tico tico
"Kuopion neljännessä kirkossa ollut Mikael Toppeliuksen maalaus Paholainen kiusaa Kristusta, 1756. Maalaus oli kirkossa muistuttamassa seurakuntalaisia paholaisen houkutuksista myös rytyjoulun aikaan. Maalaus: Suomen kansallismuseon kokoelmat." lainaus Kuopion korttelimuseo sivulta, valokuva tietysti omani
kamerana Lumix DC-GX800
kamerana puhelin Huawei p30 Pro (Leica)
pahuksenmoiset pirskeet
Carl Gustaf Söderstrand: Viimeinen tuomio, 1824 (keuruun kirkko)
tosin perkeleen kokoiset sääsket voivat viitata Aavasaksan juhannusjuhliin, joidenka hurjista, syntisistä menoista moraalittomat klikki-toimittajat tirkistellen kertoivat suurelle yleisölle.
Niin kuin ennen raveissa, siis ysärin reiveissä, ja antiikissa mainadit ja bakkantit nuo, Dionysoksen ja Bacchuksen seuraajat, juhlijat, juopujat, hurjat naiset.
taustamusiikkina voisi olla Faff Beyn S/M Party.
Paitsi, ettei BDSM:n kuulu päihteet.
Ja vappuhuiska heiluu! (Yhdeksänhäntäinen kissa)
kyytä povella, tai kuten nyt on nännilävistykset ja nännipuristimet
ai tässä maalauksessa on yläosakin! Kuinka laimee....
paparazzi yllätti kesken menojen, piru vie!
Glada Vappen!
lukeminen kannattaa aina
kamerana puhelin Huawei p30 Pro (Leica)
" Keskiaikainen alttarikaappi, joka on veistetty puusta sekä maalattu. Alttarikaappi on ollut Kalannin kirkossa. "
kamerana Lumix DC-GX800, jalustaa ei saa käyttää
Alttarin sisemmät siivet avattuna
( Ylhäällä: 1. Jeesuksen syntymä, alhaalla: 2. Jeesuksen ympärileikkaus
3. Neitsyt Maria kuolinvuoteella ja Neitsyt Marian taivaaseen astuminen
4. Neitsyt Marian ruumissaatto ja ) 5. ritari Teofiluksen vapautus sopimuksesta paholaisen kanssa.
ritari Teofiluksen vapautus sopimuksesta paholaisen kanssa.
lukeminen kannattaa aina
tässä kummituksena heijastun ikkunasta katsellessani tuota keskiaikaista alttarikaappia, hyvinkin ylhäältä päin.
Katso myös muista blogeista aiheesta:
pakko ei ole tietenkään, tässä tuo blogi:
kopio keskiaikaisesta kirkkomaalauksesta, Lohjan kirkosta |
aihe tai alkuperäistä työtä käytetty myös Karjanhoidon varhaishistoriasta kootussa kirjassa Voita, villaa ja vetoeläimiä |
Mikael Toppelius: Paholainen kiusaa Kristusta, 1756. |
Täl seiso(s) Bälsebubb. Vinttikamarin ovi Maarian Prusin talosta 1794 |
eli täsä on ilmeisesti oven etupuoli |
"Ovi on tyypiltään melko ajatonta mallia. Se on 123 cm korkea ja 79 cm leveä, kahdella poikkipienalla varustettu. Toinen rautaisista saranoista puuttuu ja lukon kohdalta puu on käytössä kulunut. Ensi silmäys oveen kertoo sen todennäköisen maalaamisvuoden, 1794. Lisäksi oveen on maalattu ihmisiä ja rakennuksia sekä toiselle puolelle maalarin nimi, Mats Simonson. Lähemmin tarkasteltuna kuvista nousee kiinnostavia yksityiskohtia: sotilaita, joista yksi pokkuroi toista, oikealla punalakkinen, piippua polttava merimiespukuinen mies, lasi kädessään. Miekkaa ja kirjettä pitelevän sotamiehen sivuilla ovat C-peilimonogrammi sekä luku 12, alapuolella nimikirjaimet M.S.P. (Mats Simonson Prusi?) Sotams (sotamies?) sekä vuosiluku 1804. Keskellä alhaalla pari rautaa takovaa seppää ja ylimmän rakennuksen piipun vierestä löytyvä musta hahmo, kirves ja suti kädessään vaikuttaisi nokikolarilta. Oven toisella puolen seisoo kahleissa oleva piru, jota yksi sotilas ampuu takaapäin, toinen tökkii seipäällä. Sarvipään edessä hyppii koira ja takana lukee: Täl seiso(s) Bälsebubb. "
ja: "Entäpä mitä tulee oven toiselta puolelta löytyvään "Bälsebubiin". Mitä 17-vuotiaan Mats Simonsonin mielessä liikkui, kun oli tarve maalata "piru seinälle" (tai oveen)? Kuvat paholaisesta ovat olleet vuosisatoja käytettyä symboliikkaa niin kristillisessä kuin maallisessakin taiteessa. Variaatioita on monia, mutta usein paholainen on kuvattu samoin kuin oheisessa ovessakin: pukin sorkat ja sarvet, suipot korvat sekä pitkä häntä ja nenä. 1700-luvun lopulla vielä uskonto ja uskomukset olivat arkipäivää ja voi vain arvailla missä määrin paholainen on vaikuttanut Prusin talon elämään. Oven kuvassa kohtalo on määrännyt Bälsebubille käyvän näin.
Anna-Reetta Rikala "
Öljyväri kankaalle, 76x100 cm |
© Satu Ylavaara Photography 2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.