valokuvat Satu Ylävaara maanantaina 15.8.16 Helsingin kaupunginteatterin syyskauren esittelyssä.
Tämä Shrekki musikaali nousee Shrek 1 vhs:n ja ja Shrek 2-3 dvd-levyjen yläpuolelle. Vaikka Shrekki -filmissä paras kohtaus oli kun poliisi käyttää pippurimylly-sumutinta!! Se on niin Kalliota se - Kalliossahan polisii käytti syyttä pippurisumutinta ja mitä kaikkea sähköshokkia viattomille ihmisille. Kun keikka oli jo loppunut. Soitto jo rauennut. Hyi, hyi, poliisiväkivalta. Shrek on räätälöity Suomelle ja nykyaikaan: on Hyrsylänmutkaa Airoineen ja Jorma Uotinen ja pokemonjahti... siinä on kiinnekohtia monenikäiselle, on pikkutuhmaa ja kaikkea... Mutta ennen kaikkea se on tarina pelosta ja peloista, arkuudesta. Monikulttuurisessa metässä pärjää kun puhaltaa yhteen hiilen. Mutta Tuffelit saavat olla kyllä vegaanisia!! ;)
valokuvat Satu Ylävaara maanantaina Helsingin kaupunginteatterin syyskauden esittelyssä. En suinkaan napsutellyt musikaalia katsoessani. Ainakaan kameraa ;)
© valokuvaaja Satu Ylävaara,
© photographer Satu Ylavaara
Voi vihreä. Shrek musikaali Helsingin kaupunginteatterissa iski ja toimi, monella tasolla aikuiselle. Tai aikuiselle ja aikuiselle - itsekin olen Peter Pan, joka hkt sadussa ei halunnut kasvaa aikuiseksi - vaikka oli jo 40 vee ja sänki sinersi..
Aasi olisi matkakumppanina yhtä rasittava kuin alkup. teoksessakin varsinainen häslääjä roolissa oli tunnistettavissa Michael Monroen allright! Ja sun täytyy -viisussa olin havaitsevani selkeää Tim Curryä.
Petrus Kähkönen oli taas omaa luokkaansa. Shrek ei oo käppäukko, vaan iso hyljeksitty jätti vihreä. Joka pienenä hylättiin. Minua hirvitti uutinen jossa japanilaiset vanhemmat hylkäsivät lapsensa metsään. Ihan aikuisen oikeesti. Elämä muistuttaa Grimmin satua.
Fiona kuinka täysillä roolin saa revittää! Mainiota työtä - ohjaus ja näyttely. Tytötkin soittaa kitaraa - ainakin ilmakitaraa. Perusprinsessa -sadut ovat puuduttavia jossa kauniit laihat passiiviset tytöt odottavat Pelastajaa.. Itse pidän tavattomasti Petronella-prinsessan tarinasta. Ihanan feministinen ja kauhuromanttinen tarina, jonka sain vuonna 1978. Siinä oli vätys prinssi ja pelottava komea kotkannenäinen kreivi.. Alkuperää kunnioittaen Shrek oli myös pierufarssi.
Fiona muistutti myös Justiina, ja Shrek voisi olla Puupää ja Aasi Pekka. Ihana Fiona! eli tänään matineassa oli rinsessana punapäänä
Anna Maija Tuokko
Lavastus mainio lohikäärme, ja laavajoen ylitys kiikkerällä köysisillalla. Myös parrakkaat prinssit pelastajat kahleissaan oli mainio.
Romanttinen komedia kaikenikäisille. Kuten True Blood sarjassa ja Sookie Stackhoise -kirjasarjassa vampirismi voisi symboloida mitä tahansa vähemmistöä. Shrek oli monikulttuurinen tarina jossa ilkeä tyranni haluaa tehdä puhdistuksen ja lakaista friikit, kummelisuudet, siis kummallisuudet ;), poikkeavat, poikkeamat, läskit, rillipäät, persoonallisuudet haisevalle suolle. Ei pelkästään sarjoissa Ontto kruunu ja Game of Thrones taistella verisesti kruunusta tai pallista. Eikö pelkästään Pohjois-Koreassa harjoiteta diktatuuria. Ihan läheltä löytyy - valitettavasti - fasistihallitus.
Farquaad tanssikohtaus oli kauneinta sekoitusta: Lady Gagaa ja hollywoodin kulta-ajan kuviokelluntaa hurjalla draivilla!
Mutta. Kiitoksia. En ehdi enempiä koska eilen tai siis aiemmin tänään oli Michael Monroen keikka, muutama tunti unta riittää, ja tulossa on Espoon cine... ja kaikkea...
#Fiona #AnnaMaijaTuokko! Tytötkin soittaa ilmakitaraa! @hktfi #Shrek #shreikkailu #rinsessajuttuja #feminismi @paulavesala viittaus
Pakolaisuus, turvattomat olot, tyrannia, diktatuuri.
#Shrek #shreikkailu Hgin kaupunginteatterissa kaamoksen katkaisuhoitoa @hktfi @PKahkonen https://t.co/DyQhuuyax5 pic.twitter.com/itE70OAZSQ— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 27. elokuuta 2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.