Joan Collinsin esittämä äiti synnyttää hirviön: The Monster

Mitenköhän analysoin The Monster elokuvan jossa realistisessa 1970-luvun miljöössä Joan Collinsin esittämä äiti synnyttää hirviön - yhtä aikaa camp ja kyseenalainen.

Mikä vastuu. Ironista kyllä tai paremminkin siinä paha missä mainitaan, jouduin kirjoittamaan artikkelia Ennustus -elokuvista. Ja katsomaan uudelleen Rosemaryn painajaisen. Puhumattakaan Astronautin vaimosta.

Tämä elokuva The Monster tietysti liittyi aikalaiseen Iik! Lapseni on hirviö / demoni / kasvamassa aikuiseksi -teemaan tyyliin Manaaja jatko-osineen ja seuraajineen, kuten myös Ennustus, Maissilapset, Carrie, Halloween ja mikseipä Hohtokin, sekä To The Devil a Daughter ja [joka oli hammeristinen ts. Christopher Lee näytteli siinä]

Collinsin miestä näyttelee heppu joka näytteli Hammerin Dracula-filmissä dekadenttia, pahamaineista laiskaa köyhää aatelista joka tutustutti muita viktoriaanisen ajan kaksinaismoralistisia porvarimiehiä saatananpalveluun..

Huvittavinta tässä filmissä on se, ettei tämä vauva halua syntyä. Se on riivattu!

Soppaan lisätään seksialan työ ja loukatut kääpiöt niin sirkus alkaa olla valmis..



Ø Pikanttina lisänä tällä varakkaalla perheellä on taloudenhoitaja nimeltä rouva Hyde. Totta kai lapsen saaminen pelottaa, kuten elokuvissa Eraserhead, Monster, Rosemaryn painajainen, Manaaja, Ennustus ja Brood.

Lisäksi meillä suomalaisessa on vankka tarusto ja pelko-varasto vaihdokkaista, joita peikko, staalo tai piru vaihtaa normaaliin pikkuvauvaan. En ajattele niitä nyt.

Ajan myötä 1980- ja 1990-luvuilla mustaakin mustempaa komediaa nostettiin suurempaan mittakaavaan: Apua! Vaimoni on teurastaja kertoi jo otsikossaan kaiken kuten aitoon kopioon 50-luvun ylisanoja ainakin mainoksissa kirkuvista b-elokuvista pitkin tyyliin I Married a Monster from Outer Space. Ettore Scolan Rumat, likaiset ja ilkeät -niminen mahtava satiiri roomalaisesta modernista sirkuksenkaltaisesta mutta surkeasta Ryysyrannasta vespoineen, eläkehuijauksineen, transvestiitteineen, rotanraatoineen, kyklooppeineen, teiniraskauksineen, pyörätuoleineen, myrkytettyine pastoineen ja kolmijalkaisine koirineen - törkyineen kaikkineen aaltopelti-hökkeleineen. Se näytti ettei tässä maailmassa kenelläkään ole varaa olla hyvä t puhua totuuksia. Ainakaan kenenkään ei kannattaisi unelmoida paremmasta t tasa-arvoisemmasta huomisesta.