Popkulttuuria ja undergroundia

- > merkittäviksi tai huikeiksi kokemani kulttuurin tuottamat elämykset elokuvateattereissa ja näyttelyissä

sunnuntai 11. lokakuuta 2020

Soankyla ikuisesti online verkkofestarit oli myös kesäkuussa:

Sodankylä ikuisesti -festarin ohjelmisto on irti... Oh, Mercy! 4.6.2020. Ei hyttysiä, ei hirvikärpäsiä, ei

paarmoja. Ei salamointia, ei tulvia. Sodankylä ikuisesti onlinen helppous.

Sodankylä, ikuisesti, tällä kertaa eetterissä, osin maksuttomissa, elävissä kuvissa, ja aamujen keskusteluissa. Oli hieno lisä, että näemme aamukeskusteluja, heiltäkin jotka eivät enää ole joukossamme. Ehkä. 

Painan verkossa nappia, maksan elokuvasta, ja katson koska huvittaa, ihan heti, tai ennen kuin vuokraus vanhentuu... Oliko tämä elokuvien vuokrausta? 

Tässä myös syitä, miksi valitsin nämä elokuvat.



Alussa minua kiinnosti eniten ennen näkemätön Oh, Mercy! Ostin heti lipun, mutta piti odottaa neljä päivää ennen kuin sen näki. NELJÄ PÄIVÄÄ. 

Sitähän elokuvafestivaalit on: harvinainen leffa näytetään tiettynä päivänä, tiettyyn aikaan. 


OH MERCY! (Roubaix, une lumière, 2019) 17.06.

Seuraavana Oh Mercy! alkaa tavanomaisesti äijäilyllä, mutta vanhan elokuva-ajan musiikki lupaa nousua, ja laajennusta. Ulkona jyllää vastenmielinen melu (liikenne, työkoneet, remontit). Mikä on tämä filmin oranssi kajo? Väkivalta, puhdistus, hiljaisuus, hiljentäninen, tuho vai toivo? Tähän asti Sodankylä ikuisesti onlinen leffat ovat rullanneet. Ainoastaan yks aamukeskustelu jäi näkemättä kun nauhoite ei pyörinyt, ja sitten katsomisoikeus vanhentunut puoli tiimaa sitten. ( Helsingin korttelikinot ovat olleet auki kesäkuussa. )

Pidän Oh mercyn äänimaailmasta paljon enemmän kuin kuvasta: melodraaman, film noirin, suspensen ja jopa eroott. trillerin sävelmien fraktaalit soivat. Onhan siinä monta epäluotettavaa kertojaa jotka vain istuvat.



THE MAN WHO KILLED DON QUIXOTE 

Sodankylä ikuisesti onlinestä ostin menolipun La Manchaan. Viime vuona näin tän leffan The Man Who Killed Don Quixote kahesti valkokankaalta, elokuvateatteri Orionissa & Espoo cinessä. 

Don Quijoten näin teatterissa peräti kolmasti: kahdesti Teatteri Avoimissa Ovissa tuon mainion Red Nose Companyn vilperien Mike ja Zin punanenien klovni-versiona, jossa sain heittää näyttelijöitä punaisilla tomaateilla. Esitys pyyhkii pölyt klassikon yltä. Ihan konkreettisesti, näytelmän alussa Sancho Panza pyyhkii haarniskaa.

Ja tietysti näytelmä Donkey Hot - Töölön suurin musikaali! Töölön pienimmällä lavalla. Jo oli kuumaa ja kumma touhua...

Palatakseni Gilliamin leffaan: Vihdoinkin valmis, ja matkan varrella useamman metamorfoosin, romahduksen ja uudelleensyntymisen kokenut The man who killed Don Quijote.

Viime päivinä elokuvissa seikkailleet ritarit ja heidän aseenkannattajansa, niin tässä kuin Seitsemännessä sinetissäkin. Itsensäruoskijat mukaan luettuina. Kummassakin taiteen merkityksestä, niin ruton kuin nykyajan itsekkyyden, vihan, moukkamaisen ökyilyn ja kapitalismin aikana. 

Vihdoinkin tämä elokuva on valmis! Näin tämän valkokankaalta sekä Espoo Cinéssä festivaaleilta sekä elokuvateatteri Orionissa. Gilliamin surkuhuba doku Lost In La Mancha kertookin kaiken miksi tämä aihe tämä filmi ei valmistunut aikoinaan: tulvat veivät teltat ja kamerat. Surullisen hahmon ritari piti nostaa vinssillä hevosen selkään tyrän takia. Paljon tapahtui kaikkea, ettei elokuvaa saatu valmiiksi. Tuli vain dokumentti. Tässä aiemmat kirjoitukset:

Nyt elokuva on valmistunut, yhdessä pääroolissa Adam Driver. Onko se sama elokuva.

Pitääkö sen edes olla. 

Vihdoinkin näin leffan The Man Who killed Don Quixote!

On sitä pitkään odotettukin! Terry Gilliam, kiitos. Vihdoinkin näin leffan The Man Who killed Don Quixote! Lost in La Mancha oli hieno dokkari mahdottomasta projektista, joka nyt on valamis. Kauhealla kiireellä Orioniin kun huomasin että tiiman päästä alkaa #TheManWhoKilledDonQuixote. Kun poistuin elokuvista kotoa kohti, niin vastapäätä istui herra kolmikolkkalakki päässään.

Kevät täynnä Cervantesin klassikkoa visuaalisina: on teatterissa sekjä klovnien esittämä DonQuijote että nuarten näyttelijöiden vetämä  Donkey Hot. 

Donkey Hot esityksestä: Sanan säilä on niin vaarallinen kun vastenmieliset katoliset papit polttavat Harry Pottereita. 

Cervantesin klassikkokirja kertoo myös työuupumisesta, ja kuinka tärkeää on taistella vääryyttä vastaan.


luultavasti Gustave Dorén kuvitusta kovin painavasta kirjasta



JÄLJET ( Spoor, 2017 ) 

Sodankylä ikuisesti onlinestä 16.06.2020.

Ennustiko A. Holland tämän pandemian?

Hollandin Jäljet oli seuraavana tiirattavana Sodankylä ikuisesti verkkofestareilla. On ällöttävä hellepäivä, joten puhaltaja puhaltaa ja vie osan äänimaailmasta. Myöskään kaksinkertaiset pimennysverhot eivät saa elokuvahuonetta pimeäksi, tai edes hämäräksi. Vali vali. Elokuvateatterit sentään olisivat pimeitä. 

Koronan jälkeen elokuvateatterit avautuivat ja eka leffa valkokankaalta oli minulle ohjaajan Mr Jones. Tässä leffassa Jäljet on jännää miten juuri naiset puolustavat eläimiä, saaliseläimiä, elämiä, joita ei tarvitse tappaa eikä kiduttaa. Miespappi hyväksyy eläinten murhaamisen.

Miksi tässä laaksossa on William Blaken kääntäjiä suuri populaatio, kuinka tärkeää on rakentaa Syyriaan siltoja, miksi eläintenrääkkääjiä ovat miehiä, jotka pitävät naisia maksettuina esineinä,

Erityisen irvokasta on elonkirjon kato, ja tämän koronan pandemian aiheuttaneet eläintenrääkkäjät kiinalaiset wuhanilaiset "torillaan", jossa vanhoina raatoina koirat, lepakot ja eksoottiset eläimet. Jokainen muukin "tori" on suljettava. 

Jäljet leffassa on onneksi myös esimerkki modernista empaattisesta miehestä. Joka käyttää tietotekniikkaa ekologisempiin ratkaisuihin, hän näyttää rilleissään 60-luvun radikaalilta, tai ainakin nuorelta mieheltä joka voisi tehdä vallankumouksen, ei pelkästään yliopistoissa vaan myös työelämässä. Verrattuna atriarkaattiin (papit, eläintentappajat tarkoituksella ilman p:tä, röh röh ). 


Nautin myös aiemmin Maailma kylässä festareilla näytetystä ilmaisleffasta Woman at war, jossa keski-ikäinen nainen on myös aktivisti ja toimija, ekoterroristi niiden firmojen mukaan jotka itse myrkyttävät maan... Paikalla oli tekijävieraita vuosi sitten.

Se maailmanlaajuinen pandemia? Holland tarkoittaa tässä (Jäljet, 2017) lintuinfluenssaa, joka oli edellinen maailmanlaajuinen pandemia. https://t.co/zcRQuZZRnP

Tämä on 94. naisen ohjaama elokuva jonka näin tänä vuonna 2020. 




TOMMASO (2019) 17.06.2020

Rooma oli suosikkikaupunkejani 90-luvula. Nykyään en käytä lentokoneita. Katon Abel Ferreran leffaa Tommaso. Käheä-äänien, myr[s]kyistä puhdas taiteentekijä on löytänyt tasapainon, onnen ja tyhmät tv ohjelmat, joissa kuuluu kuitenkin hypnoottinen munniharppu, ja koko perhe tanssii.




AAMUKESKUSTELUJA JA MUUTA FIILISTELYÄ 

Aamun tunnit käyvät vähiin, seuraavaksi John Boorman aamukeskustelussa Sodankylä ikuisesti verkkofestareilla  17.06.2020. "Hollywoodissakin kunnostautunut englantilais-irlantilainen herrasmies oli 2009 poikkeuksellisen hyvä kertoja, ei vähiten siksi, että hän oli ansioitunut vuosikausia korkeatasoisen elokuvaohjaajien puheenvuorojen vuosikirjan Projections toimittajana. "

tätä Boormanin leffaa Zardoz ei nyt nähty, vaan aiemmin joku vuos sitte Orionissa



Aamukeskusteluista minulle kaikkein läheisin on Terry Gilliam. "Monty Pythonin animaatioistakin vastannut ryhmän amerikkalaistaustainen jäsen riemastutti jo pelkällä poronkarvatakkiin pukeutumisellaan 1998 – mutta väriä ei puuttunut jutuistakaan.  "

Somebody loves the smell of napalm on the morning. I don't, because this morning interview in Sodankylä Midnight Sun film Festival is better.



Elokuvaohjaajat Valentin Vaala ja Teuvo Tulio aloittivat uransa hyvin nuorina kloppeina, ja maahanmuuttajina.



JA SITTEN ON TIETYSTI TEUVO TULIO


Taistelu Heikkilän talosta elokuvasta on säilyneenä vain kahdeksan minuuttia. Mitä tapahtuu kun arkiston filmit tuhoutuvat tulipalossa?

SININEN VARJO (1933)

Sininen varjo on myös fraktaali, vuodelta 1933 oleva 16 minuuttinen pätkä, jossa soi mennyt maailma, ja suru koittaa vain kun pitäisi maksaa lasku ravintolassa...

Nuori Theodor Tugai on niin häkellyttävän hyvännäköinen, ettei ihmekään, että on kaksoisroolissa. En ole lukenut Mika Waltarin alkuperäistä jännitysnovellia, muistaakseni, niin en tiedä, miten eroaa. #Hurjisteluaikoja!  


Teuvo Tulio: Nuorena nukkunut (1937):

 



POLTE

lyhytelokuva Polte on seuraavana vuorossa Sodankylä ikuisesti verkkofestivaaleilla. Katson johdannon myöhemmin, lopuksi. Tuhotaanko tässä elokuva, vai pidetäänkö se edes sirpaleena tallessa. Teuvo Tulion Silja nuorena nukkunut nitraattifilmin ainoat kuvat. 

Juuri tässä kuvassa on kokeell. Polte -lyhärin Regina Linnanheimon monimerkitykselliset kasvot. Palava, tuhoutuva filmi on sekä kesäinen kukkaseppele, morsiusseppele, jääkuningattaren kruunu ja myös viiltävää orjantappuraa. Onko hän nuorena nukkunut, hukkunut, meditoiko, noituuko.

Niin surusta raskas... Myös pelkästään instrumentaalina kuultuna kotimaiset mielen- ja sielunmaisemat, kansanlaulut, ne tavalliset tarinat. Pysäytyskuvia, tai tarkemmin: puhelimen kameran kuvia liikkuvasta, osin tuhoutuneesta filmistä. Taidetta, sarjakuvaa, Kiasmaa, lisäkerroksia


Taistelu Heikkilän talosta elokuvasta on säilyneenä vain kahdeksan minuuttia. Mitä tapahtuu kun arkiston filmit tuhoutuvat tulipalossa?







Alan purkaa Sodankylä ikuisesti onlinen elokuvalippuja ennen kuin haihtuvat ilmaan. Ensimmäisenä Agnès Vardan haastattelu, joka kyllä kuuluu, mutt kääntäjän mikistä tuleva suomennos on suht puuroa. Ylen naisten maaliskuussa tuli useampikin Vardan elävä kuva. 

Seuraavaksi jatkui Miloš Forman, mulle läheisin Amadeuksen ja Valmontiin vuoksi, Euroopan rokokoon loiston, rappion, hedonismin vuoksi. Ja myös Amerikan vastakultuurit ja toivo (Hair, Yksi lensi yli käenpesän), ja toisaalta niiden punaniskainen tai valkokauluksinen nujertaminen.



Tähän asti Sodankylä ikuisesti onlinen leffat ovat rullanneet. Ainoastaan yks aamukeskustelu jäi näkemättä kun nauhoite ei pyöriny, ja sitte katsomisoikeus vanhentu puoli tiimaa sitten. Helsingin korttelikinot ovat olleet auki kesäkuussa





Vaikka sää oli tämä ällöttävä helle:


sosialistisesta mediastani: 
miten popkulttuuri ja underground on vaikuttanut minuun ja silmääni, kameraani:




Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , , , , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)