Popkulttuuria ja undergroundia

- > merkittäviksi tai huikeiksi kokemani kulttuurin tuottamat elämykset elokuvateattereissa ja näyttelyissä

maanantai 26. syyskuuta 2022

House of the Dragon sarjan 1. sesongin neljäs jakso pamahti ilmoille, ja en kirjoita siitä mitään, koska spoilereita...

House of the Dragon sarjan 1. sesongin neljäs jakso pamahti ilmoille, ja en kirjoita siitä mitään, koska spoilereita... Onhan se vähän hassua kirjoittaa popkulttuurista, kun pitää varoa, ettei pillaa jonkun toisen kokemusta, elämystä. Tämä oli minulle sarjan paras jakso. 12.09.2022 Hbo Maxilla. 


🔥🔥🔥🔥🔥

 Ja kylläpäs olikin kuuma jakso, että piti kylmään suihkuun mennä. Paitsi kävin jo etukäteen... Tulella leikkimistä, tulen nielemistä, teatteria ja sirkushuveja. 

🐉🐉🐉🐉🐉 

Näyttelijävalinnoista. Edellisessä jaksossa katsoin jotain vallan muuta kuin miekkaisella Valtaistuimella istuvan kunkku Targaryenin, roolissa Paddy Considinen vihreäksi maalattuja sormia, joita trikkientekijä (tirsk) oli jättänyt kumittamatta. Daemon Targaryen on jo nimensä puolesta pahis, demoninen, mad bad and dangerous to known, kuten roolia näyttelevä Matt Smith edellisessä Last Night in Sohossa, ehkä ja ehkä, uhmaa monia lakeja ja protokollia. 

🐉🐉🐉🐉🐉 

Nuori Milly Alcock näyttelee nuorta Rhaenyra Targaryenia. Lauantaina oli Whs Teatteri Unionissa 60-luvun pyhän Yrjön sekoilua ja seikkailua lohikäärmettä vastaan, ja kirkuvia prinsessoja piti pelastaa. Onneksi leffassa oli Maila Nurmi. Mutta onneksi nykyaikana prinsessat ajavat, ratsastavat lohikäärmeillä, ja ovat valmiita ottanaan paikkansa hallitsijoina. Vaikka välillä tanssien 😉

 🐉🐉🐉🐉🐉 

George R. R. Martinin Fire and Blood (johon tämä sarja perustuu) äänikirja englanninkielinen on kesken. Tarvitsisi Game of Thrones, valtaistuinpelu, saada edeltävän sarjan? Mikä ettei. 


🐉🐉🐉🐉🐉 

Ser Criston Cole myös pistää silmään. Sillai hyvästi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.