perjantai 20. tammikuuta 2017

Aki Kaurismäki elokuva Toivon tuolle puolen

Näimme tämän mainion elokuvan jo ennen ensi-iltaa, kiitos Apu-lehti siitä! Haastatteluissa Sherwan Haji, Nuppu Koivu ja Simon Al-Bazoon.


Sherwan Haji on mainio uusi tuttavuus Syyriasta, hänestä kuullaan vielä, ja lisää. Pienellä liekillä mykkafilmin sankarista, tai antisankarista, varsinainen pokerinaama.  Erityisesti hienosti hän nousee laivan hiilikasasta tummalla tyylillä - muttei niinkuin Nosferatu idästä länsimaahan pahoja tekemään, vaan pakolaisena, turvapaikanhakijana. Ennen wanhaan 1950-1960-luvun valokuvausoppaissa oli haasteena kuvata mustaa kissaa hiilikellarissa, mallina äärettömän kaunis kuva. Hiilikellaria on käytetty myös rasistissa solvauksissa ja vitseissä.



Elokuvassa viitataan myös Lynchin Twin Peaksiin: on jättiläinen baarin tarjoilijana, ja päähenkilön Khaledin valkoinen paita, ja sen kuvaus.

Sherwan Hajin presensissä on teuvotuliomaista salaperäisyyttä

Hurja joukko kotimaamme lahjakkaimpia luonnenäyttelijöitä ja vasemmiston ja mikseipä vihreänkin kulttuurin tai yleensäkin kulttuurin, kirjallisuuden, filosofian ja musiikin megalomaanisimpia vaikuttajia ja levittäjä - hyvin lukeneita humanisteja tai itseoppineita - sivunäyttelijöinä ja avustajina kuten Kati Outinen, Atte Blom, Jukka Virtanen, Ville Virtanen, Maria Järvenhelmi, Janne Hyytiäinen, Tommi Korpela, Elina Knihtilä, Hannu-Pekka Björkman, Sulevi Peltola, Matti Onnismaa, Puntti Valtonen, Antti Virmavirta, Elias Westerberg, Tuomari Nurmio, Harri Marstio, Ismo Haavisto ja Milka Ahlroth.

He kaikki tuntuivat sanoivan, että vaikka ilme on nostalginen, vintage, kun ennen oli paremmin, se ei tarkoita sitä, että haikea kaipuu menneeseen, kun autot olivat kauniisti muotoiltuja ja tupakkapöydät uhkeasti kiilloitettuja, ja kaikkialla rauhallista ja mukavaa, sellaista suomalaista hyggeä, niin se ei tarkoita rasismia. Kaipuu menneeseen - tarkemmin sanottuna: sotien jälkeiseen lintukotoon.

Kaikki tuntuivat henkivän: minun Suomeni on kansainvälinen, naapuria on autettava, mekin olemme olleet sodassa ja evakossa, jopa evakkolapsina ja muiden maiden varassa. Sotien terrorismin vuoksi oikeasti perheet erotetaan, murhataan, kidutetaan. Pahinta on jäädä epätietoon ja -toivoon - kun viranomaisilta ei voi kysyä, missä perheeni on. Jottei karkoiteta. Kone odottaa aamulla "turvalliseen" kotimaahan, vaikka uutisissa päivitetään iskuista lastensairaalaan. Nyt joku inisee, miksei Jemen. Ehkä seuraavaksi elokuva Jemenistä. Ja israelilaisten aiheuttamasta ja ylläpitämästä apartheidista. On niin helppoa sörkkiä historiassa taaksepäin etäälle Etelä-Afrikan apartheidiä, muttei tunnistaa, tunnustaa sitä, mitä tapahtuu oman turistikohteen lähimaastossa. Ylen uutisissakin kerrotaan Gambian räjähdysherkästä tilanteesta - hullun diktaattorin istuessa ruutitynnyrin päällä - vain, että kaikki suomalaiset turistit lennätetään turvaan. Entä paikalliset? Pääsevätkö kaikki Senegaliin? Onko oltava EU:ssa että tuntisi vastuuta? Häpeää? Aihetta toimia?

Päärooleissa Sakari Kuosmanen jopa ylitti itsensä vähäeleisyyden hienovaraisessa tulkinnassa keski-ikäisestä miehestä, jonka elo on varsinaisessa mullerruspisteessä parisuhteen ja työn kanssa. Mitä uskaltaa enää yrittää?

Kaija Pakarinen oli mukana, kiitos siitä, yleensä muistetaan vain Kaurismäen filmien pojat, mutta kyllä niitä muitakin sätkän vetäjiä ja savukkeen nauttijoita on - pitkältäkin ajalta. Kaija näyttelee vaimoa, eksää, joka myös on joutunut vaihtamaan alaa, ja pitää puista lippakioskia - juurikin Hurtin Valinnan elikkä leipäjonon edessä.

Ja hienoa, että Kati Outinen saa olla omassa ammatissaan eikä Napapiirillä pukin muorina, hoh hoh hoo. Sääli, että maamme johdosta puuttuu humanistit. Sääli, että fasistit istuvat hallituksessa sekä avustajina useammassakin poliittisessa piirissä, puolueessa.

Mirjan roolissa Nuppu Koivu toi esille olevansa tarjoilijana ja kassana harjoittelijana - eli ilman palkkaa. Tässä on myös hieno Kaurismäen heitto tuonne mainioiden Uuninapankopojan blogien puoleen, jossa nostetaan kissa pöydälle ja ruoditaan, miksi palkatonta työvoimaa eli orjatyötä eli ilmaista työtä halutaan käyttää nimellä "harjoittelu", "työkokeilu". Toisaalta halutaan myös graafikkoja tapahtumiin ilmaiseksi - kunhan annetaan soppaa. 

Kaikista hienoiten puettu ja harjattu sarjakuvamainen hahmo on Ilkka Koivulan Calamnius, joka voi olla shakespeareläinen nimi, tai sitten antiikin Roomasta.  Tai sittenkin lähempää: " Calamnius on suomalainen sivistys- ja pappissuku, jonka historia tunnetaan 1500-luvulta lähtien.  " Wikipedia.
Sukuun on kuulunut myös yks lempparikirjailijoitani elikkä Ilmari Kianto (e. Calamnius), kirjailija. Kaurismäki kutoo siis kaunista ja monisäikeistä verkkoa, joka laajenee joka ilmansuuntaan...

Kun ennen muinoin Frankit olivat matkalla Kalliosta Eiraan - niin tässä elokuvan alussa laiva nimeltä EIRA saapuu Helsingin satamaan. Vaikka perluskooni aloitti Euroopan uuden rappion entisestä sivistysvaltiosta, saa osa taidetta jatkaa. Miten käy kikyssä ja sotessa? Elokuvassa viitataan natseihin eli soldiers of odiniin, odinin pikkupoikiin. Jotka ovat vaarallisia. Vihaa sekä verkossa että livenä. Natsi murhasi ohilukijan viattomin miehen syksyllä. Natsit jatkavat vihanlietsontaa, marssejaan joita poliisi ei estä. Miksi? Vaikka eivä osaa edes kirjoittaa sanaa pinppi? Miksi persut ovat edes "puolue"? Näiden natsien eli persujen harjoittamat moninaiset rikokset aivät vaikuta ollenkaan siihen että heidät potkittaisiin pois "puolueesta". Heitä "harjataan". Näköjään persut tarvitsevat natsejaan ja vice versa,

Monikielinen elokuva sisältää suomea, englantia, syyrialaisten ja irakilaisten kieltä, se ei taida olla arameaa, mutta myöhempää arabiaa kylläkin, ja Hande Nurmion slangia.

Lainaan HBO Nordicin Taboo-sarjasta huonosti muistetun lainauksen:
" - Mikä on pienin asia minkä matkoillasi näit?
- Ihmisen hyvyys,  "


Lue lisää:
- Edmund Burke wikipedia " Paha saa vallan, koska hyvät ihmiset eivät tee mitään "
" Pahuuden voittoon tarvitaan vain se, etteivät hyvät (ihmiset) tee mitään "
" Pahuuden voittoon tarvitaan vain se, etteivät hyvät  tee mitään "
- Howard K. Smith wikipedia jos kirjastosta ei löydy < sensuuri, tässä lainaus: " Smith vastusti jyrkästi rotuerottelua ja olisi halunnut päättää aihetta käsittelevän dokumenttinsa Who Speaks for Birmingham? lainaukseen Edmund Burkelta: ”The one thing necessary for the triumph of evil is for good men to do nothing” (suom. Paha saa vallan, koska hyvät ihmiset eivät tee mitään). Sitaatti leikattiin pois valmiista ohjelmasta, ja raivoissaan ollut Smith valitti asiasta CBS:n hallituksen puheenjohtajalle William S. Paleylle. Lounastapaamisen päätteeksi Smith erotettiin työstään. Hän kommentoi myöhemmin asiaa sanoen: ”jos haluat tulla erotetuksi, niin tee se tyylillä”" wikipedia

Hyvä ihminen versus ihminen. Kuka tahansa.

 
Saimme nähdä Apu-lehden tarjoamana tämän tärkeän elokuvan ennakkoon - jopa ennen ensi-iltaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti