Popkulttuuria ja undergroundia

- > merkittäviksi tai huikeiksi kokemani kulttuurin tuottamat elämykset elokuvateattereissa ja näyttelyissä

torstai 6. lokakuuta 2016

Farmi. Sotkan munasta O Passionatan irvokkaaseen teknoon

Ryhmiksen tuorein näytelmä ennakkoesityksenä 3.10.2016. Kalevalan maailmansynnystä eli Sotkan munasta O Passionatan
irvokkaaseen teknoon, meillä oli Aatumirri, maisemana oli todellakin Orwellin ja Kekkilän kesäpäiväinen puutarha, oikea rauhallinen lintukoto, pohjoinen paratiisi, jolloin linnut laulaa Vivaldia ja vaikkapa Griegiä, ja kaikki ovat kamuja keskenään, vaikka yks passaa, että aamiainen ois jokaisen nokan alla. Hienoa oli myös mennyt maailma poseeraus.


Ryhmäteatterin Farmi-näytelmä sopi mainiosti eläintenviikkoon. Näin tämän ennakkoon 3.10.2016. Koska voitin ilmaiset liput. Naisen euron kiittää! Eräät eläimet olivat tänään tasa-arvoisempia kuin toiset... Voi Schrödingerin kissa parkaa!

Farmi pureutui eläinten inhimillistämiseen - epäinhimillisyyteen ja lapsiaan hotkivaan vallankumoukseen. Vaikeita käsitteitä, vaikka olisi tosi helppoa olla kiltti eläimille, kuten esim ihmisille ja kanoille.
 
Tiina Weckström ( Hella W, Tulennielijä  ) oli hurja, häikäilemätön jotaja, possu. Samuli Niittymäki ( Mobile Horror, Hyvä poika ) sopiva arvaamattomana masentuneena hitlerjugend-mirrinä. Ja Joanna Haartti ( Pitääkö mun kaikki
hoitaa?, Haamukirjoittaja ) oli kana, joka teki smoothieta. Kyllä kana tietää! ;) Noora Dadu sanoi muuten pari viikkoa sitten seminaarissa, että Joanna Haartti on maamme lahjakkain näyttelijä. Olimme Abdulkarim Let's Talk feat Sonya Lindfors & Noora Dadu häppeningissä Caisassa.
     
Kävin männä viikolla myös Epäinhimillisyyden museossa, ja seuraavana pnä Korkeasaaressa - koska oli eläintenpäivä... Kävin katsomassa elokuvissa myös Tim Burtonin uusimmassa Neiti Peregrinen koti perin eriskummallisille lapsille - Miss Peregrine - nimeänsä ( peregrine = muuttohaukka ) myöten muuntautui linnuksi... Ryhmäteatterin kesäteatterissa kävin kolmasti kattomassa Kesäyön uni, jossa oli tietysti tämä aasi-metamorfoosi...
    

Ennen kun Farmi alko, niin tunsin olevani tohtori Moreaun saarella. Ultraviolettivalossa Possu näytti kalkkikasvoiselta Brandolta, mutta hoikalta. Minua pelottaa aina kävellä katsomoon kun näyttelijät ovat jo lavalla, kuten Sweeney Toddin poikkikaiteellisessa verisessä musikaalissa Lontoossa taannoin. Farmin väki ultravioletissa valossa oli unessa, mutta kuitenkin uhkaavasti paikalla. George Orwellin Eläinten vallankumoukseen ( Animal Farm ) pohjautuva teksti ruumiillistui Ryhmiksen remontoiduissa tiloissa. Oli hieno ratkaisu tämä viisto läpinäkyvä kalvoseinä, jonka läpi näytteilijöiden liikkeet hidastuivat... Se muistutti ajasta jolloin illuusioita tehtiin viktoriaaniselle yleisölle. Ja välillä oltiin Päiväni murmelina... Delfiinit mainittiin mutta Särkänniemigate -jupakkaan ei päästy, mielessähän se kyllä pyörii...

    Harmi ettei aika riitä bloggaamiseen - teen kyllä kaikkeni, että saan nähdä tänä syksynä elämyksiä - itse asiassa kalenteri on suht tiineenä tuonne Yuleen, Jouluaattoon asti, on näytelmää, musikaalia, seminaaria, vampyyrejä, kokeellista, laitosta, kirjamessuja, häppeninkiä, näyttelyä ja museoita ilmaseks museokortilla... Huh huh...
   
Viime aikojen parhaimpia dokumentteja oli  Lost Soul: The Doomed Journey of Richard Stanley's Island of Dr. Moreau  ( 2014 ) jossa perehdytään projektiin jonka aloitti huippukiinnostava noitaherra kulttihahmo  Richard Stanley, mutta jonka höllywööd sössi vaihtamalla ohjaajaa, unohtamalla taiteen jne. Lopputuloksena oli vuoden 1996 elokuva Tohtori Moreaun saari. Dokumentti on kyllä loistava, näyttää miten taiteilija käyttäytyy kun hänen taiteensa riistetään, vesitetään ynnä muuta. Doku näyttää kuin sika tai aasi Val Kilmer on. Vai harjoitteliko roolia varten....
   

Tulin Ryhmäteatterin farmiin muuten suoraan Czerny protest, black protest -mielenosoituksessa jossa osoitimme tukea puolalaisille naisille, ettei järjetön ja vaarallinen aborttilaki astuisi voimaan. Elämme siis tosi epäinhimillisiä aikoja... Vaikka Egyptissä kissoja palvottiin ja verkko vilisee ultrasöpöjä kissavideoita niin silti eräät eläimet ovat tasa-arvoisempia kuin toiset...

Kaikki valokuvat Satu Ylävaara teatterin ympäristöstä eläimellisestä katutaiteesta [SIC] paitsi tuo pysäytyskuva dokumentista:  Lost Soul: The Doomed Journey of Richard Stanley's Island of Dr. Moreau  ( 2014 )
Hurme & Tavi & Virtanen & Wallgren
Farmi Orwellin eläinidylli

#Farmi #Ryhmäteatteri #eläintenviikko Schrödingerin kissa, eläinrääkkäys, George Orwell, Animal Farm, Eläinten vallankumous,
Hurme & Tavi & Virtanen & Wallgren
Farmi Orwellin eläinidylli

Ryhmiksen sivulta: " Syksyllä Helsinginkadulla tavataan George Orwellin 71 vuotta sitten julkaistun teoksen Eläinten Vallankumouksen vähemmän tunnetut eläimet. Linda Wallgrenin, Sinna Virtasen, Juha Hurmeen ja Henriikka Tavin kirjoittama uusi kotimainen näytelmä on saanut innoituksensa George Orwellin ajattelusta, teksteistä ja elämästä sekä eläinsaduista ja musiikista.

Farmi on soiva ja hauska esitys nykypäivän hämmennyksestä ja menneeseen haikailusta sekä yrityksistä säilyttää jotain, mitä ei ole koskaan ollutkaan.

Kesto noin 1 tunti ja 45 minuuttia. Ei väliaikaa. "

Käsikirjoitus: Juha Hurme, Henriikka Tavi, Sinna Virtanen ja Linda Wallgren
Dramaturgia: Sinna Virtanen
Ohjaus: Linda Wallgren

Rooleissa: Joanna Haartti, Joel Mäkinen, Samuli Niittymäki, Milla-Mari Pylkkänen ja Tiina Weckström

Sävellys: Tuomas Skopa
Valo- ja videosuunnittelu: Ville Mäkelä
Äänisuunnittelu: Jussi Kärkkäinen
Lavastus: Kaisu Koponen
Pukusuunnittelu: Niina Pasanen
Maskeeraus: Riikka Virtanen
Graafinen suunnittelu: Otto Donner

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.