Popkulttuuria ja undergroundia

- > merkittäviksi tai huikeiksi kokemani kulttuurin tuottamat elämykset elokuvateattereissa ja näyttelyissä

perjantai 4. marraskuuta 2016

Rocky Horror Show Kultsalla

Rocky Horror Show Helsingin Kulttuuritalo enskari ensi-ilta 2.11.2016 istumapaikoilla.
    Kylmiä väreitä aiheutti bändin coveeraama New York Dollsien Personality crisis ennen kuin musikaali alkoi. Sanoissa on priima ballerina joka ulvoo kuulle ihmissutena. Meistä on moneksi... Samuel Harjanne aka RiffRaff - mikä huikea ääni. Richard O'Brien on nero. Sehän on tullut selväksi jo useampana vuosikymmenenä.. Harjanteen RiffRaffin köykkyselköinen jatkuvan köyrivä aikahyppy-lanneliike oli primitiivinen, ja siksi toimiva..



Satu Ylavaara Photography

Eino Heiskasen Rocky oli täydellinen mies. Aikaisempiin Rockyihin verrattuna Heiskasen kultainen muskelimies oli enemmän tuore, ja vasta tehty t synnytetty, kuten maanantaina näkemäni Benedict Cumberbatchin Frankenstein, mikä oli hienoa ja herkkää... Tässä tai tässäkin naiset tuntuivat jäävän enemmän taustalle. Hei - girls to the front! Onhan se aina upeaa nähdä miehiä korkokengissä ja sukkanauhoissa, että heidän askeleensa uskaltamisen ja nautinnon puolelle on suurempi. Ja kuinka hekumallinen tämä joukkue onkaan.... Mielellään heidän kanssa kelluisi pool partyssä maskarat ja huulipunat poskilla. Tai jossain muualla...

photographer Satu Ylavaara

Rocky Horror Show Helsingin Kultsalla eli Kulttuuritalolla on nautinnon ja pukeutumisen juhlaa, ja eritoten riisumisen. Yleisö oli kovasti mukana. Urpo! Lutka! Buu! WufWuf!

valokuvaaja Satu Ylävaara.

Olen nähnyt Rocky Horror Picture Show elokuvan valkokankaalla ekaa kertaa 1980-luvulla ja viimeksi toukokuussa 2016 kun elokuvateatteri Orion näytti - double feature - RHPS ja Shock treatment ja vielä sing along, dress along ja dance along -näytöksinä, joissa ei pelkästään unelmoitu vaan oltiin - don't dream it - be it. Kotimaista, nyt ekaa kertaa pääkaupungissa pyrähtävää ja räiskyvää Rocky Horror Showta olen nähnyt Pride-kulkueessa sekä Lintsillä, Linnanmäen estradilla. Kaikkialla, kesällä ja syksyllä. Kotimainen Rocky Horror Show musikaali sopii täysin Halloweeniin ja pikkujouluun - köyhä taiteileva katsoja - meillä ei ole varaa tai edes halua shamppanjaan, eteispalvelumaksut ovat niin kalliita. Eikä henkilökunta meinnannut edes antaa ottaa käsilaukkua mukaan näytökseen. Noh noh kulttuuritalo. Informoikaa henkilökuntaa millaisesta käytöksestä on kyse. Jos haluatte että yleisö on kybällä mukana tai kuten Spinal Tapissa eli tappiin asti eli asteikossa 11. Niin antakaa hyvät ihmiset yleisön tuoda rekvisiittaa: Sanomalehdet, paperihatut, pinkit gummihanskat ja pelikortit ja rällälät mukana ja jättäkää nuo narikan natsi-asenne jossa saa valtaa käyttää vaikka kotiin. Tai vaikka roskakoriin. Ellette ole doktor von Scottin natsisukua. Jawohl!


 Eilen satoi lunta. Ensilumi 2.11.16 Helsingissä. Kaunista. Mutta kun kahlasin Kultsalle niin yritti pizzataksi ajaa päälleni suojatiellä. Mitä ääliöitä sitä onkaan liikkeellä liukkailla. Jos on niin kiire että mummot kumoon, että ehtii tankkaamaan, niin käykää tankkaamassa ennen kuin lähdette viemää pitsaa. Capischi? Suojatien edes oli vielä kumpareet että normaalijärkinen jarruttaisi. Mutta sitten onneksi pääsi saliin hengissä.

Mietin, olisko ollut outoa jos olisin menettänyt muistini törmäyksessä - pukeutuneena siis ranskalaiseksi sisäköksi. Tärähtäneeksi. Eddie ja natsi eikun tohtori von Scott olivat mainioita, revitteleviä. Tohtori FranknFurter oli sopivan kiehtova, ilkeä ja vaikea tapaus, miten voi rakastaa massahurmaajaa / massamurhaajaa ja kannibaalia ulkoavaruudesta..

valokuvat Satu Ylävaara

Rocky Horror Show on sekä 1970-luvun glam rockin että punk-ajan Commedia dell'arte:a ja karnevaalia kaamoksen keskellä. Lintsillä syyskuiset kauhuviikot Iik! Week! jatkuvat. Kotimainen Rocky Horror Show esiintyi huvipuistossa rankkasateessa mainostaen marraskuisia Kultsan eli Helsingin Kulttuuritalon esityksiään 3.11.16. Don´t dream it, be it... sopivasti Halloweenin jälkeen, tai Halloween, Samhain ja Kekri on harva se päivä.. Ja pikkujoulun nälkään..

Komediaa, hulluttelua, ilottelua, kilvoittelua, kauhua, skifiä ja draamaa. Mitä underground edellä sitä mainstream perässä kaupallistaen. Toisaalta - mikä ettei - kaikilla on mahdollisuus onneen, glamouriin ja tuhmuuteen...

Richard O´Brien ei ole pelkästään maailman kaunein mies, vaan myös nero! Edellisen kerran näin ahmin koin kostuin jännitin ja nauroin Rocky Horror Picture Show.n 1980-luvulla.. Nyt sitten Orionissa pari iltaa putkeen. Science fiction, double feature.. Kaksoisnäytöksessä myös jatko-osa Shock Treatment, joka oli mainio elokuva, satiiri ja kritiikki jo vuonna 1980 tulevasta tv:n ja tositv:n vaikutuksesta, turhista julkkiksista, ja tietysti epäinhimillisestä kidutuksesta ns mielenterveyden "hoidossa".

Don't dream it, be it... Rocky Horror Picture Show on hieno oman itsensä ja erinomaisuutena & toiseutensa ylistys, hulluttelu ja ilottelu, kilvoittelukin, sekä commedia dell´arte n jatkumo kuten Columbian hahmossa. Sitten on näitä uudempia karnevalistisia hahmoja, seksikkäitä stereotyyppejä kuten ranskalainen sisäkkö ja voideltu muskelimies. Mukanaa on annos Shakespearea - Kesäyön unelma ainakin. Ja tietysti Frankenstein joka teki toisenlaista täydellistä miestä... Mukana on pelottavat pahat natsit jotka yrittävät piiloutua valtvavirtaan eri toten natsitohtori.
                                                Minun heimoni on valokuvaajien heimoa ;)

 

Franknfurter & Magenta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.