Popkulttuuria ja undergroundia

- > merkittäviksi tai huikeiksi kokemani kulttuurin tuottamat elämykset elokuvateattereissa ja näyttelyissä

perjantai 14. kesäkuuta 2019

Katselulistalla Lords of Chaos, seitanallisen hyvää ja synkkää 90-luvun muistelua. Tahi retrotopiaa

Katsoin Lords of Chaos leffan Blockbusterista toisen kerran 6.6. Eli videovuokrasin, ilmaiseksi, verkosta. En mennyt tätä katsomaan Night Visions festareilla useammasta syystä. Voin nimittöin pahoin, kun kerran katsoin Varg Vikernessin dokua, jossa näytettiin norjalainen vihreä talo. Se näytti niin tutulta.

Kylläpä bändin pojat ovat - olivat - nuoria: piti varoa, ettei yrjöä iskän kaaraan, ja useammassa kodissa äiti toivotti hyvin matkaan. Silloin ei ollut turvakameroita eikä internettiä. Elokuvan alun ekat 23 minsaa ollaan ja mennään kuten verrokki-leffassa Hevi reissu. Paitsi tämä elävä kuva perustuu oikeisiin henkilöihin, jotka ovat oikeasti eläneet. Ja millä tavalla. Kyse on niin ehdottomasta genrestä.

 Rory Culkin on viehättävä norjalainen bläkkiksen keksijä Öystini joka film noirin kertojaäänen tapaan (Auringonlaskun katu) jakaa tarinansa. Emory Cohen on hyytävä Varg Vikernessinä. Mayhemin kahtiajako erimiel satanismi / Pakanausko. Tarinan kertojana on Euronymous (oikealta nimeltään Øystein Aarseth, hieno nimi, kumpikin, mm egyptiläinen Seth. )

Kuinka pitkälle voi mennä, pahuudessa, aitoudessa. Että ei poseeraa, ettei ole naurettava, ettei ole nyhverö. Uuden ajan byronit ja Bacchuksen, Dionysoksen pojat ovat ryhmä, bändi. Ei brändi. Osaltaan tämä on retrotopia, retrotopiaa - haikaillaan entiseen aikaan jolloin kaikki oli paremmin, musiikki oli aitoa, ja kaikkea keksittiin ja tehtiin ihan ite.

Dionysos tulee muutenkin mieleen: bakkanaalit, orgiat, hurjat tanssit, uhrit, kulttijuhlat, rituaalit. Jos pintapuolisesta pikana hakee muistoistaan ja wikistä, niin hamartia on " kohtalokas erehdys, jonka päähenkilö tekee hyvässä tarkoituksessa. Hamartia on Aristoteleen Runousoppi-teoksessaan esittelemä termi ja liittyy läheisesti kreikkalaiseen tragediaan. " Hamartia wikipedia

Euronymousin tarussa - ja oikeassa elämässä - on myös hybris, ylimielinen ylimielisyys. Jollain lailla pidän Culkinin lihallistamaa kalpeakasvoista Öysteniä / Euronymousta traagsena sankarina.

Elokuva muuttuu kun Kristian (Varg Vikernes  = Kristian Vikernes ) tulee rasvaiseen ruokalaan. Mutta hänellä, tuolla onnettomalla, on hihamerkkinä Skorpparit. Noloa.

Bändin pojat tekevät myöhemmin pilkkaa hänen nimestään, joka kuulostaa kamalalta - kuten kristitty. Are you christian, Kristian?



Tästä lähtien tyylilaji - tai sävel muuttuu. Elokuvaa on yksinkertaistettu, jossa bändin erimielisyydet eivät ole musiikillisia, vaan toinen pitää saatananpalvonnasta ja toinen on pakana.

Kristian muuttaa nimensä Varg Vikernesiksi, ja on oikeassa siinä, ettei kristittyjen olisi pitänyt rakentaa kirkkoaan entisen pyhän paikan päälle. Siellä on ennen palvottu Odinia.

Ymmärrän inhon uskontoja kohtaan, kaikkia uusia uskontoja, jotka tuhoavat alkuperäisen uskon, kansanuskon, pakanallisuuden ja kulttuurin.

Mutta siinä mennään metsään, että se tarkoittaisi natsitouhua. On olemassa myös oikeita pakanoita ja viikinkielämää eläviä immeisiä, jotka eivät ole natseja, vaan arvostavat elämää ja ihmisarvoa, tekevät vaatteensa ja soittimensa historiallisella tavalla.

Kuvauspaikat ovat mainioita, varsinkin synkkä kellari. Samoin grafiikka on täydellistä, kuten hevissä, metallissa pitääkin. Bändilogot on oltava aitoja ja uskottavia. Kirjasimet, värit, uhka, aitous. Tinkimättömyys.

Sitä ihmetellään, miksi maailman onnellisimmissa maissa tehdään hurjempaa bläkkistä ja Nordic noiria....

Vanhemmat tekevät herkkuruokaa ja toivottavat mukavaa päivää ja heipat, mutta heitä ei näytetä, aivan kuin siten olisimme koko ajan poikien huoneessa, keskellä treenejä. Hyvät kodit ja taustalähdöt omistaa kaikki muut paitsi ruotsalainen jäsen Death (Jack Kilmer). Tarkemmin: Dead, oikea syntymässä annettu nimi Pelle Ohlin. Deadin itsemurhaa elokuvassa on vaikea katsoa. Mileen jää lappunen, viimeinen kirjoitus: ”Excuse all the blood, let the party begin”.

Kaikki on teatraalista, ja synkkää. Jos kreikkalaisen tragedian mukaan pitäisi tulla katharsis, niin milloin se tulee.

Euronymous tulee sisään ikkunasta, ja huomaa Deadin tehneen itsemurhan ja kiirehtii kauppaan ostamaan kertakäyttökameran. Onko Fuji Sun Fun kertakäyttökamera, kamera ja filmit valmiina, kuten minun mielessä soi mainosjingle 80-luvulta, tai sitten 90-luvulta.

Missä tulee raja vastaan.

Tavallaan tämä on myös saaga riitaisista veljeksistä. Niin kuin riimukiveen kaiverrettu. Sitä en nyt jaksa kaivertaa, riimuja.

Pitkän tukan alta tunnistaa taas uuden Skarsgårdin veljeksen eli Valter Skarsgård, joka näyttelee tyyppiä Bård Guldvik 'Faust' Eithun.

Ohjaaja tirehtööri sirkustirehtööri Jonas Åkerlund on tehnyt todelliset löydöt pääosiin, enkä tiedä millä kaikilla tavoin he ovat menneet hahmojensa mustiin nahkoihin. Tänään on 6.6. Fantoft stavkirke, Fantoftin sauvakirkko poltettiin muuten 6.6.1992 klo 6. Today is 06.06.2019

Taideteoksista pitäisi nauttia taideteoksina, eikä kukkahattu päässä. Viihteenä ja tragediana. Ajankuvana.

Imdb:ssä leffa on saanut arvosanaksi 6,5. Kuinka noloa. Senhän pitäisi olla 6,6.









viideot imdb:


sosialistisessa mediassani:
Lords of Chaos nähty 👀, Rory Culkin on viehättävä norjalainen bläkkiksen keksijä Öystini joka film noirin kertojaäänen tapaan (Auringonlaskun katu) jakaa tarinansa. Emory Cohen on hyytävä Varg Vikernessinä. Mayhemin kahtiajako erimiel. Satanismi / Pakanausko
Norjalainen bläkkis.









Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu


platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8">
Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)