Satu tiiraa 🎬 leffoja valkokankaalta: 138/2026: Finnkino+ kuukausi-tilauksen 83. leffa: Verityn varjo (2026) ⭐⭐⭐ myFinnkinon ennakkonäytös. Ensin pitää tietysti lukea kirja, luin sen vuonna 2024, kahdesti. Eka lukukerta ⭐⭐⭐, toka lukukerta ⭐⭐⭐⭐⭐, koska genretietoinen. Ovatko näyttelijät sopivia rooleihinsa nimen omaan kirjaan verrattuna? Pitäisikö olla? Elokuva on kaunis ja kylmä, ollaanhan lumisessa Vermontissa. Oli hyvä vain, ettei koko kirjaa muistanut ulkoa.
Kirjasta: Luetut kirjat 09/2024: Colleen Hoover: Verityn varjo, wsoy 2023. ⭐⭐⭐ Englanninkielinen alkuteos Verity (2018).
Aloitin yön selkään uuden jännärin. Vaikka mainospuheissa vaikuttaa huippusuositulta, niin luenpa. Matkalukemisena. Kotiteatteri ei oikke kulje mukana, mutta kirjaset kulkee. Esittelyä, takakansitekstiä plaratessa tuli jotensakin mieleen Misery, siis Stephen Kingin Piinan sisäinen romanttinen sankaritar. Juonen ja motiivien esittely (kooma) toi taas mieleen Kotiopettajattaren romaanin " hullun naisen ullakolla ", ja varsinkin variaation 40-luvun elokuvasovituksen I walked with a zombie, tyylikkään film noir ajan kauhun. Kartano-romaani nyt kiinnostaa aina.
Jotenkin vain ajauduin tähän, ehkä lukuaikapalvelu suositteli. Kirjojen valitseminen on sellainen käärmemäinen liike. Luen mitä on tarjolla, mutta hyvinkin valikoiden, missä järjestyksessä. Tämän kirjan kanssa haluan viihtyä. Ei haittaa, jos tämä on suosittu TikTokissa. Itse en jaksa TikTokkiin kirjabloggaustani enää laajentaa, kyllä tämä ja neljä muuta somealustaa kirjoille riittää. Mutta on mainiota, että on useita väyliä ja virtoja löytää kirjoja.
Ihan ensimmäinen virke ei ole normaalia feelgoodia ja romantiikkaa. Psykologinen trilleri alkaa väkivallalla, onnettomuudella.
Sekä tietysti Rebekka ja Rebekan varjo. Onhan tämän kirjan suomennoksen nimi Rebekan varjo. Alkumetreillä tuntuukin jokin hitchcockmainen kuvaus auto-onnettomuudesta, naisen, sivullisen näkökulmasta. Nainen on introvertti köyhä kirjailija, joka kiirehtii tapaamiseen, jonka onnistuminen estää hänet häädöltä, tai ainakin uusi kustannussopimus mahdollistaisi asumisen uudessa vuokra-asunnossa.
Alussa onnettomuuden uhrin veripisarat lentävät hänen siistiin valkoiseen paitaansa, ja kasvoille, ja huolestunut tuntematon mies kysyy, tarvitsetko apua. Olemme sentään New Yorkissa jossa asuu vähän ihmisiä jotka pysähtyvät auttamaan.
He menevät kahvilaan, vessaan ja Lowen riisuu paitansa pestäkseen veren paidastaan. Hän on siis rintsikoillaan, tästäkin tuli Hitchcock-vibat. Mies on Jeremy, könsikäs ja herrasmies, joka antaa paitansa päältään. On olemassa hauska, olikohan ruotsalainen, elokuva naisista, jotka pukeutuvat miehen paitapuseroon. Romkomissa tai romanttisissa elokuvissa, ja sarjoissa niin on tapana. Kuten Sinkkuelämää-sarjan Carrie. Sarja tulee mieleen toisestakin kohtauksesta, kun Jeremy on kuin Kiho. Mister Big. Mutta romaani on kuitenkin goottilainen tarina ja eroottinen trilleri.
Eroottinen trilleri kun Lowen lukee salaa Verityn päiväkirjaa, jossa Verity kertoo, kovin heteromaisella ja stereotyyppisellä tavalla, miten kuvittelee, miltä Jeremyn sänki tuntuu reisillään. Kuinka Jeremyn vihreiden silmien katse, ja pikimustat ripset, maistuvatko lakritsilta.
Lowen käy läpi Verityn työhuoneen papereita, liuskoja, muistiinpanoja, ja löytää siis päiväkirjan, joka on tarkoitettu julkaistavaksi. Yläkerrassa kirjailija Verity makaa koomassa. Lowen pitää saattaa, ja saada Verityn suositun kirjasarja valmiiksi, kolme viimeistä osaa. Lowen majoitetaan Verityn ja Jeremyn makuuhuoneeseen, sänkyyn, jonka päädyssä on hampaanjäljet. Kuinka järisyttävää seksiä siellä onkaan harrastettu!
Romaanin sisällä on päiväkirja-romaani.
Lowen on siis introvertti köyhä kirjailija, jolla meni bänksit agenttinsa kanssa. Työsuhde jatkuu yhä. Hän on vasta aloittanut Verityn muistiinpanojen tutkimisen. Identiteetit sekoittuvat. Koomassa oleva upea nainen, näyttävä megastara, kartanon valtiatar, seksipeto ja suosittu kirjailija, on kuitenkin lypsylehmä, kultaa muniva hanhi, ja kustantamo haluaa kirjasarjan uudet, viimeisimmät kirjat. Loweniin on helppo samaistua, kirjailijana hän on niin ujo, että on tyytyväinen hiljaiseen kirjamyyntiinsä ettei tarvi lukea negatiivista palautetta.
Luetut kirjat 76/2024: Colleen Hooverin Verityn varjo uudelleen, äänikirja 27.11.2024 kun silmät eivät taantuneet, toenneet lukemaan toista, uutta sähkökirjaa, ja pää oli muutenkin kainalossa. Kuten ekalla kerrallakin niin nytkin kytkin.. eikun Rebekka, Rebekan varjo, ja toisaalta Kotiopettajattaren romaani, ja sen variaatio, noirelokuva I Walked with a zombie, kaikki tuttuja kymmenien vuosien takaa, etten ala tässä niistä enemmin. Eikä niitä tarvi miesselittää tähän...
☠️☠️☠️☠️☠️ eli 5/5 tosin en ollut ihan terve tätä kuunnellessa, mutta tenho piti otteessaan, paitsi imemiseen kyllästyi. Kuuntelin liikenteessä kävellessäni, ja metrossa istuessani jne korvakuulokkeilta, ja olis ihan naama punaisena ollut jos olis ollut kaiuttimissa. Mutta olen älykäs ihminen, ja käytän kuulokkeita, niin muiden ei tarvi kuunnella, varsinkaan kuumottavia kohtia. Vaikka joskus Dostojevskin Valkeat yöt variaatiossa, elokuvassa, italialaisittain se vanha mummeli toivoi, että hänelle luettaisiin ääneen, ja hän halusi kuulla meheviä ja verellisiä tarinoita, ei vetistettyjä hymistelyä...
Popkulttuuria Ja Undergroundia’s review on Letterboxd sisältää spoilereita kirjasta
Review by Popkulttuuria Ja Undergroundia
Verity (2026)
Watched 30 Sep 2026
This review may contain spoilers.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.