Festivaalin minulle ensimmäisessä leffassa oi traaginen, ja kauhuromanttinen viitan liepeistä kävelykeppiin Robert Hossein ( Angelikan Peyrakki ) charmasi minulle niin tutussa The Wax Mask -elokuvassa, joka on Gaston Lerouxin kirjoittama, kuinkas muuten... Lerouxin "The Waxwork Museum" The Internet Speculative Fiction Databasessa mainitaan lähteenä. Liipataan liki Oopperan kummitus -tarinaa, mutta sen alkuperäisellä kirjoittajalla onkin oikeus jatkaa, ja muuntaa tarinaa vahakabinettiin sopivaksi. Olen nähnyt Oopperan kummituksen Oopperassa, missä se pitääkin nähdä, tänä vuonna kahdesti - ja nyt on vasta marraskuu ;)
Avanti. Miksi haluamme nähdä hirveyksiä kauhukabinetissa? Minäkin olen nähnyt ammeen, jossa Charlotte Corday murhasi Marat´in. Sekä giljotiinin joka lyhensi Marianne Antoinette rokokooperuukkia. Loppui se leivosten syönti. Olen käynyt Tallinnassa Museum of torture instruments, joka esitteli hyvinkin väkeviä ja kestäviä kidutusvälineitä. Tunsin monenlaista tunnetta, tietenkin. Oikeita ihmisiä kidutettiin näillä turhaan - ei niinkään kauan sitten ajassa eikä paikassa. Toisaalta vermeet olivat kiehtovia Edgar Allan Poen tarinoita lukeneelle ja vanhan kansan sadomasokistille. Olen vieraillut myös KGB:n selleissä, jossa oli toisenlaiset, vain ahdistavat vibat. Samoin Viaporissa performanssissa Ääniä kuoleman porstuasta ( Ylen ruotsinkielinen radioteatteri ) olen vieraillut punavankien kammottavissa, pimeissä selleissä. Siitä on vain sata vuotta kun lahtarit kiduttivat nuoria punaisia turistirysässä, Suokissa. Olen nähnyt Huokausten sillan, jota pitkin ihmisten puheissa, vangitut kulkivat tyrmiinsä, mm yksi Casanova tyrmäänsä. Pariisissa kävin tietysti myös Le musée Fragonardissa.Miksi etäännytetty kauhujen kammio kiinnostaa? Mutta viitataan myös Pulcinellaan, tähän väkivaltaiseen nukketeatteriin - lapsille. Pulcinella kehittyi tai muuntautui commedia dell'artesta napolilaiseen nukketeatteriin. Väkivaltaviihdettä on ollut pitkään julkisilla paikoilla, mutta julkiset kidutukset ja teloitukset tehdään visusti suljettujen ovien takana. Pulcinella on Lontoossa Punch, ja minulla on vieläkin sieltä Punch & Judy -rintanappi. Punch pitää kädessään pesäpallomailaan. Eli the Walking Deadin graafisella väkivallalla on piiitkät juuret. Minullakin on tuo pelottava koukkunenäinen vintage Kasper-käsinukke, mutta piilossa.
Tuntuu ihanalta että leffaa kuvattiin eräässä puiston vanhassa kahvilassa Roomassa, itsekin vierailin paikalla samana vuonna. Mutta nyt asiaan.
Adagio. Klassinen musiikki alleviivaa Boris Volkoffin yksinäisyyttä ja lohduttomuutta - entiseen vuosisadan alun Pariisiin ei voi palata. Robert Hossein on nappivalinta outona, vakavana miehenä, joka on petetty. Kaunotar ja hirviö -tarina, jossa nuori nainen halutaan pitää ideaalina, ikuisesti nuorena ja kauniina. Ehkä. Mies, petetty mies on hirviö, hän on menettänyt kaiken. Kaiken.Allora. Miksi nainen pitää ikuistaa? Vahaan ja poikaystävän
valokuvauskojeella. Elokuva kärsii tietenkin seksismistä, jos naisen rinnat näytetään, niin miehen kullistakin pitää näkyä puolet. Aivan sama kumpi puoli.
Fortissimo. En pyytänyt nimmaria, kun minun dvd:n kansi on niin huono. Joskus sitä vaan omistaa sen halvemman elokuvan jonka kanteen on tyytyminen.
Agitato. Lucio Fulci ja Dario Argento - heidän alkuperäiset näkemyksensä, painotuksena ja estettiikkansa erosivat tässä elokuvan alkutaipaleella, kun toinen halusi toinenlaista muudia. Kuin toinen. Erikoistehosteista vastaava Stivaletti astui sitten rattiin.
Misterioso. Stivaletti itse kunnioittaa sekä Hammer studion että Mario Bavan perinnettä - nimenomaan kauhuromantiikassa, gotiikassa. Kun Hammerin goottilaisuus oli ultravärikästä ja räikeää technocoloria hyvän ja huonon maun rajoilla, kuten taide pitääkin olla, ja sensuuria noudattava, ja eroottisuus kasvoi katsojan mielikuvituksessa, niin Bavan mustavalkoinen, selkeä ja hämärä goottilaisuus voisi saada jo oman tarkan alalajinsa...
Languido. Tässä on mukana myös roboottisia aineksia, pimeydestä tuleva pronssinen luurankokäsi on pelottava ja kaunis, kiinnostavakin, fetisistisessä mielessä. Ja ennakoi steampunkkia! Steampunkin vivahteita on, kuparin sävyisissä hullun tiedemiehen labran vermeissä ja vempeleissä. Frankensteinin tarinaa tämä myös on. Lamberto Bava lainaisi Stivalle isänsä kameraa... Mutta ranko ei ole tutkitusti niin terminaattori, että se olisi plagitaatio.
Coloratura. Mitä eilisen tieteessä oli tähän leffaan liittyvää?
" Langaton aivotietokone voi pian liikuttaa tekojäseniä. ", Aivoihin istutettava tietokone toimii nyt ilman lankoja - liikuttaa tekojäseniä. " näin vuonna 2014. Mitäs alaa se Stivaletti oli opiskellutkaan.... Kauhussa on hyvä tietää anatomiaa. " Tarvitsetko uuden jalan? " Vartiotornin VERKKOKIRJASTO - JW.org kertoo: "Ensinnäkin ruumiinjäsenten kirurgisessa poistamisessa on edistytty niin, että proteesin eli tekojäsenen sovittaminen paikoilleen on entistä helpompaa. " ”Herätkää!”-lehden Länsi-Saksan-kirjeenvaihtajalta [sic][sic!][sick!] pyh pyhempi pyhäin.
Animato. Mutta asiaan: "Halvaantunut saa "käden": aivotietokoneella voi jo liikuttaa tekojäseniä " tivin arkistosta : " Ihmisen aivoja seuraava langaton järjestelmä voi lähettää viestejä proteeseille. Tutkijatohtori Toni Björninen kehittää Tampereen teknillisessä yliopistossa langatonta teknologiaa ihmiskehoon asennettavaan neurosensoriin eli hermoanturiin. Laite toimii ilman paristoja, minkä ansiosta se toimii pitkään. Laite voi lähettää aivojen aiheuttamia signaaleja sähköisille laitteille. Näin aivoilla voi ohjata esimerkiksi keinoraajaa. " Näin vuonna 2014. Mutta tänä vuonna: 17-vuotias Alex 3d-tulosti kaverilleen uuden käden tivin arkistosta : "17-vuotias Alex McMillian on ollut lapsuudestaan asti kiinnostunut rakentelusta. Legoista lähtenyt innostus on keskittynyt erityisesti tekojäsenten rakentamiseen. Niinpä kun Alex ystävystyi 11-vuotiaan Evanin kanssa, jolta puuttui syntymästä saakka suurin osa vasemmasta kädestä, hän päätti yrittää rakentaa tälle uuden käden. Apunaan hän käytti lukionsa 3d-tulostinta sekä verkosta löytyviä ohjeita. E-Nable on verkkoyhteisö, jonka jäsenet ovat kiinnostuneita täsmälleen samasta aiheesta, tekojäsenten suunnittelusta. Tekokäsi tai -jalka maksaa tuhansia euroja. Avoimen koodin malleja käyttämällä ja itse tulostamalla hinta putoaa dramaattisesti." Viimeksi 3D-tulostimesta tuli ulos - sanonko mikä - kotimaisessa kirjastossa. Mitä voi / saa tulostaa?
Acciaccatura. Toisaalta. Pidin myös Lamberto Bavan oikein makaaberista, tositarinaan perustuvasta Macabre -elokuvassa, vaikka siinäkin, kuten tässä naisen orgasmi on teeskenneltyöä kameraa varten - oiekatakin on... Ja kiinnostuin Dexterissä tästä kylmäautomaurhaajasta viileästä Rudy Cooperista jolla on acrotomophilia, fetissi amputaatioihin. Yritin hakea myös oikeata sanaa.
Misterioso. Kun hakee Museo de Cera, vahamuseota verkossa niin eka osuma osuu Prahaan. Josta Boris Volkoff on lähtöisin. Jännä juttu. Miksiköhän puhelimeni autocorrect väänsi Robert Hosseinin Husseiniksi, vaikka niin ussein olen Hosseinia tiirannut, 70-luvulta lähtien telkkarista, 80-luvulta vhs:ltä, 90-luvulta DVD:ltä, ja nyt niinku BD:nä ja suoratoistona. Minä tulevaisuudessa? Onko tulevaisuuden formaatteihin varaa? Tästä koneesta uupuu oikeinkirjoitus sekä oikoluku, ADD voi vaivata ja lukihäiriö, sekä tietysti aikataulut, muut elokuvat ja teatterit ja esim. elämä...
 |
elokuvan kuvat IMDBstä: photo gallery   |
Night Visions Maximum Halloween 3018 festival first day starting with Sergio Stivaletti. Photos below by Satu Ylävaara Photography 2018:
Vahanaamio aka Museo de Cera ( The Wax Mask, 1997) - IMDb
The Wax Mask englanninkiel wikissä kertoo taustoja, Argenton ja Fulcin aikajanalla.
M.D.C. - Maschera di cera Da Wikipedia, l'enciclopedia libera: "Egli nutre una vera ossessione per le statue di cera ed è alla disperata ricerca delle perfezione."
Finnkinon ja Night Visionsin sivuilta:
" Rooma 1900-luvun alussa. Nuori mies löytyy vahakabinetista kuoliaaksi peloteltuna. Virkavallan epäilykset kohdistuvat kabinetin kuraattoriin Boris Volkoffiin (legendaarinen ohjaaja-näyttelijä Robert Hossein), joka suunnittelee makaaberia kauhuaiheista näyttelyä oudon palvelijansa kanssa. Samoihin aikoihin kaupungilta alkaa mystisesti kadota ihmisiä.
Gaston Leroux’n romaaniin perustuva The Wax Mask puhaltaa henkeä Hammer-tyyliseen goottikauhuun. Kuuluisia murhaajia esittelevän näyttelyn salaisuudet tuntuvat jotenkin liittyvän myös kabinettiin töihin pestautuvan Sonian (Romina Mondello) painajaisiin sekä Pariisissa 12 vuotta aiemmin tapahtuneeseen raakaan murhaan.
Hienojen näyttelijäsuoritusten ohella elokuvan parasta antia ovat italialaiseen tyyliin yliampuvat erikoisefektit sekä tunnelmaan täydellisesti sopiva klassinen musiikki.
Alun perin The Wax Maskin oli tarkoitus olla Lucio Fulcin paluu paraatigenreensä. Goren kummisetä kuitenkin menehtyi vain muutama viikko ennen kuvausten alkua. Tuottajana toiminut Dario Argento valitsi hänen tilalleen erikoisefektiguru Sergio Stivalettin, joka vastaa ohjauksen lisäksi luonnollisesti myös elokuvan verevistä tehosteista.
Argenton oma kädenjälki näkyy selvästi elokuvan visuaalisessa ilmeessä: vahakabinetin käytävät ovat kuin suoraan Suspirian tanssikoulusta.
Ohjaus: Sergio Stivaletti
Rooleissa: Romina Mondello, Robert Hossein, Riccardo Serventi Longhi, Valery Valmond, Umberto Balli, Gianni Franco, Rosa Pianeta, Massimo Vanni
Italia / Ranska 1997
Kieli: italia, englanninkielinen tekstitys "
Museo de ceran saksankielellä päällemolotettu siis pilattu traileri:
Robert Hossein -hehkutusta
Sergio Stivalettin haastattelu Demonin aikaan:
Instassa ja twitterissä:
Instassa ja twitterissä:
Erikoistehostevelhon maaginen kosketus Kinopalatsissa
© Satu Ylävaara Photography 2018
Tässä myös Le musée Fragonardin kuvia jotka toivat leffan mieleen:
Vahanaamio aka Museo de Cera ( The Wax Mask, 1997) - IMDb
The Wax Mask englanninkiel wikissä kertoo taustoja, Argenton ja Fulcin aikajanalla.
M.D.C. - Maschera di cera Da Wikipedia, l'enciclopedia libera: "Egli nutre una vera ossessione per le statue di cera ed è alla disperata ricerca delle perfezione."
Finnkinon ja Night Visionsin sivuilta:
" Rooma 1900-luvun alussa. Nuori mies löytyy vahakabinetista kuoliaaksi peloteltuna. Virkavallan epäilykset kohdistuvat kabinetin kuraattoriin Boris Volkoffiin (legendaarinen ohjaaja-näyttelijä Robert Hossein), joka suunnittelee makaaberia kauhuaiheista näyttelyä oudon palvelijansa kanssa. Samoihin aikoihin kaupungilta alkaa mystisesti kadota ihmisiä.
Gaston Leroux’n romaaniin perustuva The Wax Mask puhaltaa henkeä Hammer-tyyliseen goottikauhuun. Kuuluisia murhaajia esittelevän näyttelyn salaisuudet tuntuvat jotenkin liittyvän myös kabinettiin töihin pestautuvan Sonian (Romina Mondello) painajaisiin sekä Pariisissa 12 vuotta aiemmin tapahtuneeseen raakaan murhaan.
Hienojen näyttelijäsuoritusten ohella elokuvan parasta antia ovat italialaiseen tyyliin yliampuvat erikoisefektit sekä tunnelmaan täydellisesti sopiva klassinen musiikki.
Alun perin The Wax Maskin oli tarkoitus olla Lucio Fulcin paluu paraatigenreensä. Goren kummisetä kuitenkin menehtyi vain muutama viikko ennen kuvausten alkua. Tuottajana toiminut Dario Argento valitsi hänen tilalleen erikoisefektiguru Sergio Stivalettin, joka vastaa ohjauksen lisäksi luonnollisesti myös elokuvan verevistä tehosteista.
Argenton oma kädenjälki näkyy selvästi elokuvan visuaalisessa ilmeessä: vahakabinetin käytävät ovat kuin suoraan Suspirian tanssikoulusta.
Ohjaus: Sergio Stivaletti
Rooleissa: Romina Mondello, Robert Hossein, Riccardo Serventi Longhi, Valery Valmond, Umberto Balli, Gianni Franco, Rosa Pianeta, Massimo Vanni
Italia / Ranska 1997
Kieli: italia, englanninkielinen tekstitys "
Museo de ceran saksankielellä päällemolotettu siis pilattu traileri:
Robert Hossein -hehkutusta
Sergio Stivalettin haastattelu Demonin aikaan:
Instassa ja twitterissä:
Museo De Cera (Wax Mask) (Sergio Stivaletti, Italia, 1997) - Trailer https://t.co/v5x72srAub käyttäjältä @YouTube— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) 22. marraskuuta 2018
Instassa ja twitterissä:
Museo de Cera, parhaassa Prahassa karttana, ja vieressä on Museum of torture and torture instruments:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.