Oopperan kummitus (The Phantom of the Opera, (2004) musikaali/romantiikka

Oopperan kummitus (The Phantom of the Opera, (2004) musikaali/romantiikka, 2 h 23 m. Ruutu plus ja SkyShowtime. Rakastan kirjaa, elokuvia, mykkiä ja äänekkäitä, oopperaa, ja myös tätä Andrew Lloyd Webberin säveltämää musikaaliversiota. Se on onneksi aito ja goottilainen, eikä onneksi pilattu räpillä eikä muulla roskalla jou. Romanttinen tarina vie järjen ja nykyajan tuolle puolen, alle, maan alle pariisilaisen oopperan. 

Elämäni Ooperan kummitukset... #Oopperankummitus 👻romaani ja elokuva, musikaalikin. ”Oopperan kummitus todella oli olemassa.” Kaunotar ja hirviö -tarina kohtaa - ei niinkään Pygmalionin - vaan tähtivalmentajan. Orfeuksen. Nuoren taiteilijanaisen kasvu. En ole koskaan huomioinut tätä grooming -tarinana, tai me too -tarinana, josta suostumus puuttuu. Rakkaan teoksen, sen eri versioita ei kyseenalaisteta. En kyseenalaista. Toisaalta vanhat rikkaat miehet jotka tiiraavaat oopperan nuoria naisia, tulokkaita, ovat selkeästi niljakkaita pisnesukkeleita, joilta Madame Giry suojelee omaa tytärtään ja Christineä, joka on kuin oma tytär.... 

Kovin goottilaiseen tarinaan kuuluu nuori nainen päähenkilönä, jolla on peliä ja sutinaa, kahden miehen kanssa, hyvän ja pahan. Paha poika on luova nero, hirviö Oopperan kummitus, piinattu ja lapsena rääkätty Erik, musiikillinen nero, joka pitää naamiota. Hyvä mies on rikas kreivi Raoul, joka on Christinen lapsuuden rakastettu ja leikkitoveri, joka antaisi orvolle Christinelle hyvän ja turvallisen, konservatiivisen, porvarillisen kodin, ja turvan. Mutta olisiko Christine siellä onnellinen, luova. Onko Christine vain väline, soitin, nukke, jota miehet soittavat. Ja jolle puetaan vain roolivaatteita. 

Mies on opettaja ja nuori nainen oppilas, kuten elokuvassa Valmont, ja alkup. teoksessa Vaarallisia kirjeitä eikun Vaarallisia suhteita (Choderlos de Laclosin kirjeromaani Les Liaisons dangereuses, 1782). 

Koomiset, hottikset, kateelliset jne selkeät roolit ja roolitukset täytetään, myös lähikuvissa kun mielistelevät ponsorit (toinen romukauppias) irvistävät juodessaan samppakaljaa itsekkään mutta vähemmän lahjakkaan diivan hikisestä satiiniavokkaasta. Kun diiva laulaa, niin siivoojamuijat pistävät rusinoita korviin. 

Ciarán Hinds on koominen Firminin roolissaan, vaikka enimmäkseen näyttelee goottilaisia tai nykyajan hirviöitä.  

Simon Callow on koominen Andren roolissa kuten myös Amadeuksessa ja Neljät häät, yhdet hautajaiset. 

Rakastan myös Christien ja Rauolin nuoruuden juttuja, pelottavia tarinoita Pohjoisesta, menninkäisineen... 

Erik on musiikillinen nero, eristäytynyt säveltäjä, renessanssi-ihminen, rikkinäinen mies, arkkitehti, taikuri. 

Tietenkin tämä on rakkauslaulu muusalle Sarah Brightmanille. Mikäs siinä. 

Pidän, että Gerard Butler kummituksen, Erikin roolissa, on äänensä, laulutaitojensa rajoilla kuten Ewan MacGregor Moulin Rougessa, se särö ja yrittäminen, ylittäminen vain inhimillistää enemmän. Onhan Erik säveltäjä luoja, ei ensitenori. 

Ja nuori Emily Rossum puolestaan on oopperalaulaja jo pienestä pitäen. Kuten Christinen pitääkin olla. 

Hienosti rakastetaan myös Mozartin oopperoita parodioina koomisesta traagiseen, Figaron häistä Don Giovanniin... 

Eli Poor Fool, He Makes Me Laugh biisistä tuonne Don Juan Triumphantiin. 

Vuorosanoissa lauletaan myös Liian paljon nuotteja! 

Myös Edgar Allan Poen Punaisen surman naamio saa kohtauksensa. Naamiaisissa. 

Suomen Oopperassa olen nähnyt kolme Oopperan kummitusta, 2015-2021, viimeksi vuosi sitten Halloweenin aikaan, oi niitä aikoja. Lontoossa Kummitukseni oli. Earl Carpenter, vuosi oli 2006.

Mainio elokuva. Teeppä ite parempi. 

Ohjaaja: Joel Schumacher

Musiikin säveltänyt: Andrew Lloyd Webber

Alkuteokset: The Phantom of the Opera, Oopperan kummitus

Ensi-ilta: 22. joulukuuta 2004

Gerard Butler on Erik. 

Emmy Rossum on Christine Daaé. 

Patrick Wilson on Raoul, Vicomte de Chagny. 

Minnie Driver on Carlotta Giudicelli. 

Ramin Karimloo on Gustave Daaé. Ja myöe Oopperan kummitus muissa julkaisuissa. 

Miranda Richardson on Madame Giry. 

Simon Callow on Monsieur Gilles André. 

Ciarán Hinds on Richard Firmin.