. Night Visions esitti elokuvia, Christopher Leen kanssa viestitimme aatoksien voimalla. Galaktinen pläjäys olikin 100. näkemäni leffa valkokankaalta koronavuonna 2021.

    Moneskohan näkemäni Lee tämä oli?  Twitterissäni juliste(et).

Teatterinlumoa. Letterboxd:

9.10. No time to die, Cinema Orion. No Time to Die (2021) ★★★½ .Eilen toistamiseen Bond valkokaankaalta. Ääripäiden värimaailma: yönsini ja meripihka toistui, tälläkin kerralla alkoi nordic noirista, kävi kauhuelokuvassa kunnes siintyi romanttiseen "Rivieraan", jännäriin, agenttitarinaan toimintaan. Mutta oliko Homeroksen harharetki? Orfeus? Teatterinlumoa Letterboxd: At cinema today

9.10. Candyman, Cinema Orion. Candyman (2021) ★★★★★ Say His name... Tänään Candyman (2021) toisen kerran. Ensimmäinen kerta oli syyskuussa Rakkautta & anarkiaa festareilla. Olisi saanut olla ensi-illassa isoissa saleissa heltsingissä, eikä bondi, joka tuli ensi-iltaan viikko sitten. Ei pelkästään valkoisia pelastajia. Ei pelkästään tummaihoisia uhreja. Ei pelkästään pyhimyksiä. Nykytaiteen uhraamista kapitalismille. Meidän vanhojen kulmien, huudien jyrräämistä tuusaksi ja nuuskaksi, ja päälle rakennetaan ökyille lofteja.  

    Candyman (2021) soundtrackillä on sopevat sanat mustan esi-punkbändin DEATHin piisissä Resurrection (YouTubeMusic). Teatterinlumoa. Letterboxd: At cinema today

 

10.10. Olipa kerran utopia, Q&A, Cinema Orion. Once Upon A Time There Was A Utopia (2004) ★★★½  Dokumentin ja leikkauksen, muistelon helmiä... Lasse Naukkarinen: Olipa kerran utopia (2004) leffan jälkeen ohjaajana muisteli Q&A:ssa cinema Orionissa. Paikalla myös leikkaja Tuuli Kuittinen. Tänään valkokankaalta Lasse Naukkarisen Olipa kerran utopia. Erityisen koskettava katsoa, koska edellisenä päivänä oli uutisia Jim Pembroken menehtymisestä. Hänen musiikkiaan kuullaan tässä. 

     Jossa kummassakin leffassa, tässä ja Finianin sateenkaaressa, istuttiin rauhallisesti protestissa, ja kunnes kyt poliisit vievät. Tuomiojankin. Teatterinlumoa  Letterboxd: At cinema today 10.10. 

 

10.10. Finianin sateenkaari, film, Kino Regina. Finian’s Rainbow (1968) ★★★ Valkokankaalta Francis Ford Coppolan hölmö, mutta tyylipuhdas technicolor-musikaali Finianin sateenkaari. Jossa kummassakin leffassa istuttiin rauhallisesti protestissa, ja kunnes kyt poliisit vievät. Tuomiojankin. (viittaus edelliseen elokuvaan)

   Laakson yhden lohkon väki on napit vastakkain poliisin kanssa. Poliisi tukee sokeana rikasta rasistista senaattoria syvästä etelästä, joka on opettanut koiransa hyökkäämään ei-valkoisia kohti... Laakson väki on istumalakossa ts rauhallisessa mielenosoituksessa, jossa istutaan maassa omassa maassa, omalla maalla. Poliisin väkivalta jatkuu tässä vuoden 1968 leffassa kuin myös 2021 Candymanissä. Tuo etninen profilointi. 

    Tulee valkoinen pelastaja Woody kantaen akustista kitaraa, josta emme näe, lukeeko sen kyljessä: Tämä tappaa fasisteja. Mutta tämä Woody on tuuhearintakarvainen tatuoitu leveärintainen riski mies. 

Naisilla on suht suppeat roolit. Kun voidaan taikoa katalookista ilmaiseksi mitä vaan jännää, niin yhteisön naiset, nuo metatöitä tekevät naisrukat, toivovat parempia pesukoneita ja pannuja. Ukot vain pistävät jalalla koreasti. Fred Astairen hienoin koreogragia on tankotanssin ja laatikkojen päällä tanssin välimaastossa. 

     Yksi nainen on mykkä, hän tanssii loistavasti, tosin koreografiat on kirjoitettu, että hameen alle on      jostain syystä nähtävä.  Plääh, seksismiä. 

   Teoksen kiinnostavin hahmo on Leprechaun, leprikorni Og, jolla on upea sinivihreä samettitakki ja silinteri. Hän on dandy, keiju, ja ennakoi tulevan vuosikymmenen glamrockia, sekä toistaa aikakauden Hendrixiä. Hän on Tommy Steele, joka saa laulaa luritella sielunsa pohjasta.

On kuin Woody ja Og edustaisivat hippiliikkeen ääripäitä.

   Leprechaun (nykyiiriksi leipreachán tai lioprachán) Og (Tommy Steele) ja kapoisen naisroolin Petula Clark kirmailevat Filianin sateenkaaressa, jossa myös Candymanin tapaan käsitellään rasistista poliisia joka on syvän etelän rasistisenaattorin käskyläinen.

Toki valkoisesta näkökulmasta. Joka voi olla antifasistinen. Myös ameriikassa...  

Olisiko irlantilaiset voineet tehdä tämän.

Teatterinlumoa Letterboxd. At cinema today 10.10. 

 

10.10. Dyyni, Cinema Orion.

11.10. Hold Me Back, Helsinki Cine Aasia, Vuotalo, ilmainen. Hold Me Back (2020) ★★★★½. Tänään valkokankaalla näkyi myös Ohku Akikon virkeä romkom Hold Me Back ilmaiseksi Vuotalolla, Helsinki Cine Aasia. Kolmikymppinen sinkkunainen juo toverin Italiasta lähettämää limocelloa, (eikä vodkaa kuten Bridget Jones), ja keskustelee mielikuvituspoikaystävän kanssa, joka on oikein kannustava, humaani ja aina paikalla... 

    Toimistossa, työpaikalla on hottiksia, komeita kuin Conrad Veidt ja Teuvo Tulio, sekä myös ujoja söpöliinejä beatles-kampauksissa. Romanttisen komedian aihiossa käsitellään sinkkuelämää ja työelämää, kummankin paineita, yksinäisyyttä, nöyristelevää ja seksististä työilmapiiriä. Mutta kuitenkin luovalla otteella. Ei ihme, että kahmii palkintoja. 

    Erityisen mukavaa nähdä tämä kansainvälisenä tyttöjenpäivänä 11.10.2021. Teatterinlumoa Letterboxd. At cinema today 11. 10. 

11.10. Livet efter döden, Vuotalo, Måndagsbio, ilmainen. Life After Death (2020) ★★★½.  Valkokankaalta tänään Klaus Härön Livet efter döden (ilmainen Måndagsbio | Armas-festivaali, Vuotalolla) Oikein vilkas Q&A : Paikalla Peik Stenberg ja Lena Labart. Leffan yksi päähenkilö oli vihreä lastipiili, josta puhuivat:  Twitterini 1

    Klaus Härön Elämää kuoleman jälkeen (ilmainen Måndagsbio | Armas-festivaali, Vuotalolla) Oikein vilkas Q&A : Paikalla Peik Stenberg ja Lena Labart. Leffan yksi päähenkilö oli Elsa, eläköitynyt, yksinäinen entinen mielisairaanhoitaja, toimelias isosisko: Twitterini 2. Teatterinlumoa Letterboxd: At cinema today 11.10. 

 

12.10. Blind beast, film, WHS Teatteri Unionissa, Piiskasarja. WHS Teatteri Unionilla jatkui Piiskasarja, vaikka korona oli kurittanut kovin käsin 2021 monia kinkystä kiinnostuneita osapuolia, niitä elokuvannäyttäjiä ja elokuvankatsojia. Jo toisena koronavuonna. Tänään 12.10. valkokankaalla etenimme Piiskasarjassa tuotokseen nimeltä Blind beast.  Japanilaiselokuva fetisoi ruumiin osia niin pitkälle, että veri alkaa norua niiden välistä. 35 mm filmiltä. Sekstinen, ja täysin pilattu elokuva tuolla, öh, seksismillä. Ja onko rumempia miesten alushousuja kuin tässä. Alkuasetelmasta ja lopusta saisi kaikenlaista, mutta tuo matka siinä välillä. Voi voi. On surkeata, kun elokuvaa on tehnyt vain yksi sukupuoli. Ja silmtä sidottuna näköjään siinäkin. 

 Blogissani  muustakin tämän vuoden Piiskasarjasta: WHS Teatteri Unionilla jatkui Piiskasarja, vaikka korona oli kurittanut kovin käsin 2021. 

13.10. Yö armahtaa, Cinamon, leffa & kahvi näytös. Gracious Night (2020) ★★★.   Valkokankaalta Mika Kaurismäen tuorein YÖ ARMAHTAA sopii meille, joille korona ja Corona baari on koskettanut, koskettaa. Kun grynderit gryndaa kulttuuri- ja kulttipaikat kumoon, koska heille rahaa puhuu. Ensin puhumattomia miehiä, sitten Topi ja Dave. Näyttelijöiden sukupolvia, ketjua.Teatterinlumoa Letterboxd. At cinema today

15.10. The Last Duel, ensi-ilta, Cinamon. The Last Duel (2021) ★★★★. Valkokankaalta 1300-luvun ei niin ritarillinen metoo -keissi ritarien kaksintaistelu The Last Duel nähty. Miksi Jean de Carrouges on suomalaisittain juro ja huumorintajuton pitkävihainen riidanhaastaja takatukkineen kuin Jaskan grillin jonosta. Miksi GoT tyylin orgiat, sadistinen poikakuningas  Twitterissäni 1

    Adamia paidatta, muttei niin usein kuin Girlsissä. Mitä tämä rooli merkitsee. Ensi-illassa 15.10. Hienoa kynttilävalaistus, linnat, haarniskat ja hevoset. Korvakorujen yksityiskohdat kuten Gladiaattorissa. Mutta mitä kiinnostavia romaaneja he lukivat tuohon aikaan? Twitterissäni 2. 

    Yksityiskohtia, iso kuva. Katsoa elokuva ensin, lukea tositarina sitten. Elokuva jakaantuu kolmeen, neljään osaan, kolme eri kertojaa kertoo oman versionsa. Kaksi tuntia on sopiva mitta.

Mitä merkitsi lukutaito, taito laskea. Mitä kunnia, miten sanaan voi luottaa. 

    Yksityiskohtia, iso kuva. Katsoa elokuva ensin, lukea tositarina sitten. Elokuva jakaantuu kolmeen, neljään osaan, kolme eri kertojaa kertoo oman versionsa. Kaksi tuntia on sopiva mitta. 

    Ihan en olisi tällä roolituksella mennyt, kaksi hutia. Mutta ehdottomasti itse tsekattava. Ridley Scottin suuri elokuva, ei ehkä niin nappiin kuin pääteoksensa. Tässä on tärkeintä sanoma. Erityisen kaunis, synkkä ja sinisen puhuva, tosin turnajaiset liian pienellä alueella. 

    Symbolinen, tätä aikaa. Sekä kertoo 1300-luvun lopusta, jossa nainen on miehen omaisuutta. Tämä oli siis omaisuusrikos. Naista vanhempi polvi naisia eli anoppi kertoo, että me too. Mutta anoppi ei tehnyt siitä haloota eikä oikeusjuttua. Le Grisin palvelija taas on ällö, llipevä valehtelija, joka tietää miten naisen saa kiikkiin isäntäänsä varten. Hän on tottunut toimija. Kuten myös elokuvapisneksessä on ollut näitä, jotka hiljentävät, antavat tapahtua.

    Ennen instagramin punkstoo:ta, ennen twitterin metoo:ta 2017 oli Kansallisteatterin päänäyttämöllä Anna Paavilaisen loppuunmyyty monologi Play rape, näytelmä, joka kysyi, miksi jokaiseen näytelmään, elokuvaan pitää kirjoittaa se r/isk/auskohtaus. Vuonna 2016. Tämä Scottin työ on vähän niinkö pakko katsoa.  Teatterinlumoa Letterboxd. At cinema today. 

16.10. Koma, Night Visions Pre-Halloween Extravaganza.Coma (2019) ★★★. Valkokankaalta neukku-nolanilainen, ei kovin halpa ja täysin suuruudenhullu skifileffa COMA (ohj. Nikita Argunov, Venäjä 2020). Visuaalisesti huumaannuttava kuten Doctor Strangen fraktaalit. Mietityttää kuten Bulgakov. Night Visions Pre-Halloween Extravaganza festivaali alkoi.  Teatterinlumoa. Letterboxd: At cinema today. 

 

16.10. Event Horizon, Night Visions Pre-Halloween Extravaganza. Event Horizon (1997). ★★★★★ 4K! Valkokankaalta hirmuisen jännittävä valtavan suuri b-elokuva EVENT HORIZON (ohj. Paul W.S. Anderson, 1997) 4K ensiesitys Suomessa. Harvoin skifi on näin verinen. Myös ääniraidan Prodigy ennakoi Matrixia. Night Visions Pre-Halloween Extravaganza festival. Aivan kuin kotiin tulisi.

     Minulla ei ole mitään vastaan yksipäiväisille tapahtumille, lauantai varsinkin on solidaarisesti vakain päivä astua elokuvasaliin jos ei nyt aamusta iltaan niin päivästä ainakin. Nyt kun aurinkokin laskee niin varhain.

    Tämä kattaus taisi kallistua aikalailla skifin puolelle, oli uutta ja vanhaa. Minulle sellainen avaruusooppera ei iske jossa vain uroot istuu koneissaan rumat kypärät päässä ja ampuu mitä tahansa vihollista, tai valloittaa. Vaan mitä kaikkea skifissä voi tehdä. Kuinka moni Event horizonin keksintö on nykyään käytössä. Vai oliko niitä. 

16.10. Breeder, Night Visions Pre-Halloween Extravaganza. Teatterinlumoa Breeder (2020) ★★★★★.  Seuraavana valkokankaalla oli häkellyttävän toimiva kauhuelokuva - art house maustein eli BREEDER. Ohjaajana mm Pusherin kirjoittanut Jens Dahl, Tanska. Olen viime vuosina lukenut aika lailla dekkareita, skandidekkareita, jännäreitä, nordic noiria, jossa vapaudenriistoa, kidutusta, hyväksikäyttöä. Tämä omaa luokkaansa. Suosittelen. Eksploitaation, ahdistavan elokuvakokemuksen ja kidutuksen tavoin voi kauhussa, kummassa ja genre-elokuvassa käsitellä hyvinkin vaikeita, raskaita, läheisiäkin, tai läheltä liippaavia aiheita. Visuaalisena tämä on aika hätkähdyttävää kokeneellekin katsojalle. Goren ja väkivallan keinojen taustalla ihmisen itsekkyys, oman edun tavoittelu, empatiaan kyvyttömyys ja haluttomuus, ihmiskauppa, rasismi, monenlainen sorto, ikuisen onnen, nuoruuden, sileän ihon tavoittelu, yli-ihmisyys. Luokkayhteiskunta, pohjoismaat ja venäjä, eriarvoisuus, bättre folk. 

    Tätä kohtaan on esiintynyt turhia kyseenalaistuksia eksploitaatiosta ja raakuuksista  joita ei ole esitetty mm New Order -leffasta. Night Visions ei petä. Tänäänkään. 16.10 

Q&A klippejä ennen ja jälkeen esityksen leffasta THE BREEDER. Vieraana elokuvasta näyttelijä Eeva Putro. Kuvia ja videoklippejä Instagramissani 1 kuva, 2 kuva , 3 kuva, sekä  blogissani Ennen Halloween Extravaganzaa häppeninkiä oli Night Visions Pre Halloween Extravaganza 16.10.2021. Letterboxd: At cinema today.

16.10. Jiu Jitsu, Night Visions Pre-Halloween Extravaganza. Yhden päivän genre-elokuvien festivaali, sopevasti halloweenin aikaan, sekä epidemian.  Jiu Jitsu (2020) ★★★★★ Night Visions Pre-Halloween Extravaganza festivaalin ehtoon päätti ehtoisa ja riittoisa Nic Cage aivan urvelossa taistelupätkässä Jiu Jitsu (2020). Sopivasti fetsit vinossa -tyyliin. Nicolas Cagea on ennenkin Bio Rexissä nähty, tätä ennen Rakkautta ja anarkiaa -festareilla leffassa PIG sekä parisen vuotta sitten leffassa MANDY.

 Review by Teatterinlumoa.Watched Oct 16, 2021. Teatterinlumoa’s review published on Letterboxd: At cinema today. 

17.10. New Order, Cinamon. New Order (2020) ★★★ kyllä maailmanlopusta voi kertoa muullakin kuin alastomalla naisen vartalolla, ihan winkkinä. Ei wänkkinä. Valkokankaalta privaatimmat festivaalit jatkuvat. Meksikossa kovin valkoihoinen rikas perhe viettää prameita häitä. Heitä palvelee alkuperäiskansaa tai ainakin tummempaa ihosävyä omaavat ihmiset ruodussa. Ulkopuolella on kaaos. Tyly visio, kuten ghetot, Guantanamot, leirit. Eivätkö ihmiset edes halua oppia, kehittyä, tuntea myötätuntoa. Ensi-ilta pe 15.10.  Letterboxd: At cinema today.

17.10. Halloween kills, Cinamon. Halloween Kills (2021) ★★★.  Valkokankaalta. Pitäisikö Michael Myersin jo eläköityä ja siirtyä haravoimaan niitä lehtiä. Ei ehkä ihan just tänään vielä. On se aika vuodesta. HALLOWEEN KILLS toimi, ainakin aluksi, Carpenterin protokollan mukaan: kauhu, toiminta, jännäri. Mukana myös koomikkoja, diversiteettiä. 

Verenhimoinen yhteisö jahtaa hirviöitä kun on Halloween.

     Loppupiisi on hyvin energinen, ajanjaksoon vievä ja uskottava.  Letterboxd: At cinema today.Review by Teatterinlumoa 

23.10. Tanssi yli hautojen, 4K, Kino Regina. Tanssi yli hautojen (1950) ★★★★★  Toivo Särkän Tanssi yli hautojen (1950) näytettiin komeasti restauroituna 4K kopiona, jossa helmet säihkyivät kilpaa Leifin ja Eilan silmien kanssa kovin austenlaisissa tanssiaisissa. Käsikirjoittajana Mika Waltari. Mutta millainen oli keisarin ja suomitytön romanssi?

Kino Reginassa 23.10.2021

    Kauko Käyhköllä kuvassa oli nätit Red Hot Chili Peppers -letit, ja tyyli-ikoni Siiri Angerkoskella upeat asusteet, hansikkaat, viuhkat.

   Ylioppilas (Mikko Niskanen) oli tavattoman kaunis, kuin Zilliacus-suvusta. Rakastunut aktivisti (Mauri Jaakkola) vartioi, mukana de Geer (Thure Bahne) sekä Runar Schauman, joka Helmikuun manifestissa näytteli Eugen Schaumania. Luonnollisesti... Rewatched by Teatterinlumoa.

 

23.10. Yksittäistapaus, Kino Regina. One-Off Incident (2019) ★★★★★ Valkokankaalta tänään Yksittäistapaus, Kino Reginassa. Aina tärkeä nähtävä. Rewatched by Teatterinlumoa. At cinema today 23.10.2021. 

23.10. Keskustelu, film, Kino Regina.  The Conversation (1974) ★★★★★ tai ★★. Sekstinen, hihhuloiva ja klaustrofobinen 70-luvun kuvaus salakuuntelusta ja pakkomielteestä. John Cazale taas on rautaa. Zizek on jo tästä kaiken sanonut, viemärit, piilottaminen, ameriikka.

27.10. The French Dispatch, Cinamon, leffa & kahvi näytös. Paras Wes Anderson, hengästyttävän nopea puhe, silmäkarkki, näyttelijät! Varsinkin revisions to manifesto osuus.

Juliette joka viittasi ehkä Grecoon. Vaikka näyttelijä Lyna Khoudri muistutti enemmän Les yeux sans visagen Édith Scobia. Varsinkin kasvonaamiossa. Myös muita viittauksia, Del Toron ja Chalametin elokuviin, seinällä masculin / feminin. Sopisi kirjaksi, animaatioksi, sarjakuvaksi. Näytelmäksikin..

28.10. Sorjonen, Cinamon. Bordertown: The Mural Murders (2021) ★★★ Halloween on alkanut. Se olikin 19. kotimainen elokuva valkokankaalta tänä vuonna. (Kaikkiaan näin 121 leffaa valkokankaalta 28.10.2021 mennessä tänä armottomana vuonna.) krediiteissä mm Jussi TwoSeven ja Heikki Kossi.

#sarjamurhaajakeissi

    Traditionaalisesti hullujenhuoneella on pöytätennis-pöytä, pingis, jota Sorjonen pelaa automaattisyöttäjän kanssa, parta pitkänä ja ihmisenä rikki oman perheen tragedian jälkeen. Mutta pöytää voi käyttää muuhunkin, kun Sorjosen apua tarvitaan. Vaikka Kari Sorjonen ei ole vielä terve.          Jotain mielleyhtymiä tuli Aleksis Kiven Lapinlahden mielisairaalan päiviin, sekä Ville Virtasen edelliseen dekkarirooliin Kylmäverisesti sinun. Jossa Ville oli rikoskomisario Veli Miettinen. Joka joutui, tai halusi hoitoon. Tragedian jälkeen.

    Sorjosen tytär opiskelee, ja on ehkä iskän alalle suuntautumassa. Sarjamurhaaja Lasse Maasalo ( Sampo Sarkola ) istuu Riihimäellä, mutta hän voisi auttaa ensikäden tiedoilla, kun Muraalimurhat alkavat.

    Osin mennään Uhrilampaiden tyyliin, tradition mukaan. Sopiiko elokuva valkokankaalle, kun se on jatkoa kotimaiselle notdic noir dekkarisarjalle. Kyllä, jos haluaa nähdä kotimaisia elokuvia valkokankaalta, niin kannattaa käydä elokuvissa.

    Värimaailma on sopivan sinisenharmaan synkkään, johon vintage ruskea luo jotain lohtua, ehkä vähän nukkavieruista kodinomaista 70-lukua, ja sitten jatkuu vihreä väri, luonto, toivo.

Pidän Sampo Sarkolan sosiopaatti/psykopaatti jne väkivaltaisista tai valtaa käsissään pitävistä rooleistaan valkokankaalta, Yle Areenasta, dvd:ltä sekä myös teatterissa.

   Anu Sinisalo on myös odotettu, mukava, tarpeellinen ja arvaamaton lisä kotimaisemissa dekkareissa.

Kerrankin nordic noir ei ala, että alaston nuori valkoinen nainen löytyy rannalta...

28.10. Liekitetty nainen, film, piiskasarja, WHS Teatteri Unionissa. A Woman in Flames (1983) ★★  Päivän toka elokuva valkokankaalla tänään #piiskasarja/n Liekitetty nainen (1983) WHS Teatteri Unionissa ei ollut 80-luvun Päiväperho, mutta kinkympi rakkaustarina. Miinusta seksismi: minkähän sukupuolen paljasta pintaa näytetään enämpi ja miks. Vermeille ja kaulapannoille 🔥🔥🔥 28.10.2021. Yllättävän paljon samaa tunnelmaa kirjahyllyn edessä ennen partyjä oli myös Hytti nro 6 leffaversiossa... Vermeille ja kaulapannoille siis isot pojot. Mutta seksismi. Elokuvassa on pari kohtaa yhteneväisiä, yllätys yllätys, Hytti nro 6:n kanssa: kun ihmiset haahuilevat juhlissa tai ennen juhlia kirjahyllyn edessä, sekä kun naiselle sanotaan, hymyile, enemmän... Miehen penis on niin pyhä, ettei sitä saa nöyttää. Vaikka näyttävän gigolon työskentelytehtäviä muuten näytetäänkin.

30.10. Lasti, lyhytelokuva, Night Visions Halloween Extravaganza, Lasipalatsin Bio Rex, (20. suomalainen leffa tänä vuonna. ) Carrier (2020)  ★★★★½ Valkokankaalta. Max Ovaska ohjasi lyhytleffan Lasti, toisenlaisesta äitiydestä, raskaudesta ja synnytyslabyrinteistä huippunäyttelijöiden kera. Lyhäri sitten näytettiin meille alkukuvana ennen lovecraftin kuuloista pitkää elokuvaa Beach house. Night Visions Halloween Extravaganza 30.10.2021.

    Max Ovaska ohjasi lyhytleffan Lasti, toisenlaisesta äitiydestä, raskaudesta ja synnytyslabyrinteistä huippunäyttelijöiden kera. Huipuilla tarkoitan arvostamiani näyttelijöitä sekä teatterista (mm KOM-teatteri, Ryhmäteatteri, Turun kaupunginteatteri, Helsingin kaupunginteatteri ) että valkokankaalta ja koti-tv:stä. ( Lyhäri sitten näytettiin meille alkukuvana ennen lovecraftin kuuloista pitkää elokuvaa Beach house. ) Elokuvaohjaaja ja näyttelijä Ovaskan lyhäri LASTI olikin 20. kotimainen leffa, jonka näin valkokankaalta tarkoituksella tänä armottomana vuonna. Leffa tunnetaan myös nimellä Carrier, joka englanniksikin sopii raskauden ja taakan, jopa riipan merkityksinä ulkomaille. Toki suomeksikin.

    Erityisen hienoja näyttelijävalintoja ja yksityiskohtia mm laivaisännän hiusten vaalennetut raidat ja leikkaus juuri kuin esikuvillaan. Näyttelijä on tuttu myös M/S Romantic minisarjasta.

    Paikalla oli myös Lastin käsikirjoittaja Josefina Rautiainen.

Kun raskautta ja raskaana olevia naisia on ennen kuvattu kovin yksioikoisesti, niin tämä sai käsikirjoittaja Josefina Rautiaisen tarttumaan kynään, ja korjaamaan asian. Max Ovaska ohjasi lyhytleffan, joka olikin ensimmäinen, johon kässärin teki joku muu kuin hän itse.

Lasti,

Trilleri, kumma, komedia, kotimainen.

mm Lasti-kuvia häppeningistä: blogissani Night Visions Halloween Extravaganza oli minun valintani Halloween-viikonlopulle 30.10.2021. Sekä muutenkin kauhusta, ja Night Visionsin häppeningeistä linkissä. Sekä Twitterissäni, Instagrameissani ja niin edelleen. 

Teatterinlumoa’s review published on Letterboxd: At cinema today. 

 

30.10. Beach house, Night Visions Halloween Extravaganza, Lasipalatsin Bio Rex.  Review by Teatterinlumoa The Beach House (2019) ★★★ Valkokankaalta kovasti myös lovecraftilta kuulostavaa musiikkia.

Jeffrey A. Brown: The Beach House (USA 2019 tahi 2020). Hyvin lovecraftmainen, myös pimeässä hehkuvine luonnottimine (not from this earth, mutta ehkä jonkin muun pinnalta kuin maan, siinäkin on kaksi vaihtoehtoa, aina) väreineen. Jopa musiikki oli lovecraftilainen kattaus. Päähenkilönä on poika tai siis nuori mies, (Noah Le Gros, verensäkin puolesta kauhuun kallistuva) joka vie tyttöystävänsä iskänsä kesähuvilalle...

   Nuori nainen Emily (Liana Liberato) näyttää tavattoman nuorelta, eikä saa pitää yhtä peittäviä vaatteita kuin miehet, mutta hän opiskelee kiinnostaa alaa, joka tietenkin pohjustaa tätä elokuvaa. Jostan syystä naapuripariskunnalle on annettu lupa asustella tuossa huvilassa. Se siitä romanttisesta viikonlopusta. Vai mikä heillä oli mielessä. Kaikkien vaihtoehtojen summaaminen.

   Vanhempi pariskunta koostuu naisesta Janesta (Maryann Nagel), jolla on peilikaappi täynnä pillereitä, ja miehestä, Mitchistä, (Jake Weber, joka oli tasa-arvoinen puoliso tv sarjassa Näkijä, alkup. Medium, pääosassa sarjassa oli Patricia Arquette, joka kertoi myös unistaan, joihin liittyi Suomi, silloin ). Ja aina kuin on lääkkeitä ja huumeita pelissä, niin katsojalle, kokijalle tulee monta vaihtoehtoa.

   Paikoin sopivan panikoiva tuore elokuva. Ironisesti samanniminen kuin naisille tarkoitetut viihdyttävät kirjat, joissa nautitaan omasta kehollisesta rauhasta, piitsillä, hiekalla, yksin tai kaksin. Kehokauhuakin tässä oli. Että ei sen puoleen... Teatterinlumoa’s review published on Letterboxd: At cinema today. 

30.10. Noiduttu sydän, 4K, Night Visions Halloween Extravaganza, Lasipalatsin Bio Rex. Angel Heart (1987) ★★★★½ Valkokankaalta. Tuttu videokasetilta. Alan Parker in memoriam.

Alan Parker muistoksi. Kauhua sisältävä noir - noiria sisältävä kauhu huimaa suurelta kankaalta, mutta tässä näkyy myös eläinrääkkäys, ja muitakin epäilyttäviä kohtauksia. Aiemmin eri vuosikymmeninä nähtynä videokassulta näitä ei ole huomannut, tuntee vain väreen, tunteen, sävyn. Valkokankaalla välin överiksi menevät lähikuvat - hm, tutunkuuloisen - Louis Cypherin ( Robert de Niro ) kynsistä, Lisa Bonnetin yliseksualisoiminen, mutta silti pelaisin yhä twisteriä Mickey Rourken kera, hän nykyään paijaa ja pelastaa koiria. Rourken on leffan päähenkilö, yksityisetsivä Johnny Favourite, joka saa kinkkisen tehtävän löytää kadonnut henkilö.

    Elokuva on hyvin noir, ja kauhua. Se ei ole mustavalkoinen, eikä seepia, koska värikuvassa näkyy veri, ja veitset kiiltävät. Se on neo-noirin lisäksi myös southern gothic, koska tapahtuu osin maagisessa New Orleansissa.

 

30.10. Last Night in Soho, ennakkonäytös, Night Visions Halloween Extravaganza, Lasipalatsin Bio Rex. Last Night in Soho (2021) ★★★★★ Teatterinlumoa’s review published on Letterboxd:

Valkokankaalta. Vihdoinkin. Vuoden odotetuin leffa ennakkonäytöksenä Night Visions festareilla. Moderni giallo, tyttöjen elokuva. Jos ja kun Cruella avasi oven vahvojen nuorten naisten tarinoille vaatesuunnittelijoiden maailmassa svengaavassa Lontoossa joka oli muuttunut punk ja ska lontooksi, niin Edgar Wrightin uusin viiltää syvemmälle, 60-luvun lopulle. Ekstaattinen, hengästyttävä.

    Tuorein giallo. Olihan tämä yhtä upea kuin kuvat, julisteet, trailerit, giffit. Kyllä ennen oli paremmin. Musiikki nyt ainakin. Terence Stampin Fellini valitsi Toby Dammitin rooliin euroopan dekadenteimpänä tyyppinä episodielokuvaan Spirits of the Dead, jonka omistan dvd:nä.

     Toinen 60-luvun lopun ikoni, ihminen, mm Emma Peelin roolissa mustassa nahkapuvussa upeillut Diana Rigg oli mukana vielä myös tässä leffassa. Diana oli myös Game of Thronesissa, sekä ihastuttavassa brittisarjassa Me metallinetsijät, jossa näytteli tyttärensä Rachel Stirlingin kanssa.

   Eilisen huipentumana Edgar Wrightin uusin Last Night in Soho valkokankaalla. Nyt kun hesarin mielipidepalstalla yritetään sanella, mikä on koululaisia turmelevaa kirjallisuutta ( lue erinomainen Marko Hautala: Kuokkamummo), niin roisaalta elokuvissa kauhun sisällä voi tehdä ekstaattista taidetta jossa sanoma. 

30.10. #shakespearesshitstorm, Night Visions Halloween Extravaganza, Lasipalatsin Bio Rex. Shakespeare’s Shitstorm (2020) ★½ Kun mitään ei saa enää sanoa... Ja sitten Lloyd Kaufman tekee tämän...

    Tällä kertaa Shakespearen arkusta otetaan Myrsky, ja paskamyrskyhän tästä tulee, monin tavoin. Virkeä Kaufman on monessa roolissa mukana, kunnioitetaan John Watersin tapaa, tehdä elokuvia, spektaakkeleita, mutta jotenkin jämähdetään. Esim miesten alastomuus, vähäpukeisuus ja keikistely on näemmä yhä tabu, vaikka tässä mässäillään tabuilla ja eritteillä.

   Ja vaikka leffaa ennen Kaufman videotervehdyksessä (2014) muisteleekin suomalaista saunaa alastomine miehineen. 

   Kukapa ei, kukapa ei ;)

   Kohteen olisi voinut kohdistaa inselleihin, äärioikeistoon, foliohattuihin, jotka niitä oikeita lumihiutaleita ovat. 

31.10. Bad Taste, film, Kino Regina, Peter Jackson 60 vuotta. Bad Taste (1987) ★★★★★ BAD TASTE, nerokkaan oivaltavana Antti Lindqvistin suomennoksena, aka Peter Jackson 60 vuotta pirskeet alkoivat komeasti Kino Reginassa. Leffasta voi nauttia sellaisenaan tai sitten ydinvoiman, kapitalismin ja kolonialismin kritiikkinäkin. Onhan tää hulvaton meno omalla videokassulla ja suurelta valkokankaalta.

31.10. Meet the Feebles, film, Kino Regina, Peter Jackson 60 vuotta. Meet the Feebles (1989) ★★½  Se rujompi Muppettishöy. Showbisnes ehkä  raadollisemmin kuvattu. Kun Muppettien Miss Piggy on itsevarma, röyhkeä, upea diiva, niin Feeblesiin kuuluva Heidi virtahepo on epävarma, ja rakastunut törkeään tirehtööriin. Selkeästi fatfobiaa, ja syömishäiriölle nauramista, mutta kääntyykö ne tarinan voitoksi. Hienoa, ettei käsikirjoittajina ole pelkästään miehiä, eikä pelkästään miesten tarinoita.

    Meet the Feebles sisälsi monta tarttuvaa tunnaria dvd:ltä tuttuja mm Sodomy. Revyyllä yhtymäkohtia eilisiin Last Night in Soho sekä # shakespearesshitstorm leffoihin. Mutta seuraavaksi Aivokuollut.

   Kino Reginassa halloween jatkuu.

31.10. Aivokuollut, film, Kino Regina, Peter Jackson 60 vuotta. Braindead (1992) ★★★★★  Nerokas, verinen romanttinen komedia viehättäviin Psyko-viittauksin. Antti Lindqvistin niin ikään pulppuavana suomennoksena.

Peter Jackson 60 vuotta kekkerit Kino Reginassa.

Tätä on #elokuva, Cinema.

Salin täydeltä riemua.

Lokakuussa 33 elokuvaa valkokankaalta, 

14 valtavirran ulkopuolelta ajallisestikin, 

joista 9 filmiltä 16mm tahi 35 mm. 

9 kappaletta Night Visions festareilta, 

4 Cinema Orionissa,

4 Whs Teatteri Unionissa.

Kino Reginassa juhlittiin kun Peter Jakcson täytti 60 vee

01.11. Kungen av Atlantis, Måndagsbio, ilmainen, Vuotalo. King of Atlantis (2019) ★★★ Ruåtsalainen tositarina pojasta, jonka skitsofreenikko isä taleeraa atrain kädessä talojen katolla Atlantiksen kunkkuna. Tässäkin romanttisessa komediassa on mies, joka hoivaa isäänsä, ja luutuaa kaupan lattioita vaikka on huippukoulutettu muualle

02.11. Lumièren veljesten Suomen ensimmäinen elokuvaesitys 28.6.1896. 

21 elokuvaa

Plus se junaelokuva, joka ei ollut ensimmäinen. 

Yht 22

02.11. Eden, Kino Regina (133) Eden (2014) ★★★★★ Sex, drugs &jumputus grandemus ranskalaisen skenen reiveissä valkokankaalla: Mia Hansen-Løven dj-leffa on melankolinen, euforinen matka, biitti, jossa päähenkilö on ensin metsässä kuin 70-luvun Leaud, mutta haluaa ehdottomasti huippu-dj:ksi, eikä porvarilliset ammatit kiinnosta. 

Parasta alussa: poika Leauduilee metsässä 😉 kuin 1970-luvulla. Eilisessä Eden (2014) leffassa kuullun biisin halusin kuulla tänään Teatteri Jurkassa näytelmässä Kun on tunteet, ja sieltähän se tulikin. Vai tuliko? Daft Punk: Veridis Quo (very disco?) kuulostaa robottien hautajaismusiikilta t. juutuupin käyttäjän kakru

04.11. Agora, ilmainen, Elokuvateatteri Orion. Agora (2009) ★★★★½ Seuraavaksi valkokankaalta Alejandro Amenábarin AGORA kertoo 300-luvun matemaatikko ja astronomi Hypatiasta, joka tuli tutuksi minulle ja muille ikäluokkani feministeille kirjasta Naiset ja maailmankaikkeus vuonna 1988. Ihanaa matematiikka-päivää 4.11. MAL pistooaa.

05.11. Double feature: Last Night in Soho, ennakkonäytöksenä, elokuvateatteri Orion (135. leffa tänä vuonna valkokankaalta muutes) Last Night in Soho (2021) ★★★★★ Teatterinlumoa’s review published on Letterboxd: This review may contain spoilers. Voi sisältää spoilereita. 

   Last Night in Soho, kun näin toisen kerran valkokankaalta. Tässä kummankin kerran muistoja,. Ensimmäinen ennakko oli hunajaisilla Night Visions Halloween Extravaganza festareilla 30.10.2021. Seuraava olikin Elokuvateatteri Orionissa, jolloin se oli double featuren ensimmäinen leffa, kun toisena tuli surkea, sekstistinen New York Ripper. 

    Sisältää juonipaljastuksia, sillä ei tästä, ja mitä uutta se tuo gialloon, kauhuun ja psykologiseen trilleriin, voi olla mainitsematta näitä kohtia. Varsinkin kun vertaa misogyyniseen tekeleeseen New York Ripper. 

   Itse rakastan gialloa esimerkiksi Dario Argenton kautta, kun hänelle nainen päähenkilönä ei ole kirkuva passiivinen objekti, jota tirkistellään, vaan myös ehkä hirviö, murhaaja, kostaja, aktiivinen toimija, mitä tahansa, herkkäkin, ujokin, jolla on yhtä paljon vuorosanoja kuin miehellä, eikä hän ole vain alaston valkoisen naisen ruumis kuten Nordic Noirissa. Eli käy katsomassa kun saapuu 12.11. yleiseen jakeluun kaikkialle Suomeen. Missä elokuvateattereita pidetään auki... 

    

Nuori nainen tanssii paperisessa, itsesuunnittelemassaan puvussa 60-luvulla onnellisena, mukavan ko

din, omakotitalon yläkerrassa, levysoitin on 60-luvulta, samoin musiikki. Koska ennen oli paremmin, ainakin musiikki. Tyttö tanssii onnellisena, hieman nostalgisena pukunuken kanssa, tässä on ilmeisesti viittaus Neiti Kukkeaan, joka oli muotinukke ihanassa kirjassa I captured the Castle eli meillä Linnanneidon lokikirja. 

   Tyttö tanssii, niin, että osuu levariin, levysoittimeen. Hän onkin nykyajassa, mutta pitää parempana kuunnella hyvää musiikkia vinyyliltä. 1960-luvulta. Mutta olemme nykyajassa, tytön mummi on herttainen ja herkkävaistoinen, koska tytöllä, äidittömällä tytöllä on lahja. Tai kirous.

Tyttö haluaa vaatesuunnittelijaksi, ja hän pääseekin opiskelemaan Lontooseen. 

   Lontoo on kova paikka. Wrightin elokuva haluaakin näyttää, kuten Nuori lupaava nainen, mitä kaikkea vastenmielistä naisvihaa, hiljentämistä kyttäämistä ja häirintää nainen joutuu kokemaan. Kun minä olin Lontoossa, ja minulle sanottiin lauseen lopussa love, tai darling, tai sweetie, kuten vaikka huippusarjassa Todella upeeta, niin se ei ollut häirintää, vaan kaupan tädin tapa puhua, kuten here you are, love. Mutta kun niljakas taksikuski sanoo nuo sanat, eikä kuuntele, että tyttö on vaatesuunnittelua opettelemassa, vaan että tyttö on malli, jolla on hyvät sääret. Repliikissä äijä ihan sanookin, paljastaa, että aikoo kytätä tyttöjen asuntolan ulkopuolella. Tyttö poistuu taksista. Äijä jää kyttäämään, koska tyttö tulee ulos. Tyttö viivyttelee kaupassa.

Yleensä svengaava 60-luku esitetään leffoissa kovin kapoisasti, mutta ohjaaja Edgar Wright haluaa mennä pitemmälle kuin esim. Carnaby Street, joka sekin tietysti ohitetaan, pikaisesti. 

Tyttö menee asuntolaan. Portailla apua on tarjoamassa nuori mies. Tyttö sanoo ei kiitos. Koska koskaan ei voi tietää. Myös poika opiskelee samassa paikassa, ja toisella katsomiskerralla hän on selkeästi yhtä ujo ja epävarma. Muut opiskelijat pilettävät kuin viimeistä päivää, ja tietävät miten pukeutua ja miten puhua. Tosi ilkeästi.

   Tämä ei ole romanttinen komedia, mutta voisi olla.  Kuten riemastuttavassa minisarjassa Lost in Austen, eli Kuinka katosin Jane Austenin maailmaan, nuori nainen on kyllästynyt nykyajan itsekkäisiin kusipäisiin miehiin, jolla ei ole mitään tapoja, ja nainen haluaakin Austenin aikaan, jolloin kaikki oli paremmin. Miehet olivat romanttisia. Nainen löytääkin kylppäristään portaalin Austenin aikaan. Ja eipä aikaakaan kuin myös Mister Darcyn... Mutta onko tuolloin kaikki auvoista. Onko Darcy kehittynyt ihmisenä. Tarvitseeko hänen kehittyä? Oli hauska meemi jossa oli juonipaljastuksia mm kirjoista Ylpeys ja ennakkoluulo ja Humiseva harju. Meemissä lukikin He´s a jerk. Eli se mies on kusipää. 

   Kun Austenin maailmaan oli portaali neidon kylpyhuoneessa, niin tässä Last Night in Sohon ekstaattisessa, neonvaloa välkkyvässä maailmassa on portaali menneeseen, parempaan aikaan. 

Wright on romanttisia kirjoja lukenut, ja genre tunnetaan. Samoin giallo, jolla voi kertoa myös tämänlaisen tarinan. 

   Kun ajattelee me too -liikettä, niin onko naisten hyväksikäyttö showbisneksessä mitenkään muuttunut. On, ihmiset puhuvat, ihmiset kyseenalaistavat, ihmiset kirjoittavat, ihmiset tukevat. 

60-luvun musiikki on taiten valittu, siellä ei soi ilmiselvä Kinksien Dedicated follower of fashion, koska tyttö on vaatesuunnittelija. Siellä ei soi I close my eyes and count to ten, vaikka voisi soida. Koska se ei ihan olisi sopinut pirtaan/juonenkäänteisiin.

    Tytön nimi on Eloise... Tuttu piisi Damnedin versiona.

Kuten kauhuromantiikassa, gotiikassa on nuori nainen, ujo, samaistuttava, ulkopuolinen päähenkilö, joka pitää peliä sekä kiltin pojan että pahan pojan kanssa, kuten Bram Stokerin Dracula, Oopperan kummitus, ja ehkä Hammer studion Muumiossa jonkin sekunnin ajan reinkarnaatiossa. Sekä Uhrilampaissa, paitsi hieman etäännytettyinä, koska kiltti poika oli oma pomo. Ja oliko mitään sutinaa. 

Tai mikä tahansa kaunotar ja hirviö -tarina. 

Giallo on niin fetisistinen, ja siinä mielessä ihana genre, lajityyppi, tai tyylilaji, että nainen voi olla kumpaakin. Kun taas Sookie Stackhouse Tru Bloodissa oli niin ahne, että piti peliään monen hirviönkin kanssa, vaikka oli sinisilmäinen, kiltti, eristäytyvä tyttö. Eli Wright tuntee myös kauhuromantiikan perinnön. Ja käyttää sitä mallinsa mukaan.

   Thomasin McKenzie on Eloise, kiltti tyttö ja peilikuvanaan Anya Taylor-Joy on paha tyttö Sandy, Sandie. Tai onhan hänellä monta nimeä. Tai tyttö joka uskaltaa ja tekee. Eloisella on tummat hiukset, ja hänellä on toisenlainen arvomaailma. Hän on täysin hurahtanut 60-lukuun. Niin minäkin kerran, kun pidin sen ajan vaatteita, tai sen tyylisiä vaatteita. 

    Sandy on itsevarma ja valkaistu blondi, joka on aina viimeisen päälle tyylikäs, ja tietää mitä sanoa. Miesten maailmassa. Mutta muut tanssitytöt soittavat takahuoneessa kotiinsa, ja kertovat, ettei tämä ollut sitä, mitä he halusivat.

Paljon antaa vinkkejä tuleviin halloween, koshaus eli cosplay ja burleski -esityksiin ja vaatetuksiin, teemapileisiin... Esimerkiksi juuri tuo Puppet on a String, eli kuka niitä naruja vetelee. Kuka meitä katsoo. 

   Kaunis viittaus myös Suspiriaan, jossa viaton nuori nainen menee tanssikouluun... 

Kirjoitan lisää jahka kerkiän.

05.11. Double bill: New York Ripper, elokuvateatteri Orion,The New York Ripper (1982) ★Surkeata misogyynistä paskaa, jossa hukataan kaikki. Vanhat äijät vaatteet päällä kaikissa ammateissa, ja alastomat nuoret naiset ilman vaatteita vain yhdessä ammatissa. Maailman surkein motiivi murhille ja sadismille, ja toteutus lähinnä järjetön. Tälläisen surkean tekeleen olisin voinut jättää katsomatta. Sen sijaan Edgar Wright onnistuu giallossaan, koska hän on luova taiteilija, humaani ja feministi, ja hän osaa tehdä. Hänen giallollaan voi kertoa tarinoita. Kuten Argenton giallolla naiset eivät olleet pelkästään kirkuvia uhreja, vaan myös hirviöitä, kostajia, toimijoita, aktiivisia. Tässä tekeleessä yritetään miellyttää äijän silmää. Kaikki surkeat seksikohtaukset sisältävät vain yhden sekunninsadasaosan aikana näkyvän vilahduksen peniksestä, muuten naisia näytetään kyllästymiseen asti. Naisten teeskentelemät " nautinnot " ja" orgasmit " ovat niin naurettavia, ettei nämä äijät käsikirjoittajat, ohjaajat ja äänittäjät ole koskaan tavanneet naista joka nauttii.

Säälin heitä.

06.11. Doubkle bill: Diktaattori, Kino Regina, The Great Dictator (1940) ★★★★½  Päivän Double bill on Chaplinin Diktaattori ja Ernst Lubitschin Ollako vai ei olla. Puhuttelevat tänäänkin. Taidetta, ja vastarintaa ei murreta niin kauan kun meillä on ihmisoikeudet, sananvapaus, eikä natseja valita johtoon eikä natseilta osteta rasistista paskaa. Tavaroinakaan.

06.11. Double bill: Ollako vai ei olla, Kino Regina. To Be or Not to Be (1942) ★★★★★ Klassikko uudelleen nähtynä. Päivän Double bill on Chaplinin Diktaattori ja Ernst Lubitschin Ollako vai ei olla. Puhuttelevat tänäänkin. Taidetta, ja vastarintaa ei murreta niin kauan kun meillä on ihmisoikeudet, sananvapaus, eikä natseja valita johtoon eikä natseilta osteta rasistista paskaa. Tavaroinakaan.

07.11. Bergman Island, Kino Regina. Bergman Island 2021 ★★★★★ Bergman Island: ihana Rakkautta ja anarkiaa festareilla, nyt myös Kino Reginassa. Ihastuminen, jännittäminen, vanhan suolan jano, kiihottuminen, epävarmuus, ilo. Sehän on helppoa, kuin pyörällä ajo. ABBAn biisien viiltävät sanat peilipallon alla, tuska, Bergmanin perintö.

   Elokuvia taiteileva pariskunta työskentelee pätkän Bergmanin Fårö-saarella, mies kutsuttuna ja palvottuna, naisella on kirjoitus- ja ehkä muukin blokki.

   Kaiken huipuksi sänky on tuttu elokuvasta Kohtauksia eräästä avioliitosta. Saarella järjestetään myös Bergman-safareita...

   Minulle tuli yllätyksenä kuinka naisvihaa levitetään myös MUBIssa, jonne miespuoliset, tai ehkä itse asiassa pojat, ovat kirjoittaneet, ettei Bergman Islandissa ole mitään Bergmania. Mutta eivät itse tiedä, miten ohjaaja Bergman rakastui, ja tehtaili 9 naiselle 6 lasta. Vai oliko se toisinpäin. I love to love, rakastan rakastaa, tutussa 70-luvun diskopiisissä lauletaan, ja pitää ihan istua käsien päällä, ettei ala elokuvateatterissa tekemään käsillä niitä koreografioita kun piisin videoilla... Ja omassa menneisyydessä. Elokuva on monelainen kehikko vaikkapa oman itsensä yhteen himmelin osaan laittaessa, ja jos laittaa himmeliin leffan pääparin, jotka voivat muistuttaa oikean elämän, elokuvan ohjaajan Mia Hansen-Løven sekä ohjaaja Olivier Assayasin mennyt suhde. Ja toki paljon muutakin metaa. Elokuvan sisällä, reunoilla, kulisseissa ja omassa mielikuvituksessa, muistoissa. 

10.11. Fucking with Nobody, SELOn ohjaajaklubilla vieraana Hannaleena Hauru, Kino Regina (140.)

17.11. De Sade, Piiskasarja, WHS Teatteri Unionissa (141) De Sade, WHS Teatteri Union, piiskasarja, 16 mm. De Sade (1969) ★½ 17.11.2021. Piiskasarja jatkui, valkokankaalta Cy Endfieldin DE SADE 16 mm filmiltä. Vaaleanpunaisen udun lävitse upeat, upeat linnat ja tyrmät, joihin mukava kellistää ja kellistyä. Orgioissa ei niin yhtään penistä näytetä sekuntiakaan. Ikävä kyllä. Puolison roolissa upea Anna Massey, jonka erikoiset kasvot jäävät aina mieleen, kuten Peeping Tom ja Fenzy. Meno muuttuu aika Poeksi, eikä ihme, ohjaajaksi paikkaantui Roger Corman, kun Cyllä oli lenssu. Paljon on tässä elokuvassa hukattu. Mutta hyvä, kun näki kerran.

20.11. Who killed the KLF?, WHS Teatteri Union, Night Visions Maximum Comeback ennakko 

Kaikki kannelle! Who killed the KLF? dokkari ennakkokatselussa ja peräti Suomen ensi-illassa WHS Teatteri Uniolla, ja Night Visions esittää. Night Vision Maximum Comebackin ennakkonäytökset alkoivat eilen asiaankuuluvalla suuuudenhulludella musiikkidokumentilla WHO KILLED THE KLF? Nimi voisi vihjata myös Who killed Bambiin ja Great rockn' roll swindleen, mutta on hersyvän hauska taideprojekti, manifesti, ravien bilebändi, kaveruksist,a jotka keksivät, ja ennen kaikkea tekevät mitä huvittaa, ellei heitä erikseen kielletä. 

   Ja he olivat itse itselleen oman elämänsä Malcolm McLareneita. 

Monin paikoin kiinnostvaa Who killed the KLF? dokumenttielokuva oli myös jännitysnäytelmä, koska The KLF:n heput ovat kieltäneet elokuvan. Mutta ei tästäkään tiedä, kuinka meta/totta on. Että ovatko kuitenkin kaiken takana. Jos alkaa näitä salaliittoteorioita tutkia, ja mikä ettei, vaikka enemmän minua kiinnostaa Pilluminaatio kuin Illuminaatio. 

   Heput eivät ole huijareita siinä merkityksessä, että katsoja, kokija, taideihminen tunnistaa silmäänkusemisen, ja toisaalta diskossa persettä heiluttavat, ajattelevatko he mitään... vaan jatkavat britteinä vaudevillen, ja silmänkäännön traditioita yleisöä miellyttäkkseen hämmästettävyydellään ja ylläteksellisyydellään. Ainakin 90-luvulla. Muistaakseni kertaakaan ei mainita sanaa performanssi, jostai syystä, mutta onhan tämä ollut monen tason, ellei peräti levelin, performancea. Suuruudenhullua ja ainutlaatuista. Kun haluaa polttaa ison summan rahaa, siis oikeasti oikeaa kahisevaa, jotain miljoonan punnan edestä. Ja aiemin kuin Yön ritarin nemesis Jokeri. Ja tekee siitä elokuvan, jota näytetään vaikkapa Rakkautta ja anarkiaa -festareilla, sekä Alan Mooren olohuoneessa. Nehän nyt ovat parhaimmat katselupaikat. 

   Sanaa käsitetaide taidetaan käyttää kerran. Samat jorinat ja lisääkin blogissani: Kaikki kannelle! Who killed the KLF? dokkari ennakkokatselussa ja peräti Suomen ensi-illassa WHS Teatteri Uniolla, ja Night Visions esittää.

20.11. The Boy Behind the door, WHS Teatteri Union, Night Visions esittää ts Night Visions Maximum Comeback IFF festarien ennakkonäytös. The Boy Behind the Door (2020) ★★★★ Tuore kauhuelokuva The Boy Behind the Door Suomen ensi-illassa WHS teatteri Unionilla esimakuna Night Visions Max Comeback festareista. Olen lukenut usean trillerin ja nordic noirin tästä aiheesta, mutta tämä oli kirkkaasti kauhua. Pitkiä jaksoja, jossa amerikkalaiset ovat hiljaa. Olipa outoa elokuvissa, että ovat hiljaa. Oli muuten 143. valkokankaalla tänä vuonna näkemäni leffa. Festivaalit ja ennakot ovat kiitettävästi olleet valtavirran ulkopuolelta, joskus myös ajallisesti, arthousea tai kuraa retrovuosilta. Tai sitten aivan tuoreet leffat. 

30.11. The Card Counter, Cinamon, Kosmos. The Card Counter (2021) ★★★★★ tuli tutuksi valkokankaalta trailerina, nyt sitten koko elokuvan täydeltä kameran fokus jakaa Isaacin ilmeitä, ja ilmettömyyttä. Seksikäs, verinen, röyhkeä. Edellisen Schraderin elokuvan tapaan moraalia, syyllisyyttä ja vastuuta käsittelevä. Tulisikohan Schrader uudestaan (Sodan) kylään.

30.11. Sisäpiiri, 35 mm filmiltä?, Kino Regina. Seuraavaksi sitten Sisäpiirissä Tom Hulcen kanssa. Valkokankaalta The Inner Circle, 1991. Venäläisohjaajan amerikkalainen, todelliseen henkilöön pohjautuva elokuva Stalinin leffaprojektorin erinomaisesta ja omistautuneesta veivaajasta, jota näyttelee ihastuttava Tom Hulce, ( johonka rakastuin viimeistään kun Amadeus tuli valkokankaalle 1984 vaiko 1985?, kävin kahdesti katsomassa, myös luokkaretkeltä.).  Pikanttina erikoiskohtana: kuvattu aidossa Kremlissä. 

15 leffaa valkokankaalta marraskuussa, joista 13 leffaa valtavirran ulkopuolelta, mm ajallisesti, plus 21 Lumièren veljesten leffaa -  Lumièren veljesten leffojen rekonstruktio Suomen ensimmäisestä elokuvaesityksestä 28.6.1896.

3 leffaa Cinema Orionissa, 3 leffaaa Whs Teatteri Unionissa, kumpikin kuuluvat korttelikinoon.  

Marraskuuhun mennessä olen nähnyt kaikkiaan 143 leffaa valkokankaalta, joista vain 22 on ollut valtavirtaa, suuressa jakelussa ympäri Suomen, ja pyörinyt usean viikon ajan. Olenkin kiitollinen tahoille, joilta on saanut nähdä niitä muita. 

01.12.2021 Titane, Bio Rex Lasipalatsi, Night Visions Maximum Comeback. Avajaiselokuva, tottavie ja millainen avajaiselokuva, keskiviikkona Titane (2021) ★★★★★  Titane. Ah. Merci.

 At cinema today 01.12.2021. Valkokankaalta Night Visions Maximum Comeback festareilta.

Täydellistä. Jopa Alexian korvan yläpuolella oleva arpi on silkkaa kultaista leikkausta. Yhtä aikaa uskottava ja uskomaton Agathe. Taidehistoria kyllä tunnetaan. Ja on hienoa kun yleisö nauraa. Oikeissa kohdissa.

    Avajaiselokuvan pitääkin täräyttää luulot pois, useammallakin tasolla. 

    Night Vision genre-elokuvien festivaalien avajaiselokuva ei ollut enempää eikä vähempää kuin Titane, tuo Cannesin yllätysvoittaja, tekijän aiempi teos RAW tuli myös hyväksi havaituksi, tuoreeksi Night Vision festareilla, ja 2017 taisi olla vuosi. 

   Mutta tämä. Ah. Ollaanko fantasielokuvassa, ei, ollaanko kostoelokuvassa, kyllä ja ei. Mutta onko tämä conservatiivinen elokuva, loppujen lopuksi.  Elokuva joka saa myös kosteaksi, sekä epämiellyttävyysalueelle.

Usko, paluu elokuvien hulluteen. Kauhuelokuva, fantasiaelokuva, sarjamurhaajakeissi, feministinen elokuva, tyttöjen elokuva, kehokauhuleffa, taide-elokuva, eurooppalainen e lokuva. Joka alkaa kuin lännenfilmi, hillbilly-musiikki soi, mutta nainen laulaa, ettei ole niin kuin countrylaulu, jossa mies valittaa kuinka koira karkaa, talo palaa, vaimo vie hillot, sukat kastuu lätäkössä ja työpaikalla vähennetään. Eli vaihteeksi nainen laulaa kantria... Kirjoitan vain lyhyesti, paljastamatta, että hyväksi koettu. Musiikin valinta. Alexian kehon kokeminen miltei peilikuvana, luonnollisena, omana kehonaan. Kuinka ihminen katsoo kolmiosaiseen peiliin, triptyykkiin, joka ei ole Hieronymus Boschin triptyykki, himojen puutarha, helvetti, jossa epäinhimilliset olennot täyttää kuvapinnan, vaan syvästi inhimilliset olennot, vikoineen, valintoineen, taakkoineen. Onko minun vartaloni minun vartaloni. On. Onko tässä female gaze, naisen katse? On, lopulta. Menemme pitemmälle kuin Cronenbergin Crash, joka on herran parhaimpia minulle, ja joka nähtiin vast´ikään elokuvateatteri Orionissa. Pitkästä aikaa. Mutta emme ole fantasiaelokuvan rajoissa ja rajoituksissa. Emme ole pelkästään taide-elokuvan raameissa. On mukavaa kuulla, kuinka yleisö nauraa, oikeissa kohdissa. 

   Musiikista:

Night Visions Maximum Comeback elokuvajuhlien odotetuimmassa elokuvassa soi tuttu käännösiskelmä, blogissani mm Kallion Reijon versio. Mainio piisi.

Siellä myös alkuperäinen kappale Nessuno mi può giudicare viehättävällä vintagevideolla.

Piisin nimi on suomeksi Kukaan ei voi tuomita minua, mikä sopi lähtemättömästi Titanen kohtaukseen, jossa tämän helmen kuulemme... Toisaalta tuon käännösiskelmän sanat Kerran erehdyin myös sopii elokuvan kohtaukseen.

Titane Letterboxdissani. 

Blogissani: Titane. Ah. Merci Night Visions Maximum Comeback 01.12.2021. Titane. Ah.

01.12. Prisoners of the Ghostland, Bio Rex Lasipalatsi, Night Visions Maximum Comeback, 

Prisoners of the Ghostland (2021) ★★★★ Sion Sonon Prisoners of the Ghostland päätti komeasti Night Visions Maximum Comeback festarien 1. päivän. Nic Cage on aina tervetullut Bio Rexin valkokankaalle. Tämä samurai-länkkäri vei Mad Maxin, I.A. Tekoälyn, Waterworldin kautta miltei Ghost Rideriin asti, Hamletia unohtamati.

02.12. Who killed the KLF? 02.12. Who Killed the KLF? (2021) ★★★★★. Valkokankaalta toistamiseen, tottahan toki Whs Teatteri Unionissa. Night Visions Maximum Comeback IFF festarin toinen päivä torstai pärähti käyntiin Who killed the KLF? -dokkarilla, jonka esityspaikkana oli viehättävä WHS Teatteri Unioni. Näin tämän leffan nyt toistamiseen täysin logistisista syistä.

02.12. Freakscene: The Story of Dinosaur Jr. Elokuvateatteri Orion, Night Visions Maximum Comeback. Freakscene: The Story of Dinosaur Jr. (2021) ★★★   Paikalla ohjaaja. Freakscene – The Story of Dinosaur Jr. / paikalla ohjaaja Philipp Reichenheim. Night Visions Maximum Comeback IFF festareiden toka päivä, toka leffa, tämä elokuvateatteri Orionissa 02.12.2021. Prameissa puitteissa dokkari indiebändistä, alternative-skenestä, 80-luvun puolivälin ja lopun uuspsykedelisistä kitarabändeistä, jotka kiehtovat allekirjoittanutta erityisen kovasti. Dokumenttielokuva alkaa lumisesta talvisesta ameriikan näkymästä autosta, sataa räntää, muusikko ajaa, vähän kuten Anvil-dokkarissa, mutta aivan toki eri tarina.

02.12. Vaihtokaupat, Elokuvateatteri Orion, John Landis paikalla. Trading Places (1983) ★★★. Night Visions Maximum Comeback IFF leffafestarin toisen päivän kolmas ja viimeinen elävä kuva. Paikalla ohjaaja John Landis. Totisesti. 

    Vaihtokaupat (Trading places, 1983) sisälsi jo amerikan psyko -possen, nuoria sieluttomia juppeja, pörssimeklareita ahneessa, korruptoituneessa kapitalistisessa hullunmyllyssä nimeltä pörssi. Tai amerikka.

   John Landis on irti. John Landis saapui Helsinkiin. Vaihtokaupat oli tomera jouluinen komedia ahneudesta, rikkaiden piittaamattomuudesta, etuoikeuksista, rasismista, etnisestä profiloinnista, tähtinään Hollywoodin veteraaneja (sanan kummassakin merkityksessä) ja tuoreita kasvoja 80-luvulla.

   Vaihtokaupat (Trading places, 1983) sisälsi jo amerikan psyko -possen, nuoria sieluttomia juppeja, pörssimeklareita ahneessa, korruptoituneessa kapitalistisessa hullunmyllyssä nimeltä pörssi. Tai amerikka. Vanhan ajan mustavalkoinen komedia väreissä. Komedian muotoon pakattu ilosanoma, muistutus tärkeimmistä asioista.

   Mutta miten valita sopeva näyttelijä

kultalusikka suussa syntyneen etupikeutetun pörssidiileri Louis Winthorpe III:n (joka on todella wasp, valkoinen anglosaksinen protestantti, ei millään muotoa juutalainen jne) osaan?

   Miten John Landis sai leffaansa Vaihtokauppat (1983) Hollywoodin kultakauden, 1930-1940-lukujen tähden Don Amechen? Näihin ja moneen muuhunkin saimme vastauksen.

Elokuvateatteri Orionissa 02.12.2021 Night Visions IFF, Night Visions Maximum Comeback, kiitämme. Blogissani John Landis on irti. John Landis saapui Helsinkiin 02.12.2021 Night Visions Maximum Comeback IFF, Cinema Orion kuviani, ja myähemmin jopa muistiinpanoja, linkkejä. 

Pussy with Uzi, WHS 

Frank & Zed Whs 3.12. (152.) 7. NV 

3.12. The Innocents, Elokuvateatteri Orion, tekijävieraita, Night Visions Maximum Comeback IFF. 

Eskil Vogtin ohjaama The Innocents oli aikuinen kauhuelokuva pohjoismaisesta kerrostaloalueesta synkän metsän vieressä. Night Visions plokkaa hyvät filmit. Erinomaiset lapsinäyttelijät. Kauhussa ja kummassa haastava pohjoisen kesän sammumaton valo. Paikalla kotimaisia tekijöitä: Salla Yli-Luopa ja Pessi Levanto. Night Visions kekkerit jatkuvat kolmannella päivällä  ja perjantain toisella elokuvalla.The Innocents 2021 ★★★★½   Letterboxd sivullani. 

3.12. Caveat, Elokuvateatteri Orion. Caveat (2020) ★★★ ellei enemmänkin pojoja ★★★★★★. Raavas uimataidoton mies harnessissa, nahkavaljaissa, korsetin tapaisissa, tiukasti, lukittuna, paksulla, paksulla, ruosteisella kettingillä, rähjäisesssä vanhassa talossa, goottilaisissa kulahtaneissa, homeisissa huoneissa, hämärine nurkkineen, pimeine kellarineen, kaukaisella saarella, saarella, jonne pääsee vain veneellä, oli oivaa perjantai-illan goottilaista viettoa. Mutta tästähän Caveat vasta alkoi... Eli hyvin inspiroivaa, monellakin tasolla. Pervollakin. 

    Ainoa festarin elokuva jossa säikähdin hytkähtäen kun käsi tulee seinän reiästä. Siis vaikka näen, että se tapahtuu. Tulee tapahtumaan. Myös sanatonta viestintää. Monivalintatehtäviä, kun tämä vaihtoehto poistetaan. Tai kettinki ei riitä... Letterboxdissani.

03.12. The Thousand Wonders of the Universe, ohjaaja paikalla, WHS Teatteri Union, Night Visions Maximum Comeback. Ranskankielinen versio. The Thousand Wonders of the Universe (1997) ★★★ Jean-Michel Roux ja leffansa The Thousand Wonders of the Universe kuului festarin ranskankielisen häröilyn antiin 90-luvulta, missäpä muualla kuin Whs Teatteri Unionissa. Skifileffa jonka näin nyt ensimmäistä kertaa. Olisi osin sopinut myös Piiskasarjaan, mutta tässä keskitytään nyt avaruuteen ja painottomuuteen.

    Night Visions Maximum Comeback Titane-juliste heijastui hyvinkin taiteellisesti Jean-Michel Rouxin päälle WHS Teatteri Unionissa 03.12.2021 THE THOUSAND WONDERS OF THE UNIVERSE leffan näytöksessä. (kuvissani)

    Night Visions festarin perjantain neljäs tai viides leffa. Miten se nyt lasketaan. Itse lasken mukaan lyhärit, joille asetetaan punainen matto eli paikalla on tekijöitä ja / tai alustusta. 

    Perjantaiehtoon viimeisenä elokuvana valkokankaalta The Thousand Wonders of the Universe, Night Visions Maximum Comeback IFF, WHS Teatteri Unionissa, paikalla ohjaaja Jean-Michel Roux ja useampi hänen astraalivartaloitaan... ( kuvia tässä blogissani, twitterissäni, instagramissani )

    Mutta vaikka kuinkakin miehet lähettävät pyytämäti dikkipikkejä, kuvia peniksistään, niin valkokankaalla penis on pyhä, koska sitä ei näytetä, naisen paikkoja sen sijaan yltäkylläisesti usein. Mutta penis on tabu. Ilmeisesti miesten sopimuksissa lukee niin. Vai lukeeko, ettei saa näkyä. 

    Naisten sopimuksissa ei lue. Itse kannatan tasapuolisesti kuvaston näyttämistä tässäkin. Huvittavinta on katsoa sm-orgioita, joissa ei miehiä näytetä sellaisena kuin mies on. Kuten esim elokuvassa De Sade (1969) joka nähtiin WHS Teatteri Unionissa Piiskasarjan osana. Että on orgiat, joihin osallistuu itse markiisi de Sade. Joka pitää housut jalassa. Tai jonkin rievun kupeellaan. Kyllähän tässäkin piiskataan. Ja on kiiltävät vermeet päällä ja alla. Kettinkejä, PVC:tä, ja sillä lailla. Ilmeisesti penis liityy elokuvan ikärajaan. 

    Mutta olihan tämä hullu ranskalainen elokuva vaikkakin vähän yksipuolisesti esitti nautintoja. Kun kävelee elokuvaan luulee elokuvan nimen tarjoittavan skifiä, mutta se onkin vallan toinen saareke. Tuntematon vyöhyke, jota haluaakin tutkia. Muttei pelkästään Poe-maisesti, että alttarilla on passiivinen palvottu vähäpukeinen nainen.

   Julie Delpyn töitä, ja valintoja nyt seuraa aina. Oli hauskaa, että tällä festivaalilla oli valkokankaalla sekä Tchéky Karyo että Anne Parillaud, mutteivä he kohdanneet toisiaan, kuten Nikitassa. Blogissani:  Jean-Michel Roux ja leffansa The Thousand Wonders of the Universe kuului festarin ranskankielisen häröilyn antiin 90-luvulta, missäpä muualla kuin Whs Teatteri Unionissa 3.12.2021.

4.12. The Scary of Sixty-First, WHS Teatteri Union. The Scary of Sixty-First 2021 ★★★★½. Dasha Nekrasovan The Scary of Sixty-First oli festarien vaikeimmin nieltävä, missäpä muualla kuin Night Visions Maximum Comeback IFF festareilla, valkokankaalla, missäpä muualla kuin WHS Teatteri Unionissa, milloinpa muulloin kuin kohtsillään. Tai silloin. The Scary of Sixty-First 81 min ( toinen esitys 2/2) Kuka saa tehdä mistä aiheesta ja miten. Vähintäänkin anarkofeministinen, välillä oikein lähellä oleva, välillä hyvin kauas läheltäni haluan sijoittaa. Ehkä hieman jojoilua. Naurattaa, koskettaa, iljettää. Naisten seksuaalifantasiat ovat nyt aina täpäkkää taidetta, kun tekijä tietää mitä tekee, eikä tarvi imeä tuottajia. Enää.

    Miten tehdä kauhuelokuvaa, genre-elokuvaa seksiskandaalista, aikuisesta miehestä, joka kuuluu (kuului) rinkiin joka käyttää hyväkseen myös lapsia. Tai ei käytä enää... 

    Miten tehdä leffa oikean elämän ihmisestä, klikkiotsikoista, nilkistä. Mitkä lait tms hyvät tavat, ja hyvät hyssykät tulevat rajoituksiksi. Elokuvan kaikki näyttelijät ovat tietenkin aikuisia. Provokatiivinen tekijä näköjään tietää, miten tehdä.

    Leffa alkaa kalpean valoisana, kuvaten New Yorkin rakennuksia kuten Rosemaryn painajainen. Tuntuu, että jokaisen vanhan rakennuksen nurkassa on koristeena, reliefinä, tai minä lie stukkona pahaenteisiä äijiä, satyyreitä, paholaisia, pukkeja, alastomia pulleita hämmästyneitä keruubeja. Kuvan jälki on tarkoituksellinen, ja vie ajatukset myös monin kerroin Roman Polanskin leffoifin. 

    Ja elämään.

Tämä on naisten elokuva, ohjaaja ja käsikirjoittajat ovat naisia. 

     Mietitään myös podcastien, true crime podcastien, oikean elämän murhista kertovia, itse tehtyjä lähetyksiä verkossa, niiden mielekkyyttä ja moraalitonta vellomista ällöttävyyksissä. 

    Toisaalta - kuka tahansa voi olla Neiti Etsivä ja verkon avulla tutkia. Kuten Dexterin uusimmassa kaudessa ( Dexter: New blood ) tuoretta verta tuo kärkäs ja humioristinen aasialainen nuori nainen rikospodcastaaja, joka ei ujostele mitään tutkiessaan syrjäisen, talvisen pikkukaupungin sarjamurhaajia/sarjamurhaajaa. Puhumattakaan koko maan rikoksista, niistä selvittämättömistä. 

     Fanit ja seuraajat voivat tässä [ Dexterin uudessa kaudessa ] auttaa poliisia, verkostoitua, yhdistyä, kun he suurena joukkona hakevat esim valokuvia somesta, että kuka mitä saunassa ja häh...

    Kun taas Dasha Nekrasovan The Scary of Sixty-First leffassa kaksi nuorta naista alkaa tutkia, asioita. Samalla se on tutkimus sisaruudesta, himosta, naisten välisistä suhteista. Ja miten onnistua kämppiksen / asunnon valinnassa. Tai poikaystävän valinnassa. Kun sinun fantasiasi ovat hänelle liikaa. Yhtä kaikki olin tyytyväinen, että valitsin tämän elokuvan.

la 04.12.2021 17.00 - 20.00 John Landis Masterclass + Ihmissusi Lontoossa, Bio Rex Lasipalatsi, Night Visions Maximum Comeback (157.)

04.12. Kinokonsertti: The Man Who Laughs, Nauruihminen, Cinema Orion, Night Visions Maximum Comeback. (110 min). Ainoa esitys, totta tosiaan. 

The Man Who Laughs (1928) ★★★★½ . Night Visions spessuihin messuihin kuului Paul Lenin mykkäklassikko Nauruihmisen (1928) esitys art deco -miljöössä elokuvateatteri Orionissa säestyksenä E-Musikgruppe Lux Ohr feat. Ami Hassinen. Pääosassa valkankaan kalpein poika Conrad Veidt Jokerin esiasteen Gwynplainen roolissa. 

    Kaikkihan me tämän elokuvan tiedämme, ja oli eteerinen, traaginen ja osin maaginenkin kokemus katsoa se kinokonserttina, kun orkka oli piilossa orkesterimontussa, ja tuntui kuin musiikki leijailisi ihan itsekseen valkokankaalta. 

    En muistanut ollenkaan elokuvan juonta, vaikka olen pieneltä ruudulta tämän nähnyt viimeksi. Historical hottie Veidt on tässäkin roolissan aikaansa edellä, ja jonkin salaisuuden äärellä. 

    Naisroolit tuntuvat olevan sivuseikka, on pakollinen goottilainen kuvio: hyvä tyttö (iloinen, tyytyväinen, köyhä, sokea, näyttelijä ) ja on paha tyttö ( aika lailla slutsheiminkiä meininkiä ja naisvihaa käskirjoittajilla ja ohjaajalla jne kirjoittaa rikas, kaunis, valtaa pitävä kekseliäs aatelinen nainen miestennielijänä, joka hankkii seuraa ja hupia sirkuksesta, rahvaiden ja raavaiden miesten seasta tarjoten heille sitä, mitä ei poitsukaverilleen (aatelinen heikko puuteripelle) tarjoa). 

    Olemme barokin 1600-luvulla, mutta osa peruukeista ja pytingeistä viittaa jo rokokoon aikaan 1700-luvulle. 

Yhtä kaikki. Elämys. Muttei ihan sellaisenaan nieltävä.

     Veidt on taas riipaiseva hirviö, ihminen, mies, joka rakastuu, mies, joka pettyy, mies joka esiintyy sirkuksessa, mies, poika, jota on kidutettu. 

    Ohjaus: Paul Leni. Käsikirjoitus: J. Grubb Alexander (perustuen Victor Hugon romaaniin L'Homme Qui Rit ).

4.12. Dystopia, WHS Teatteri Union, Night Visions Maximum Comeback. Dystopia (2020) ★★★½. Ohjaaja Laura Ugolini vieraana WHS Teatteri Unionissa lyhärinsä Dystopia kera. Täydellistä miestä rakentamassa. Se näytettiin Mother Schmuckers -näytöksen alkukuvana Night Visions  kekkereillä. Paikalla katsomossa oli muutakin NV-eliittiä eli vieraita teoksesta Sound of Violence...

4.12. Mother Schmuckers, WHS Teatteri Union, Night Visions Maximum Comeback. Mother Schmuckers (2021) ★★½ .

Sundance-yllättäjä, hoopo, mutta pakko nähdä. Lauantain viimeinen elävä kuva Harpo Guit & Lenny Guit: Mother Schmuckers virkisti, mutta vähän provosoi kukkahattua. Festarin teemoilla erilaisilla äideillä ja ranskankielisellä hullunmyllyllä. 

05.12. Grimm Re-Edit, Cinema Orion, Night Visions Maximum Comeback. Grimm (2003, 2019)  (93 min) ★★★★ Letterboxdista puuttuu GRIMM RE-EDIT, hävetkää! Täsä GRIMM RE-VIEW. Today at cinema. Tänään valkokankaalla nykyaikainen GRIMM RE-EDIT toi mieleen Fassbinderin Riistapolun, muttei pahalla. Piparkakkutalo olikin talo jossa sai leipää, kuten alkuperäisessä sadussa. Mutta millä hinnalla...

    Tuohon aikaan 1600-luvulla leipä oli arvossaan, ajan myötä noidan leipätalo on muuttunut piparkakkutaloksi. Lontoossa oli muuten jouluisin joskus ihanaia Hannu ja Kerttu piparkakkutaloja värikkäiden karamellien peitossa.

voi vanhat silmäparkani lyhyiden yöunien jälkeen lähiöstä kömpiä rikkaiden alueelle, jossa elokuvia näytetään, useammalla kulkuvälineellä. Jaksaa jaksaa. Koska tätä herkkua ei muualta saa. Oikeasti.

   Grimm re-edit toi mieleen Fassbinderin Riistapolun, muttei pahalla. Piparkakkutalo olikin talo jossa sai leipää, kuten alkuperäisessä sadussa. Toivoin, että pakomatkalla päädytään maahan, joka kuuluisa legendaarisesta elokuvagenrestä. Autonkorjauskohtaus huippu!

   Mutta. Lakien pitäisi kieltää, ettei naisen tarvitse näytellä minihameessa pakkasella metsässä. Vaikka tuo hame vei ajatukset Riistapolkuun. Nuoruuteen. Näin Riistapolun myös Helsingin kaupunginteatterissa tuoreena näytelmänä, Lauri Maijalan ohjaamana. Samaan aikaan Fassbinderin leffa pyöri kerran, pari Kino Reginassa, elokuva-arkistossa, kävin katsomassa senkin. Luonnollisesti.

   Valitsin tämän uudelleen miksauksen, koska mikä ettei. Sadut ja tarut kiinnostavat aina, mikä siinä on takana. Mikä opetus. Mikä agenda. Hyvinkin inhottavia ja hellyttäviä kuvia sisältävä elokuva tuntui hyvin saksalaiselta, vaikka oli kieleltään ja maastoltaan sekä hollantilainen että espanjalainen.

   On kolkko, kylmä koti. Epämiellyttävät vanhemmat. Sisko ja sen veli nukkuvat lopulta samassa sängyssä. On kylmä. Silti tyttö minihameessa. Pojalla monta kerrosta vaatetta. Tyttö on aikuinen nainen, poika aikamiespoika. Sitten koittaa aamu. Lapset, aikuiset lapset lähtevät metsään isänsä kanssa keräämään polttopuita. Isä huijaa aikuiset lapset eksymään metsään. Hannu ja Kerttu. Aikuiset lapset lähtevät kohti Espanjaa. Ehkä.

   Matkalla, he synkässä metsässä, isänsä vuoksi polulta oikealta eksyneenä, he näkevät valon, he näkevät talon. Sieltä saa leipää. Mutta minkä hinnan noita vaatii?

   Ohjaus ja käsikirjoitus: Alex van Warmerdam 2019, alunperin 2003. Häneltä haluamme lisää, ja jotain olemme aiemmin saaneetkin.

   Juuri ennen elokuvaa GRIMM RE-EDIT (2019) näen näyn jossa matalan rakennuksen savupiipusta pukkaa paksua savua... Tietäjät tietää. Night Visions Maximum Comeback IFF.

su 05.12. Sound of Violence, Cinema Orion, Night Visions Maximum Comeback. ★★★★.

: Sound of Violence 2021 ★★★★ Letterboxdissani: Valkokankaalta Sound of Violence ennakossa Night Visions festareilla puoliksi suomalainen släsherileffa, joka uudistaa gialloa diversiteettiä lisäämällä, muttei verisyyt[t]ä vähentämällä... Ennakkoon nähtynä Sound of Violence tuolla Night Visions Maximum Comeback festareilla on puoliksi suomalainen släsherileffa, joka uudistaa gialloa diversiteettiä lisäämällä, muttei verisyyt[t]ä vähentämällä... Ensi-ilta: 17.12.2021 Finnkinolla Suosittelen. Sound of Violence keskustelee myös Sound of Silence, Sound of Music ja Sound of Metal kanssa. Ehkä myös History of Violencenkin. 

05.12. Bloody Marie - viettelevä vampyyri aka a.k.a. Innocent Blood, Cinema Orion, Night Visions Maximum Comeback, 35 mm, (112 min) ainoa esitys, Vierailija paikalla. Totisesti. John Landis paikalla. Innocent Blood (1992) ★★★★★. Valkokankaalla. Filmiltä. Bloody Marie - viettelevä vampyyri on suosikkejani sekä Landisilta että vampyyrielokuvista. Ja pidän todella paljon suomenkielisestä julisteesta, jonka omistin muinoin. Vaikka Landis vihaa meidän julistettamme.... Mainiota filmiltä ja valkokankaalta. Herra muisteli ennen elokuvaa myös toista mafialeffaa jota ei tosin tehty. Luonnollisestikin art decon miljöössä, elokuvateatteri Orionissa, Night Visions Maximum Comeback leffafestareilla, noilla genre-elokuvien festivaaleilla sunnuntaina 05.12.2021. Ah. 

    THE MOVIE THAT GOES STRAIGHT FOR THE JUGULAR.

Ja tuntuu kyllä muuallakin.

    Pääosassa ballerina, Tyttö nimeltä Nikitan (eräs suosikkielokuvani) toimintatähti, ihastuttava, vaarallinen, yli-ihminen, kujeileva Anne Parillaud. Joka on hyvin eurooppalainen. Aika hauskaa on, että kun Kala nimeltä Wandassa törmää amerikkalainen vapaamielisyys englantilaiseen pidättyväisyyteen, niin kyllä ranskalainen "vapaamielisyys" vie kaikesta voiton....

    Täällä blogissani: Bloody Marie - viettelevä vampyyri on suosikkejani sekä Landisilta että vampyyrielokuvista .

05.12. Benedetta, Bio Rex Lasipalatsi, Night Visions Maximum Comeback, Ainoa esitys. Benedetta (2021) ★★★★ Night Visions Maximum Comeback leffajuhlien odotetuimpia elokuvia oli Paul Verhoevenin uusin sensaatio, Cannes-tuttu nunnasploitaatio, joka ei ole nunnasploitaatio. Hivenen petyin, koska olisin halunnut päähenkilöiden koskettavan minua enemmän. Mutta repäisin neljä tähteä, eli päräyttävä, ja ehdottomasti itse nähtävä. Tuoreeltaan. (131 min).

5. 12. Mad God, Bio Rex, Night Visions Maximum Comeback. (83 min) toinen esitys. Mad God 2021 ★★★½ DCP. Alkuun koprofiilistelevä Metropoli tuottaa kuonasta viattomia, helposti korvattavia, helposti särkyviä olentoja, tykinruokaa. Happoisalla sieniosastolla soi Ruotsinlaivan lounge. 30 vuoden ajan tehty animaatio Mad God siis päätti Night Visions Maximum Comeback IFF kekkerit sunnuntaina 5.12. Pasifismiin. 

  Kuinka ymmärrettäviä ovat nämä olennot, vaikka he eivät puhu selkeää ihmisten kieltä, eivät edes englantia. 

   Alex Cox on jännä valinta ihmiseksi näiden tehtyjen olentojen keskellä. Muistan kun herra puhui hauskasti, oliko kyseessä Sid & Nancy, jonka näin suht tuoreeltaan valkokankaalta Oriveden elokuvapiirissä 1988/1989. Sekä Straight to Hell, joka taisi tulla Kolmoskanavalta muinoin, ja on varmaan vieläkin videonauhalla, jos olisi tilaa säilyttää videoita muualla kuin varastossa ja liinavaatekaapissa... letterboxd

6.12. House of Gucci, Elokuvateatteri Orion. House of Gucci (2021) ★★★½ Sopivasti oopperamainen HOUSE OF GUCCI oli 166. tänä vuonna näkemäni leffa valkokankaalla. John Landisin leffoja olen viime aikana katsonut myös ja ooppera soi. Kuinkahan monet silmiklasit Adam Driver rikkoi noissa "kirjanpidollisissa" ja kylpykohtauksissa. Lady Gaga 200% mukana. Misäs hevon skutsissa sitä vietti itsenäisyyspäivää. No, GUCCIllapa tietenkin...

    Vuonna 2018 ihmeteltiin, miksei nainen saa vieläkään olla hirviö valkokankaalla. Sittemmin leffafestareilla, ja juurikin tänään kutsuumme on vastattu. Eli #HouseOfGucci nähty valkokankaalta Eikai Adam Driver astu siinä aikakoneeseen?!?

8.12. Benedetta, Elokuvateatteri Orion, ennakkonäytös. Benedetta (2021) ★★★★ Night Visions Maximum Comeback leffajuhlien odotetuimpia elokuvia oli Paul Verhoevenin uusin sensaatio, Cannes-tuttu nunnaleffa, joka piti nähdä toistamiseen. 

9.12. Yhdet vielä, Elokuvateatteri Orion, Another Round (2020) ★★★★½ Valkokankaalta kolmannen kerran... On kuulkaas European Cinema Night tänään torstaina 9.12. Ja elokuvateatteri Orionissa otetaan Yhdet vielä klo 18:15. Näytöksessä alkoholiton glögitarjoilu. Vitsikkäästi - leffan teemaan liittyen.

10.12. Piemonten tryffelinmetsästäjät, Elokuvateatteri Orion, The Truffle Hunters (2020) ★★★★

Päivän ihastuttavana elokuvana Piemonten tryffelinmetsästäjät, joka ei ollut niin upea kuin Pig ennakossa, mutta arvosanaltaan rouhevan multainen suoraryhtinen 9 tai tanakka 4. Kohti parempaa maailmaa - mm diversiteettiä valkokankaille, eurooppalaista elokuvaa. Oli muuten 169. elokuva valkokankaalla tänä vuonna jonka näin, 11. leffa tässä kuussa cinema Orionissa, jossa olen nähnyt valkokankaalta leffoja tänä vuonna yhteensä 38 kpl, sisältäen myös festarit.

11.12. Mandibles, WHS Teatteri Union, Night Visions Maximum Comeback. Mandibles (2020) ★★★★  Ylivalottunut rikos/tieleffa kaveruksista, jotka löytävät jättimäisen kärpäsen kähveltämästään koslasta metkut mielessään. Hölmö & kantava komedia tutulta tekijältä osana festivaalin ranskankielistä namihäröilyä - Night Visions Maximum Comeback leffafestivaalien toiseksi paras leffa yleisön mielestä, no ei minun mielestäni, mutta pullea ja pörhekltävä kasi 8/10. Whs Teatteri Unionissa. Missäpä muualla. 

11.12. Beyond the Infinite Two Minutes, WHS Teatteri Union, Night Visions Maximum Comeback jälkilöylyt. Beyond the Infinite Two Minutes (2020) ★★★½ oli 171. valkokankaalta näkemäni leffa tänä koronavuonna 2021, se oli 27. leffa WHS Teatteri Unionissa, sekä 35. tai 37. Night Visions esittää -leffa, kun mukaan on laskettu myös lyhärit. Ottaen huomioon: heltsingissä on saanut näyttää elokuvia vain puolen vuoden ajan. 6 kk aikana 171 leffaa valkokankaalta.

14.12. Eternals, Cinamon. Eternals (2021) ★★★★½ Päivän 1. elokuvana Eternals, olikin 172. leffa valkokankaalta tänä koronavuonna, jolloin heltsingissä oli leffateatterit suljetut kuusi kuukautta. Diversiteettiä, aidot aksentit, sateenkaariperhe ja hauskimmillaan bollywoodiin saapuessa. Näin sitä supersankarielokuvia voi tehdä, poijaat...

14.12. Better Days, Cinamon: Better Days (2019) ★★★★½ Illan elokuvana Better Days (2019), joka olikin 173. leffa valkokankaalta 2021. Alun koulukiusauksen naamalle hieromisen mustavalkoisuuden ja kapeuden jälkeen alkaa vasta elää tarinana, kehen voi luottaa, kuten Hytti nro 6 sekä Last Night in Soho.

14.12. Pig, Cinamon: Pig (2021) ★★★★★ Valkokankaalta. Jo Rakkautta ja anarkiaa festareilla nähty hieno elokuva surusta. Ehtoon - ja vuoden - viimeisenä elokuvana valkokankaalta Pig, toistamiseen, nähty ennakossa, Rakkautta ja anarkiaa. Jos Midsommar kertoi erosta, niin tämä menetyksestä. Nic Cage on aina tapaus valkokankaalla, tässäkin ajetaan pyörällä kuten Prisoners of the Ghostlandissa. 174. leffa 2021. Komea päätös. 

Huh huh. 

Ihanaa oli.

Thank juu ja guud nait. 

Vuodessa 174 leffanäytöstä, niin lyhyttä kuin pitkääkin. 

Marraskuuhun asti vain 22 leffaa valtavirrasta, joulukuussa noin viisi, jos Benedetta, House of Gucci, Eternals, Better Days ja Pig ovat valtavirtaa.... eli 174 leffan joukosta vain 27 valtavirtaa. Tai jos näin muutaman elokuvan kahdesti, yhden kolmasti ja yhden viidesti , niin 174-15= jotain 159 leffaa. 159-27=132. Eli 132 valtavirran ulkopuolella olevaa elokuvaa tänä vuonna, festivaalielokuvia, leffoja ennen digisaikaa eli filmiltä: 16mm, 35 mm, ja 70 mm. Mykkäelokuvia säestäjän kanssa. Kinokonsertteja. 

Muuten Night Visions leffat 2001-3021 eli Night Visions festareilla näkemäni leffat Letterboxdissa, ei kaikki, ja pari joka väärällä listalla

#elokuvavuoteni2021,

#elokuvavuosi2021,

elokuvavuosi 2021,

elokuvavuoteni 2021