Popkulttuuria ja undergroundia

- > merkittäviksi tai huikeiksi kokemani kulttuurin tuottamat elämykset elokuvateattereissa ja näyttelyissä

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

George A. Romero in memoriam festivaaleilla WHS teatteri unionilla

Eilen oli George A. Romero in memoriam festivaaleilla WHS teatteri unionilla, neljä leffaa putkeen - välissä puolen tiiman kalja tai suffeli -tauko. Eka elokuva alkoi klo 16 reikä reikä ja loppui klo 01.23. En nähnyt oliko sekunnit vielä 45, mutta aika maailmanlopun fiilikset oli... Tulin festivaaleille suoraan teatterista, olin katsonut näytelmän Kuolema Venetsiassa, jossa mustiinpukeutunut manalan lautturi viheltää Jäähyväisiä kotimaalle ja Jukka Puotila loihtii esiin itsestään loppuunpoltetun kirjailijan, hymähtävän elostelijan, hyvinpukeutuneen dandyn ja epävarman rakastajan...

Näimme mm alkuperäisen Crazies ja Dawn of the Dead -zombie-elokuvat, jotka kritisoivat järjetöntä Vietnamin sotaa ja sairaalloista kapitalismia ja kuluttamista, jossa kaluamme lopulta itseämme, maapalloa ja naapuria. Crazies oli 16 mm ja Dawn of the Dead oli 35 mm - ja muuten eka kerta kun näyettiin tässä muodossa Hellsingissä! Ohjaaja olisi halunnut tehdä tämän mustavalkoina mutta muut sanelivat että väreissä! Ajan vampyyrinhammas on kuluttanut filmiä, sopivasti. Aika on kullannut muistot - nyt katsomme filmiä kuin vaaleanpunaisten lasien lävitse, ehkä myös veren...

Crazies elokuvassa on myös viittaus polttoitsemurhaan, joita on tehnyt mm "Norman Morrison vuonna 1965 vastalauseeksi Vietnamin sodalle" wikipedia sekä " Jan Palach vuonna 1969 protestiksi Neuvostoliiton edellisenä vuonna suorittamalle Tšekkoslovakian miehitykselle. Jan Palachin esimerkkiä seurasivat Tšekkoslovakiassa muutamat muutkin henkilöt. " samainen wikipedia. Palachista teki ohjaaja Agnieszka Holland HBO:lle Palava pensas -sarjan vuonna 2013. Palava pensas IMDB





Minulle tärkein elokuva oli Martin, josta ehkä toiste lissää.. Olen halunnut nähdä Martinin siitä lähtien kun luin elokuvasta leffakirjasta Musta peili noin vuonna 1985. Nyt olemme vuodessa 2017. Martin sai minut sekä pettymään että täyttämään kaikki lupaukset. Hän on varsinainen 1970-luvun kalpea poika. Ei niin post-punk kuin Ian Curtis. Ei niin itsevarman uhkea kuin Udo Kier Andy Warholin Draculassa. Mutta hyvin herkkä, ehkä hylätty, kenties katulapsi, saattaisi myydä itseään. Rikkinäinen poika, särkynyt, hyljeksitty. Kyläläiset ovat jahdanneet häntä hiilihangoin entiseen aikaan. Nyt hän oli puotipuksu joka tuo herkkuja toimettomille ja ahnaille kotirouville...

Hän on eleettömämpi kui Conrad Vedtin Cesare. Hän ei ole niin koominen kuin Johnny Deppin Saksikäsi-Edward.  Hän on Martin.

Martinina John Amplas IMDB

Eilen katsoin George A. Romeron maailmanlopunfilmejä. Tänään tämän tapahtuu juuri nyt 1.10.2017 klo 16 Barcelonassa: poliisiväkivalta. On äänestyspäivä demokratiassa ja sivistyvaltiossa. Emme ole enää Francon ajassa. Palomiehet suojelevat kansaa poliiseilta. Eilen Orionissa ei näytetty elokuvaa RoboCop 2 vian vuoksi. Hm.




Tässä pelkät trailerit:

Olen mielelläni rämpinyt ja ryvennyt, ja jopa porskutellut dystopiassa, niin nuortenkirjojen dystopisoissa ja niistä tehdyistä elokuvasarjoista ( Nälkäpeli, Outolintu ), NO FUTURE kuten nihilisti ja hovinarri Johnny Rotten laukoi, lauloi. Olen nähnyt maailmanlopun eepoksia ja dystopiaa telkkarissa ( Orjattaresi, The Walking Dead, Leftovers, Revolution, Extant ), valkokankailla ( Bad Batch, The Girl with All the Gifts,  Pride and Prejudice and Zombies  ) sekä teatterissa ( Macbeth, Saalistajat ). Postapokalyptinen kuvasto ja dystopia on syöpynyt mieleeni ( Zardoz, Dark City, Blade Runner, The Man Who Fell to Earth, Lemmy Caution - piru mieheksi, Metropoli, RoboCop, 12 apinaa, 28 päivää myöhemmin, Brazil – tämän hetken tuolla puolen, Mad Max: Fury Road, Alien, District 9, eXistenZ, Fahrenheit 451, Fifth element, Videodrome, Waterworld, Terminator, Apinoiden planeetta, Gattaca, Looper, Lobster, Total recall, Metropia, Pilvikartasto, Puhdistuksen yö ja Watchmen  ). Miksei myös taiteessakin. Dystopia politiikassa ja muussa kapitalismissa on kyykyttämistä ja kikyttämistä.
Tässä Romero Twitter-virrassani:



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.