Popkulttuuria ja undergroundia

- > merkittäviksi tai huikeiksi kokemani kulttuurin tuottamat elämykset elokuvateattereissa ja näyttelyissä

lauantai 15. kesäkuuta 2019

Sofia Haapamäen hirviö, vesinokka, gargoili karkoili, kipuili ja tempoili. Kuvataideakatemian näyttelyn avajaisissa 26.04.2019

EVERYTHING IS ALREADY REDONE on näyttelyn nimi, ironisesti, kertoen taiteen tekemisen vaikeudesta. Kuinka vaikea on keksiä uutta omaperäistä taidetta kun kaikki on jo tehty. Vähintään kertaalleen. Sofia Haapamäen hirviö, vesinokka, gargoili tuolta Notre Damesta, ehkä, on alunperin Henry Fuselin maalauksen The Nightmare, Painajainen. Tuo rinnalla istuva painajainen. Ehkä myös Frankensteinin syyllisyys, ja Golem. Kuvataideakatemian EVERYTHING IS ALREADY REDONE näyttelyn avajaisissa kaksi työtä perustui Fuselin Painajaiseen: rullaverhon kiskoketjulla EEG-käyrän mukaan kulkeva savihirviö ja viridiaanin vihreän sävyttämä videotyö naisen silmät kiinni/auki satumaailmaan/pahuuteen 26.04.2019 by Satu Ylavaara Photography 2019:

Sofia Haapamäen hirviö, vesinokka, gargoili karkoili, kipuili ja tempoili.
Kuvataideakatemian EVERYTHING IS ALREADY REDONE näyttelyn avajaisissa Fuselin Painajaisen kivettynyt hirviö muistuttaa myös romuluista ja särkyvää vesinokkaa, gargoylea tuolta Notre Damesta 26.04.2019 


© Satu Ylavaara Photography 2019

Kuvataideakatemian näyttelyn avajaisissa tänään 26.04.2019

Kuvataideakatemian näyttelyn avajaisissa eilen 26.04.2019 Nikolay Kotovin gender-tulkinta Lilithistä ja Jingke Xu tulkinta mustasta kissasta, kaamosmasennuksesta Suomessa:





Fuselin Painajainen ja Frankenstein kirjassa 


 Koska tämä on poikkitaiteellinen blogi, joka versoo, niin myös kirjoista:

Koska Mary Shelley on lemppareitani, ja keksi kertaheitolla kaksi kauhun ja skifin genreä, hullun tiedemiehen ja hirviön:


Sielun pimeä puoli: Mary Shelley ja FrankensteinSielun pimeä puoli: Mary Shelley ja Frankenstein by Merete Mazzarella
My rating: 5 of 5 stars

Mary Shelley on lempparikirjailijoitani, ja koko Villa Diodatin poppoo sinänsä jo sellainen dekadentti ukkosenjohdatin, että taatusti tirisee, sähise ja kipinöi. Rauhalliseen, lyhyeen ja helppolukuiseen muotoon puettu kaunis kunnianosoitus maailman ensimmäisen feministin ja tärkeän filosofin tyttärelle Mary Shelleylle. Maryä ei kuitenkaan pelkästään jumaloida jalustalle kultainen seppele päässää virheettömänä feministinä, anarkistina tai kirjailijana. Vaan ollaan myös harmaalla alueella, mustasukkaisuudessa ja arvuutellaan eri vaihtoehtoja. Kiehtova ajankuvaus. En voi uskoa, että Maryn äiti Mary Wollstonecraft ei käynyt Suomessa, vaan Norjassa ja Ruotsissa. Yksinhuoltajana, törkeön häntäheikin puolisonsa raha- ja muita asioita hoitaen, Skandinaviassa yksin matkustan, pienten lasten kanssa, 1700-luvun lopulla.

Ehdoton sankaritarina tytöille. Kuinka toisin kaikki olisikaan, jos naisilla olisi ollut toimiva ehkäisy, eivätkä he olisi kuolleet synnytykseen, synnytyksiin, ja sen jälkisiin komplikaatioihin. Miten vapaa rakkaus ja polyamoria toimi?

Ennen wanhaan sunnuntait olivat ainoita päiviä jolloin ulosottomiehet eivät saaneet tehdä kierroksia... Sai loikoilla rauhassa. Myös kasvissyönti ja Notre Dame mainittu. Toimii fanaatikoille ja vasta-alkajille. Ihana kirja. Sisältää myös hirveyksiä ja kummastuksia.

Ostan tämän myös itselle joskus jostain. Kuulin tästä jo vuosia sitten, mutten muistanut kirjan nimeä. Vihdoinkin luin Merete Mazzarella: Sielun pimeä puoli, Tammi, 2014




View all my reviews

Sosialistisessa mediassani:





Näytä tämä julkaisu Instagramissa.

Henkilön Satu Ylävaara (@satuylavaaraphotography) jakama julkaisu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.