Goottilainen tarina ja noir: Jos suhde on kuten elokuvassa Kaasuvalo

Jos suhde on kuten elokuvassa Kaasuvalo ( Gaslight, 1944 ) niin jotain on pielessä. Ingrid Bergmanin esittämä traaginen sankaritar asuu barokkisen täyteen ahdetussa huoneessa. Joka puolella budoaaria on kauniita tavaroita, kaikki on yltäkylläistä, koristeellista; useat poimutetut, raskaat verhot roikkuvat ikkunoiden edessä estäen auringonvalon ja raittiin ilman tulevan makuuhuoneeseen. Kankaat kahisevat ihastuttavissa puvuissa, mutta ne tuntuvat tukehduttavilta. Elokuvan nimi tulee kaasuvalosta, joka alkaa lepattaa - se kertoo, että joku vieras on muualla talossa avannut kaasulampun. Vaikkei ketään vierasta talossa pitäisi olla. Raina kertoo naisen mahdollisesta vaipumisesta mielisairauteen. Tarinan hullu nainen ullakolla -hahmo on sankarittaremme äiti, mielisairaaksi diagnosoitu. Onko veri vettä sakeampaa?

Aviopuoliso on goottilaisen paha: tumma, komea ja tunteeton mies, Sir Anton. Hänen silinterinsä kiiltää kun hän pujahtaa hämärälle kadulle - Lontoossa tuntuu jatkuvan ainainen sumu. Musta viitta päällään hän yhtyy pimeyteen, katoaa varjoihin, eikä edes hänen askeliaan kuulu. Tässä hän yhdistyy sekä viiltäjä-Jackiin että tohtori Jekylliin. Poliisi on ymmällään - heiltä on turha pyytää apua. Itse talo on goottilaisen upea - ullakkoa myöten. Vahva mies kiusaa kaunista naista, joka on sopivasti ahdingossa. Paha mies, oikeastaan hirviö, sulkee kaunottaren kuin pienen kirkkaanvärisen linnun arvokkaaseen häkkiin. Onneksi paikalle karauttaa pelastava prinssi, se tylsimys.

Ø Ingrid Bergman sai roolistaan Oscarin vuonna 1944.

Ø Animaatiosatiirissa South Park esitettiin vieläkin kipeämpi parisuhde: Saatanan ja Saddam Husseinin sadistinen suhde. Hussein on tässä parisuhteessa se joka käyttäytyy törkeästi, pettää, loukkaa, ja nöyryyttää.