Kuolleitten virtaan heijastuu myös minä, valokuvaaja. Sekä kuvan tekijä on siinä, suurena, miltei raameista ulos tarpoen, katsoen. Sielun silmä -näyttely Tarvaspäässä, Gallen-Kallelan museolla 22.05.2019 Gallen-Kallela: Kuolleitten virta, 1893. Gallerioiden ja museoiden vitriinien ja maalausten suojaavat klasipinnat heijastavat mitä moninaisempia heijastuksia valokuvaan, mutta mitäs siitä. Menkää itse katsomaan, vieno suositus. Jalustan käyttö on museoissa kiellettyä, että ostettaisiin aidot kortit, julkat, pinssit, magneetit, silmiklasipyyhkeet, silmälasikotelot, tyynyt ja kynät pipot ja ja pensselit. Lahjapuoti saakin myydä taideteoksia eri muodoissaan. Bukowskin version tietoja: Öljy ja sekatekniikka kankaalle 39x27,5 cm. Bukowskin sivulta: "Kuolleitten virta on yksi Akseli Gallen-Kallelan symbolistiseksi mielletyn kauden tärkeistä teoksista. Teos on signeerattu vuodelle 1893, jolloin taitelija asusti vaimonsa suvun huvilalla Sääksmäen Rapolassa ja Helsingissä. Suunnitteilla oli samoihin aikoihin muitakin symbolistisia teoksia kuten esimerkiksi Tuonelan matkalla (1888–1894), Satu (1894) Ad Astra (1894–1896) ja aikoinaan suuren kohun aiheuttanut Symposion (1894)." By Satu Ylavaara Photography 2019:
tämä maalaus oli lainassa Villa Gyllenbergistä
Ida A. Fielitz: Sigrid af Forselles
Ida Fielitzistä Google kertoo: Syntyi: 1847 (ikä 172 vuotta).
"Sotavuosina 1915–1918 Tarvaspää oli pääosin tyhjillään. Akseli ja hänen poikansa Jorma Gallen-Kallela ottivat osaa sisällissotaan valkoisten riveissä. Mary ja Kirsti-tytär asuivat enimmän osan aikaa Kalelassa tai Tampereella sukulaisten luona. Tarvaspää joutui sodan jalkoihin, ryöstelyn kohteeksi ja toisinaan taistelun näyttämöksi." lainaus Gallen-Kallelan museon Tarvaspään historian sivulta
Gallén ja Sparre – ”Parriisin retitentti” – erävarusteissaan Nyblinin valokuvaamossa Helsingissä. oppaana toiminut Parta-Matti arvosteli: ”Kun niillä piti olla mukanaan kaikki vehkeet pyssyt ja muut, perkelettäkö ne sieltä sai.” Kuva: Gallen-Kallelan Museohttps://t.co/29plcziS53pic.twitter.com/oT8ag0bgAp
Osa: spiritismi, sekä Ellen Thesleff ja Hugo Simberg, Sielun silmä -näyttely Tarvaspäässä, Gallen-Kallelan museolla 22.05.2019. By Satu Ylavaara Photography 2019:
Ellen Thesleffin omakuva tuntuu syntyvän juuri sinun katsomisesi, sinun silmeisi eteen, katsomisesi vaikutuksesta, sillä hetkellä, suojaavista varjoista, hämärän langoista, hämähäkin verkoista, kaarista, kiehkuroista. Tämä omakuva sijaitsee tällä hetkellä Tarvaspässä, kun taas Helsingin Taidemuseon Thesleff-näyttelyssä on vain replika, mutta paljon muita maalauksia. Julisteen kokoa
50 x 70 cm voi ostaa omaksi museokaupoista.
Ellen Thesleff: Thyran muotokuva,
jallittiko Hugo Simberg Thyraa?
Simberg: Victor Hovingin Ex Libris
Ellen Thesleff
Simberg: Jouluyö
sekä Eemu Myntin upea, myrkynvihreä Sibelius¨
Mielisairaalasta läheiselle hautausmaalle. Hugo Simberg, Hietsun hautausmaalla:
Olemme runollisessa sanattomassa kuvaelmassa, elämänkiertokulusta. Hyvinki Simberg-mäisissä tunnelmissa - Tampereella kun ollaan, Hugon luoma kuoleman puutarha kävynheiton päässä. Tuo tumma matkamies, huppupäinen ajomies on Annan, elämän kintereillä @TampereTeatteri Anna Karenina pic.twitter.com/t14GEENbgP
Linnut seisovat miltei samalla viivalla, naisten kirjoittamien kirjojen kansissa, vapauden ja haurauden symboleina, matkalukemista: Kati Tervon Iltalaulaja Ellen Thesleffistä, ja Saara Turusen Tavallisuuden aave näytelmä jossa olohuoneeseesi tuli ilmesty susimies🐺 @SaaraTurunenpic.twitter.com/UxCSfX6fab
Matkalla tarpoessa hikisenä toukokuisna pnä Tarvaspäähän näimme mm kurjen, silkkiuikun, meriharakan ja joutsenia, kauniita näkymiä, elämänkiertokulkua, mutta myös kelluvan pääkallon merenrannalla. Siltä se ainakin näytti:
Se johdatti oivasti Sielun silmä-näyttelyyn, ja yleensäkin momento moriin, kuten tässä Hugo Simbergin taiteeseen:
Myös Gallen-Kallela osallistuu pääkallo-taiteeseen, hän osti kallon, ja laittoi sen näytille, muistutukseksi, onneksi se katsoo akkunasta ulos:
sekä myös artikkeleihin, joissa: "Aamiaisen jälkeen Akseli Gallen-Kallela lepäsi vastakaivetussa haudassa – Salatiede hurmasi kansallistaiteilijat, tutkija kertoo"
ja lasimaalauksista:
“Syy sydäntä särkee, mure muodon muuttaa "
monenkirjavat kallot kertovat myös toksisesta maskuliinisuudesta, toks maks, eli myrkyllisestä miehen mallista, kolonialismista ja eläinrääkkäyksestä
Simbergin kalloja ja luurankoja oli myös Tampereella, nääs nääs:
Etuoikeutetut valkoiset rikkaat miehet, ja heidän jalustansa: Gallen-Kallelan ateljee ja museo Tarvaspää, osa 2
”Erämaan kätköissä tahtoisin omistaa sakaraharjaisen linnan, jossa olisi torni harmaata kiveä, honka- ja tammipuuta,” unelmoi Gallen-Kallela. Etuoikeutettuna valkoisena rikkaana miehenä hänellä oli siihen mitä suurimmat mahdollisuudet. Kävimme uusimmassa näyttelyssä: Sielun silmä -näyttely Tarvaspäässä, Gallen-Kallelan museolla 22.05.2019. Hieno, esoteerinen seikkailu. Tarvaspäähän meno ei ole niin esteetöntä - sinne pitää kävellä Helsingistä asti rantoja pitkin, mikä tietysti taiteilijalle ja kirjailijalle ja valokuvaajalle sopii. Vaikka Espoo ei ole niin Helsinkiä, niin kävelymatkan päässä. Luontokuvaajalle se sopii. Eiköhän Espoo ole jo metrolla hitsattu kiinni Heltsinkiin. Lähin Espoossa sijaitseva bussipysäkkki josta pääsee Tarvaspäähän sijaitsee 1,9 kilometrin päässä. Hm, ei niin kovin estettistä. Hirveät saastuttavat autokaistat kyllä kulkevat ihan tuon linna-ateljeen alta, muttei tietenkään julksiet kulkuvälineet pysähdy. Museokortti on mukava kortti, sitä ei ole varaa aina joka vuosi ostaa, mutta kun on, niin sitä kyllä käytetään
Lallukan taiteilijakodin juhlasaliin seinällä Antti Favenin öljymaalaus Akseli Gallen-Kallelan syntymäpäiväpäiväjuhlien jälkeinen lounas, vuodelta 1915, on puhdistettu sikaarinsavusta, ja pöytätuukikin on taas valkoinen pic.twitter.com/4mDziujZkE
" Aamiaisen jälkeen Akseli Gallen-Kallela lepäsi vastakaivetussa haudassa – Salatiede hurmasi kansallistaiteilijat, tutkija kertoo "
Nina Kokkinen tutki Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Hugo Simbergin kiinnostusta mystiikkaan ja salatietoon. Suomen Kuvalehti
Haudoissa makaillut Gallen-Kallela oli aikansa puheenaihe Porissa
Porissa 150 vuotta sitten syntynyt Akseli Gallen-Kallela työskenteli suurimman osan elämästään maailmalla. Porilaiset haluavat kuitenkin pitää taiteilijaa kaupungin omana poikana.
Tällä kertaa pääsin sisään... Hugo Simbergin Kuoleman puutarhassa ja Haavoittunut tyttölapsi. Kaunis käärme keskellä kattoa. Tampereen tuomiokirkossa 17.05.2019
Tällä kertaa pääsin sisään... Hugo Simbergin Kuoleman puutarhassa ja Haavoittunut tyttölapsi. Kaunis käärme keskellä kattoa. Tampereen tuomiokirkossa 17.05.2019 pic.twitter.com/PbJoyMxmyx
Tuore tutkimus paljastaa taiteilijoiden salatut aatteet: Pekka Halonen sai yhteyden kuolleeseen veljeensä ja spiritualismi lumosi myös Gallen-Kallelan ja Simbergin
Kolmivuotinen Uuden etsijät -tutkimushanke pureutuu esoteeriseen kiinnostukseen, jolta on tähän asti ummistettu silmät. Henkiset virtaukset näkyvät lukemattomissa teoksissa, jos osaa katsoa, Nina Kokkisen väitöstyö näyttää.
Tuore tutkimus paljastaa taiteilijoiden salatut aatteet: Pekka Halonen sai yhteyden kuolleeseen veljeensä ja spiritualismi lumosi myös Gallen-Kallelan ja Simbergin https://t.co/mPmdOncccb
