Yksi näitä kirkollisia rangaistusvälineitä, kuten häpeäpenkki, toimii oivallisesti SM:n välineenä

Yksi näitä kirkollisia rangaistusvälineitä, kuten häpeäpenkki, toimii oivallisesti SM:n välineenä, tai kun nyt pitäisi sanoa BSDM, ei tietenkään juuri tänä nimenomaisena esineenä museossa, vaan viitteenä, fantasiana. Portaikko käivi shyvin myös, mutta nykyään on niin paljon näitä valvintakameroita, ja vieras ihminen on valvontakamera niin itsessäänkin... 

Mitat

korkeus, suurin: 123,0 cm

leveys: 79,0 cm

syvyys, suurin: 68,0 cm

Valmistus

valmistusaika: 1852

Tekniikka: käsityö

Materiaali: puu

Jylkänkangas, Zacharis, valmistaja, varma

Käyttö

Siirretty Seurasaaren ulkomuseon kokoelmiin 1912.

Suomi, Vihanti; Vihanti

penkit

häpeäpenkit

rangaistusvälineet

tämän häpeäpenkin info Finnasta.

lainaus Kansallismuseon sivulta kuukauden esineenä olleelta häpeäpenkistä: "Häpeä- eli mustapenkissä istuminen oli julkirippi, jonka tarkoituksena oli saattaa väärin elänyt ihminen takaisin seurakunnan yhteyteen. Julkirippi perustui yhteisön voimakkaaseen sosiaaliseen sidonnaisuuteen ja häpeäpenkissä istujan kunnian menetykseen. Tuomittu leimautui yhteisönsä silmissä, seurauksena saattoi olla jopa hänen toimeentulonsa heikkeneminen työnsaannin vaikeuduttua. Häpeärangaistuksen tarkoitus oli samalla ennaltaehkäistä rikollisuutta varoittavan esimerkin kautta. Kirkko haluttiin pitää puhtaana pyhien yhteisönä, jossa ei ollut sijaa siveettömälle käytökselle. Koska häpeäpenkkiä käytettiin erityisesti langenneille naisille sekä avio- ja siveellisyysrikoksista tuomituille, sitä kutsuttiin myös "huorapalliksi"."