Popkulttuuria ja undergroundia

- > merkittäviksi tai huikeiksi kokemani kulttuurin tuottamat elämykset elokuvateattereissa ja näyttelyissä

perjantai 15. heinäkuuta 2022

Merenneidot: Rusalka, 2007. Täydellinen elokuva. Nähty uudelleen 24.8.2014:

Aivan ihana elokuva, mieleenjäävä musiikki. Chaplinin muisto. Merenneidot: Rusalka, 2007: Täydellinen elokuva. Nähty uudelleen 24.8.2014: romantiikka, fantasia, pieni merenneito, vihreätukkainen tyttö, satu. 
englanniksi Mermaid.

Ohjaajana Anna Melikyan,
kirjoittajat Anna Melikyan (kässäri) ja Natalya Nazarova. 

Tähtinään Mariya Shalayeva (vihreätukkainen tyttö, moderni merenneito) IMDb, Evgeniy Tsyganov ja Mariya Sokova. 
 

Kylläpäs on upeaa nähdä naisten kirjoittama ja naisen ohjaama elokuva, jossa pääosassa on ihan tavallinen tyttö. Ihan tavallisen näköinen. Alisa Titova. Hän on aito. 


Hän pyrkii opiskelemaan. Hänellä ei ole pelkkä ulkonäkö. 

Verrattuna tekokyntisiin stringi-bimboihin ultra bra -rintsikoissaan. Mutta tytöllä on taito. Tyttö on hyvä ihminen. Bimbot ovat kuten merenneidon sadun ihmistytöt, koreat prinsessat. 
 
Tämä ei ole grooming-elokuva, kuten vaikkapa Labyrinth, jota myös rakastan, vaikka oikeassakin pieni merenneito -sadussa tyttö on aina poikaa eli nuorta miestä nuorempi.

Vaan tyttö rakastuu poikaan.

Raikkaasti niin päin. 

Kuinka kyllästyttää poikien näkökumasta jatkuvasti tulevat - tai tulleet ihastumiset tyttöihin, ja yritykset jallittaa. Ja sanovat sitä romanttiseksi komediaksi. Ja pah!

Wanhan ajan matkakirjoissa Kaukasian Mustan meren rannikko kiehtoo. Ainakin tässä elokuvassa Mustan meren rannat ovat maagisia... Sääli, ettei naapurimaahan voi enää matkustaa.

Ennen vanhaan 70-luvun lopulla jopa banaani oli outoa, Aatos sanoi, että hyi, mikä tuo on. Kamera on haitari, näkymä on eksoottinen: ananas kypsyy, tropiikin hedelmä. Ananasrenkaita pitää tehdä. 

" Ananasta ahmi, hotkaise pyy, loppusi porvari lähestyy " - lauloi, huusi runoili Majakovski, 

elokuvassa Rusalka päähenkilö Merenneito ei ollut koskaan syönyt ananasta. Onko se luokkaviittaus? Kun päähenkilömme tuli yh-äiteensä kanssa merenrannan pikkupaikasta vaatimattomista, mutta turvallisista oloista suureen kaupunkiin.

Elokuvassa kuvataan hienosti rakkautta, ja ihastumista. Siitä kuinka työpaikkarakkautesi kohde lirkuttelee toiselle. Kuinka koomisesti ja traagisesti sitä kyyläät kuten Alisan äiti. 

Älä rakastu prinssiin joka myy tontteja kuusta, älä katajaan kapsaha...


Elokuva keroo myös kuinka naurettavia uusrikkaat ovat, ja olivat vuonna 2007. Kuinka tarinan prinssi 'Sasha' Aleksandr Viktorovich (roolissa sopivan tunnoton, masentunut, nätti mies Evgeniy Tsyganov) 'Sasha' uusrikastuu kun myy muille uusrikkaille tontteja kuusta.... 

Sasha tekee rahaa, mutta millä hinnalla. Hänellä on upea luukku, näyttävä tyttökaveri (bimbo, ihmisnainen, "prinsessa").

Sasha pitää hurjia juhlia joka yö, muttei nauti elämästä. Sasha ei ole onnellinen. Aivan kuin tässä olis myös jokin Jean Rhys -viittaus?

Joka yö hän kävelee lähelle tuhoa, mutta merrenneito hänet pelastaa. Tai ainakin kerran. Tämä on kaunis muistutus Chaplinin leffasta, jossa Chaplin pelastaa kännissä vaarallisesti urpoleivan miekkosen, joka ei aamulla muista mitään. 



trailereita ja pätkii:

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.