tiistai 16. elokuuta 2016

Olin liekeissä HKT syyskauen avajaisissa

Helsingin Kaupunginteatterin syyskauden teosten esittelyssä eilen Peacock-teatterissa oli mainio tunnelma, kun elokuvilla on trailerinsa niin näytelmiltä uupuu oma esittelynsä - paitsi tällaisissa maksuttomissa tilaisuuksissa..
© valokuvaaja Satu Ylävaara, © photographer Satu Ylavaara
ei ne ole tanssiaiset eivätkä mitkhään ilman punaista mekkoa! ;) Punahukka
tässä tuleva tyranni Kari Arffman ei ole polvillaan yleisön edessä - muuten kuin henkisesti. Antti Timosen kanssa tyrannin (roolihahmo, lavalla.,,)  roolissa vakuuttava näyttelijä, ja myös tuleva johtaja puhui Shrekin sanomasta, erilaisuuden hyväksymisestä, varsinkin näinä aikoina.... 


Shrekin värimaailma, materiaalit, valaistus - kaikki tuntui olevan kohdillaan, harmi, ettei osannut laulaa mukana - vielä! Muut esittelyt olivat vierailla vesillä valaistuksen ja sisustuksen mukaan, mutta ei se haittaa..
Shrekin FriikkiSirkus eikun villi kortti oli makeaa monin aistein




Tällainen tyranni esitteli (varasti) shöun. Mitä - onko Shrek poliittinen JA uskonnollinen satiiri?
Piparimonologi? ;)





Erityisen hienoa on, että Kaupunginteatteri esittää jälleen näytelmän, jossa nainen sanoo miehelle: Suutele saappaitani, ja jälleen Pengerkadulla näytelmässä Venus turkiksissa! Ehkäpä ensi vuonna tullee Neiti Julie? Tai / ja joku hieno Velvet Underground spektaakkeli?  Kenraali ja Casanova kiinnostaa myös, kiinnosti myös ennen tätä sneak preview etukäteen katsausta...    
     Casanovan eloa ja matkaa olen seurannut jopa Venetsiasta käsin, enkä vieläkään voi käsittää, miten hää pärjäsi synkässä tyrmässä - joka sinänsä on tiettu hyvin romanttinen ja inspiroiva, mutta lyijytyrmässä 40 asteen helteillä ja kovilla pakkasilla..
     Ulla Tapaninen ampui kovilla, tässä jos missä on oikeata standuppia, ja Mikko Kivinen istui pöyheästi Komisario Palmun mantteliin. Moliere oli yks lapsuuteni suurista, ja olis ihan kiva keksi-ikäisenäkin ;) nähä. Harmi, että ruotsin kielen ymmärtäminen ei ole niin helppoa, ainakaan nauraminen oikeissa kohdissa. Tai irvistäminen. Kanske pä tornedals finska nästa gången? Men det gör ingenting. Tartuffe oli tapetilla. On hurjaa, että asumme maailmassa jonka barbaarisissa osissa tällaisia kirkon / äijien korruption, valheen ja hyväksikäytön paljastavia jo 1600-luvulla älykkäässä Euroopassa kirjoitettuja näytelmiä ei saa esittää, vaan voidaan kivittää, tappaa, hiljentää.
    Taju herätti heti mielenkiinnon ja katsauksen pörsiin. Tämäkin pitäisi. Taju Sallisen tai Irja Sallan, elämä kiinnostaa, mikä vaikutus oli matkata sodan keskellä olevaan Saksaan, muutot, erot, Nikkilän mielisairaalat, taidekodit nimeltä Krapulat. Taju Birgitta Tiara Sallinen wikipediassa, Irja Salla Kirjasammossa
    Viime aikoina olemme pyörineet mm Kirpilän taidekodissa ja muutenkin perehtyneet taiteilijoiden elämöihin, kun puolisona on nuorallatanssija, niin elämähän on kuin silkkiä vaan?









#avajaisetHKT Olin liekeissä, HKT, syyskausi, avajaiset

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti