Popkulttuuria ja undergroundia

- > merkittäviksi tai huikeiksi kokemani kulttuurin tuottamat elämykset elokuvateattereissa ja näyttelyissä

maanantai 13. joulukuuta 2021

Mandibles: Ylivalottunut rikos/tieleffa kaveruksista, jotka löytävät jättimäisen kärpäsen kähveltämästään koslasta metkut mielessään. Night Visions

Ylivalottunut rikos/tieleffa kaveruksista, jotka löytävät jättimäisen kärpäsen kähveltämästään koslasta metkut mielessään. Hölmö & kantava komedia tutulta tekijältä osana festivaalin ranskankielistä namihäröilyä - Night Visions Maximum Comebacki leffafestivaalien toiseksi paras leffa yleislön mielestä, no ei minun mielestäni, mutta pullea ja pörhekltävä kasi 8/10. Whs Teatteri Unionissa. Missäpä muualla. 

En mennyt tätä katsomaan 1.12. vaikka olisin voinut, sillä halusin päivän, viikon ja festivaalin ensimmäisen elokuvan olevan Titane, avajaiselokuva. Ajattelin, tokkopa tämä on yhä hyvä kuin Wrong Cops, joka taisi pyöriä Andorrassa muinoin NV-festareilla. Taikka oliko hyvä yhtä kuin Deerskin, joka pyöri, oliko nyt Rakkautta ja anarkiaa -festareilla. 

NV-uusinnat eli kaksi eniten saanutta leffaa pikauusintana viimi lauvantaina: Mandibles ja Beyond the Inifite Two Minutes. WHS Teatteri Unionissa. Missäpä muuallakaan. Lauantaina 11.12. Heikki Hietamiehen Lauantaitranssien ja Matulan sijaan. Jos on nukkunu onnensa ohi, tai nähnyt Night Visions Maximum Comeback elokuvajuhlilla 18 muuta leffaa.. 11.12. Quentin Dupieux'n Mandibles oli 170. valkokaankaalla tänä vuonna näkemäni leffa. 26. leffa Whs Teatteri Unionissa tänä vuonna. Ja 34. ( tai 36.) Night Visions elokuva tänä vuonna. Vaikkei meillä lasketa... Käsistään.

Viittaukset olivat siis Heikki Hietamiehen juontamaan Lauantaitanssit -telkkariohjelmaan, joka oli voipullan kevyt tunti katsoa, kun ihmiset tanssivat, ja yksi laulaa, iskelmää, tanssimusiikkia, silloisille boomereille. Lauantaitanssien jälkeen nordic nuaaria ei ollut, vain saksalaisia dekkareita, hyvin stabiileja kuten Kettu, tai hyvin toiminnallisia kuten Matula ja Chimanski. Sitten meillä nuorilla oli keikat esim Pellon Ponnella, jonne mentiin tilatulla bussilla vkl-viettoon, bändeinä oli mm Smack, Nights of Iguana, Zero Nine. Näin siis 80-luvulla. Nyt 20-luvulla voi pujahtaa helposti genre-elokuvien pariin.


    Sosiaalisesta mediastani: 

via GIPHY

Lähettänyt klo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)