Ruukkujen kuperat muodot maalauksissa. Pitäisikö näitä katsella peilin tai heijastavan pinnan kautta?
Miksi ruukut, heikommat astiat, kuin vaginat? Antiikkinen taide? Toisaalta, kuten avioliittovaloissa, olkoon ruukkusi aina täynnä...
Ruukkujen pinnoilla elävät uniset siivekkäät hevoset, ihmisvarikset, punaiset joutsenet, myytit.
Hannaleena Heiskan näyttelyssä Blazing World 20.10.2021 Helsinki Contemporaryssä.
(Soittolistallani oli hedonistinen, sadomasokistinen, paljastava, kuiskaava, kutsuva Madonna, mm Justify my love, 1989, sekä Erotica-kaseetti, joka tuolloin 1992-1993 merkitsi minulle paljon, mm Deeper and deeper, tuossa videolla on mm Udo Kier, 70-luvun hyönteisen kaunis ja dekadentti kulttinäyttelijä, joka oli ilo nähdä Halloweenin aikaan Hellsingissä 2013. Kasetti kulki mukana, sinisenä, unena. Madonna julkaisi myös kirjan SEX Halloweenin aikaan vuonna 1992. Valokuvakirjan, taidekirjan.)
Aikajana, taustat:
Virginia Woolf: Orlando, 1928 romaani, suomentanut Kirsti Simonsuuri vuonna 1984.
Ohjaaja ja käsikirjoittaja Sally Potter: Orlando, 1992, elokuva, lisäksi musiikin sävellys David Motionin kanssa. Useasti nähty, jo tuoreeltaan. Omistan pahvikantisena DVD:nä.
Margaret Cavendish: The Description of a New World, Called The Blazing-World, tai yleisimmin tunnettu nimellä The Blazing World, vuodelta 1666 oli maailman ensimmäisin skifiromaani, tieteisromaani, utopia. Tästä on tekeillä leffa 2021.
tässä kuitenkin nerokkain näkemäni giffi elokuvasta Orlando, nimiroolissa Tilda Swinton. Tätä ei tietenkään näyttelyssä nähty, vaan löysin jokunen vuosi sitten.
Aina sitä löytää uusia historiassa ylikäveltyjä, unohdettuja ja vähäteltyjä naisia kuten Margaret Cavendish, jonka The Blazing World oli ensimmäinen skifiromaani vuonna 1666. Olin siis Hannaleena Heiskan näyttelyssä Blazing World. https://t.co/FG3lFJYoXJ
— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) October 20, 2021
Galleriakierroksella Helsinki Contemporaryssä, Hannaleena Heiskan näyttelyssä Blazing World.
— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) October 20, 2021
Tutut kasvot katselevat, Orlando. pic.twitter.com/EC11SwwxlK
Hanna Leena Heiska, Maija Luutonen, Emmassa 26.08.2020. Kylläpä oli outoa, ihanaa, uskaltautua museoon ensimmäistä kertaa sitten maaliskuun. Ja sitten näytelmään, museossa. pic.twitter.com/2eUxkzkWSq
— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) August 27, 2020
Hannaleena Heiskan näyttelyssä satoi silloin, lunta, Turun taidemuseossa #hannaleenaheiska @turkuartmuseum Rachael katsoo tulevaisuuteen, Leniniin patsasta päin, ja linjuriasemaa... #BladerunnerArt #bladeRunner 0 pic.twitter.com/5Vv462awDg
— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) November 16, 2019
Sellainen sade, että tekisi mieli syödä nuudeleita dystopiassa. Sopiva aloitus Hannaleena Heiskan näyttelylle. Rutger Hauerin silmät ovat sinisimmillään kuin koskaan, samoin Rachaelin katse. Odotamme robottilakia, robottien etiikkaa, niin sodassa kuin jälleenrak. @turkuartmuseum pic.twitter.com/mCwhhWyCDm
— Satu Ylävaara (@SatuYlavaara) March 20, 2019
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.