Eräs kohokohtia oli Zardoz kuten kuvasta näkyy. Olenhan Charlotte Rampling -friikki. Kävin katsomasssa taas elokuvan Yöportieeri, jota olen veivannut usealla vuosikymmennellä. Vaikka kumoikin elokuva on DVD:llä, nin silti elokuvateatterin kankaalla se elämys on valtaisa... Charlotte Ramplingissa yhdistyi monta teemaa, oman itsensä lisäksi: kauhun kuningattaret, tai kumman kuningattaret, pukeutuminen valkokankaalla ( inhoan sanaa ja pakotettua käsitettä muoti ), tyyli-ikonit...
21. huhtikuuta 2016
Tänä iltana: vampyyrejä elokuvassa Near Dark eli Pimeyden läheisyys. Hyvä että näitä näkee myös suurelta kankaalta.. Sarjasta Kauhun kuningattaret. Pimeyden läheisyys on yksi suosikkejani vampyyrielokuvien parista. Sarjaan olisi voinut lisätä tuoretta verta kuten Kiss of the Damned, mutta tyydyn tähän. Aikakaan ei riitä jokaisen hienoa ja tärkeän elokuvan näkemiseen. Eikä paikka ;)
 |
| Lance Henriksen ja Jenette Goldstein ovat niin hotteja että sormet palaa.... |
Erämaa syö miestä on myös yksiä lemppareitani - en ymmärrä miksi kasvissyöjänä ja pasifistina ;) Hieno elokuva ja nimi. Ja häijy. Tätäkin olen ehtinyt veuvata aluksi VHS:nä. Elokuvateatterissa tämä oli hieno nähdä ja varsinkin kuulla: hieno uusvanha kansanmusiikki mashup pääsi oikeuksiinsa täysillä. Vaikka kotona on nykyään myös Blu ray soitinkin, niin kyllä teatterin äänentoisto on toisenlaista.
Viimeksi katsoin Orionissa punkkia koirien kaulapanta kaulassa. Kiitos siitä. the Filth and the Fury oli varsinainen spektaakkeli jossa yhdistettiin kiinnostavat ja koomiset, kompleksiset stand up-hahmot kuten Johnny Rotten, musichallien vaudeville-hörhöt ja jopa sir Laurence Olivier ramman kyttyräselän Rikhard III:n hahmossa. Julien Temple olis saanut yhdistää joukkoon vielä - en muista mitä? IRA? Ja jotain muuta.
After watching the Filth and the Fury on this special day 26/11/16 at movies Elokuvateatteri Orion cinema Orion w/ theme punk - who turns into 40 years! ¨
itseoikeutettuja omakuvia muovipyssyjen kera leffan jälkimainingeissa.
40 vuotta punkkia ja sukat näyttää tältä! Tätähän ironia on, punkin kaupallisuus. Vaikka alkoikin tee se ihan ite -periaatteella, DIY!, niin jossain vaiheessa tuli aina hintalappu ja viulujen maksaminen.
The Punk Rock Movie oli myös mainio, nostalginen, rakeinen ja analoginen tallenne tuosta ajasta. On se niin kumma, ettei arvista omaa aikaansa vaan palaa taakse tuohon ihanampaan aikaan, jolloin kaikki oli kohillaan, taide ja anarkiakin! Tänään tullee taas Woody Allenin Midnight in Paris, jossa mainiosti aiheeseen perehdytään.
Parhaimpana päivänä istuin Orionissa kolme leffaa putkeen: Christiane F ( Bowie -sarjasta) ja RHPS ja Shock Treatment. Elokuvan ja valintojen juhlaa.
Painajainen Elm Streetillä piti nähdä taas uudelleen Jophhny Deppin napapaidan, matkatelevision ja suurten kuulokkeiden takia - kuinka nykyteinillä tuo nukahtaminen on helpompaa - kiäh kiäh. Vähemmän elektroniikkaa pedissä... Näin tämän ekan painajaisen edellisen kerran myö Night Visions -festivaaleilla. joissa myös kunnioitettiin Wes Cravenin uraa.
Soisin KAVI elokuvien pysyvän Orionissa. Tuo elokuvateatteeri nyt on vaan niin legendaarinen. Elokuvateatteri Orion on oikeasti historiallinen & hekkumalllinen paikka: näin siellä Christopher Leen ilmielävä v. 2002 kun oli HAMMERtime! Big time!
Vuonna 2016 Elokuvateatteri Orion yhteisölliset, osallistuvat huippuillat olivat Rocky Horror Picture Show (RHPS) & Shock Treatment double feature illat, jotka olivat sing/dress/dance along. Näihin aikoinin oli myös Tea Tauraisen RHPS-näyttely, josta kuvana ainakin tämä Magenta, 14.5.16.
Harvinaisuus puolestaan oli toinen huippuilta: kahden projektorin heijastama häppeningi Warholin spektaakkeli Chelsea Girls, jossa oli loppumaton Nicon kuolaus. Tyttö leikkaa otsatukkaa - 15 minuutin ajan. Paapaa paapaa Nico leikkaa otsatukkaa - usean tunnin ajan.
Orion on mun kavi, lyhennettynä kaveri
Vuosi 2016 oli raskas vuosi viikatemiehelle, mm Bowien sarjaa katsoin niin ikään Orionissa, Verenjanosta Labyrinttiin - ja kenties takaisin. Mies toisesta maailmasta elokuva oli hienoa nähdä leikkamattomana, oleb veinannut kymmniä vuosia vhs-versiota joka on lyhyempi.
ja twitter on suomalaiseen kouraan niin onnettoman pieni:
It's only forever.. #Labyrinth #Bowie #peikko #menninkäinen #ElokuvateatteriOrion #cinemaOrion Jareth pic.twitter.com/Exxc8xoe4d— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 26. toukokuuta 2016
Kohokohta oli Zardoz kuten kuvasta näkyy. Olenhan Charlotte Rampling-friikki #Orion #elokuvateatteriOrion #2016https://t.co/iJ1834er2q pic.twitter.com/YwhTKX3NdQ— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 6. tammikuuta 2017
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.